Kotimaa

Kukaan tai mikään ei sinua pelasta, sanottiin syöpään sairastuneelle Emmi Leppäselle – Maailmalla käytetyt syöpälääkkeet tulevat Suomeen usein vasta vuosien viiveellä

Asiantuntijoiden mielestä on selvää, että tutkimusrahoitusta pitäisi viimeisen vuosikymmenen aikana tehtyjen leikkausten sijaan lisätä, jotta Suomen hoitotulokset olisivat jatkossakin maailman huippua.

Tulevatko uudet syöpälääkkeet Suomeen hitaammin kuin muualle maailmaan?

Näin kirjoitti tiistaina HS:n mielipidesivulla syöpään sairastunut nainen. Aiemmin Suomea syövänhoidon huippumaana pitänyt kirjoittaja kertoi mielikuvansa muuttuneen sen jälkeen, kun hän itse sairastui rintasyöpään runsas vuosi sitten hieman alle nelikymppisenä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kun verkostoiduin samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa Amerikassa ja Euroopassa, törmäsin pysäyttävään tilanteeseen: Suomessa ei olekaan vielä käytössä jo muualla käytössä olevia uusimpia lääkkeitä. Täällä juututaan viimeistään hintalautakuntaan, jonka päätöksissä menee vähintään puoli vuotta”, nainen kirjoitti.

Helsingin yliopiston syöpätautien professori Akseli Hemminki vahvistaa kirjoittajan havainnot oikeiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Valitettavasti kirjoittaja osuu mielipidekirjoituksellaan naulan kantaan, vaikka toivoisin, ettei näin olisi.”

Hemminki työskentelee professuurinsa ohella syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkärinä. Juuri syöpätutkimuksessa korostuu hänen mukaansa se, että ulkomaisissa tutkimuksissa toimiviksi todetut lääkkeet tulevat Suomeen usein vasta useamman, joskus jopa yli viiden vuoden viiveellä.

”Suomalaisten potilaiden kannalta tilanne voi olla katastrofaalinen. Pahimmillaan apu jää kliinisten tutkimusten vähäisyyden vuoksi saamatta, vaikka todellisuudessa potilaalle olisikin jo olemassa jossakin jopa parantava lääke”, sanoo Hemminki.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oikeilla potilailla tehtävät kliiniset tutkimukset ovat lääketutkimuksissa vaihe, jota edeltävät laboratoriotestit sekä testit koe-eläimillä. Niinpä tutkimuksiin osallistuvat potilaat voivat saada ensimmäisenä hyödyn uusista lääkkeistä.

Toisaalta uuden lääkkeen testaamiseen sisältyy riskejä ja epävarmuuksia.

Hemmingin mielestä jokaisella potilaalla pitäisi olla riskeistä huolimatta mahdollisuus ainakin harkita, haluaako itse osallistua kliiniseen tutkimukseen. Kaikki eivät voi odottaa lääkkeiden tuloa Suomen markkinoille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Potilas saattaa olla vielä hyvässä kunnossa ja haluaisi kokeilla jotain uutta. Jos odotteluun menee puoli vuotta tai vuosi, niin syöpää ei siinä vaiheessa voida enää välttämättä pysäyttää.”

Lahtelainen Emmi Leppänen on yksi syöpään sairastuneista, joille Suomessa tehdyt kliiniset lääketutkimukset ovat tuoneet toivoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän sairastaa harvinaista sydänpussin mesotelioomaa, jota on diagnosoitu koko maailmassa noin 150–300 tapausta. Valtaosalla kyseinen syöpä havaitaan vasta ruumiinavauksessa. Leppänen sanoo olevansa yksi onnekkaista, joilla se huomattiin elinaikana.

”Useampi lääkäri sanoi minulle, että mikään tai kukaan ei sinua pelasta. Silloin on valmis ottamaan hoidonkin suhteen riskejä.”

Leppästä hoidettiin leikkauksen ja sytostaattien lisäksi uusilla, vielä kokeiluvaiheessa olevilla lääkkeillä. Lääke on jo markkinoilla Suomessa esimerkiksi melanooman hoidossa, mutta Leppäsen syövän kohdalla sitä vasta testataan.

Lääkkeet tepsivät myös tämän syövän hoidossa: kasvaimen aktiivisuutta saatiin ensimmäistä kertaa vähennettyä.

”Onneksi oma lääkärini oli innovatiivinen ja seurasi aikaansa. Veikkaan, että hirveän monessa sairaalassa tällaista ei oltaisi lähdetty tekemään”, sanoo Leppänen.

Hänellä diagnosoitua syöpää sairastavat elävät keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen. Leppäsen diagnoosista on nyt kulunut kolme vuotta.

Miksi Suomessa ei sitten ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua kliinisiin tutkimuksiin kuin monessa muussa maassa?

Hemminki syyttää tutkimusrahoituksen vähyyttä, minkä takia kliinisiä tutkijoita, apurahoja tai tutkimuskeskuksia ei ole riittävästi.

Lisäksi lääkeviranomaiset ovat Hemmingin mukaan haluttomia houkuttelemaan Suomeen kaikista kiinnostavimpia kokeellisia tutkimuksia. Hänen mielestään ”asenneilmapiiri keskittyy liiaksi virheiden välttämiseen” silläkin uhalla, että tutkimus jää kokonaan tekemättä Suomessa.

”Ajatellaan, että on helpompaa, että riskit otetaan jossain muualla. Suomessa odotetaan valmiita tuloksia, minkä jälkeen otetaan ne toimivat lääkkeet, joihin meillä on varaa”, kuvailee Hemminki.

Huolen syöpätutkimuksen tilasta jakaa myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.

Tutkimusrahoja on vähennetty roimasti 15 vuodessa, hän sanoo. Huippututkijoita on hakeutunut töihin ulkomaille, koska Suomessa ei ole myönnetty rahoitusta tutkimukseen.

”On selvää, että rahoitusta pitäisi lisätä, jotta Suomen hoitotulokset olisivat jatkossakin maailman huippua.”

Vielä vuonna 2004 Suomessa tehtiin yli kaksinkertainen määrä kliinisiä tutkimuksia verrattuna viime vuoteen, selviää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastoista.

Maailmalla suunta on toinen: tilastoitujen tutkimusten määrä on samalla aikavälillä kääntynyt selvään nousuun.

Mattsonin mukaan Husissa kliinisen syöpälääketutkimuksen määrä on jopa lisääntynyt viime vuosina, mutta näin ei välttämättä ole kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Kaikkein hanakammin kliinisiä tutkimuksia tehdään syöpätutkija Hemmingin mukaan Yhdysvalloissa. Siellä potilaat on otettu mukaan keskusteluun siitä, mitkä lääkkeet otetaan lopulta käyttöön.

Hemminki on ennen kaikkea huolissaan yksittäisten syöpäpotilaiden asemasta Suomessa.

”Suomen sisällä on hirveä epätasa-arvo siinä, millaista hoitoa on tarjolla. Joissain sairaanhoitopiireissä otetaan käyttöön tutkitusti tehoavia lääkkeitä, jotka taas jossain muualla koetaan liian kalliiksi.”

Emmi Leppäsestä on epäreilu ajatus, ettei jossain muualla asuva potilas olisi ehkä saanut samaa hoitoa.

”Eihän mahdollisuus tehoavan hoidon saamiseen voi olla kiinni pelkästään lääkäristä tai postinumerosta.”

Johanna Mattsonin mielestä Suomen sairaaloiden on tärkeä tehdä yhteistyötä. Uusia syöpähoitoja ei ole mahdollista tutkia jokaisessa sairaalassa, mutta potilailla on nytkin mahdollisuus hakeutua hoitoon tutkimushoitoja tarjoavaan sairaalaan.

Suomesta potilas voidaan jo nyt lähettää varhaisen vaiheen lääkehoitoon myös johonkin toiseen pohjoismaiseen Nordic NECT -yhteistyöverkoston sairaalaan.

Lääkkeiden käyttöönotto on ylipäätään Euroopassa hitaampaa kuin Yhdysvalloissa, Mattson sanoo.

Euroopan lääkeviraston (EMA) päätöksen jälkeen suun kautta otettavien lääkkeiden korvattavuudesta Suomessa päättää hintalautakunta, joka arvioi uusien lääkkeiden hinnan suhteessa niiden tuomaan hyötyyn.

Jos lääke saa hyväksynnän, lääkkeelle myönnetään ensin peruskorvattavuus ja seuraavassa vaiheessa erityiskorvattavuus.

Jos ehdotus hylätään, lääkeyritys voi myöhemmin hakea korvattavuutta uudella hakemuksella.

”Jos lääkkeelle ei myönnetä edes peruskorvattavuutta, eivät potilaat voi korkeiden hintojen vuoksi käytännössä ottaa sitä käyttöön”, sanoo Mattson.

Muut kuin suun kautta otettavat syöpälääkkeet otetaan käyttöön sairaalakohtaisten päätösten kautta, eikä sairaaloiden tarvitse odottaa niiden kohdalla lääkeviranomaisilta saatavaa korvauspäätöstä. Tästä syystä käyttöönoton aikataulu on tiputettavien lääkkeiden kohdalla huomattavasti nopeampi kuin tablettimuodossa olevissa lääkkeissä.

Onko suomalainen syöpäpotilas muita huonommassa asemassa?

Mattsonin mukaan täkäläisen hoidon vahvuus on tasa-arvo: kaikilla potilailla on mahdollisuus päästä julkisen syöpähoidon piiriin asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

”En ole törmännyt ainakaan Husissa tilanteeseen, jossa uutta merkittävää lisähyötyä tuonutta syöpälääkettä ei olisi voitu ottaa käyttöön.”

HS haastatteli tiistain mielipidesivulle kirjoittanutta naista tätä juttua varten. Hän ei esiinny nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Nainen olisi myös itse toivonut pääsevänsä kokeelliseen lääkehoitoon. Rintasyöpäkasvain oli iso ja uusiutumisen riski suuri, joten hän alkoi ottaa selvää uusista lääkkeistä. Hän toivoi uusien lääkkeiden antavan hänelle lisää elinaikaa, mikäli syöpä leviäisi vielä muihin elimiin.

Hän tutki asiaa ja sai selville, että syöpälääkettä nimeltä Ibrance käytetään jo Euroopassa hoitomuotona levinneisiin syöpiin.

Suomessakin lääkkeellä oli myyntilupa, mutta ei vielä ennen elokuuta korvauspäätöstä, minkä vuoksi lääke ei ollut korkean hintansa vuoksi potilaiden käytettävissä.

Lääkkeen käyttöä varhaisen vaiheen ja korkean uusiutumisriskin rintasyöpään olisi kuitenkin ollut mahdollista päästä testaamaan kansainvälisessä tutkimuksessa.

Myös hän olisi hakeutunut tutkimukseen, jos se olisi tehty Suomessa.

Hän korostaa, ettei kaikilla syöpäpotilailla ole paljoakaan elinaikaa odottaa uusien lääkkeiden käyttöönottoa.

”Kun tietää oman tilanteensa, on valmis kokeilemaan mitä vain, jotta saisi viettää hieman enemmän aikaa oman perheensä kanssa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Syöpä
  • Sairaudet
  • Lääkkeet
  • Tutkimus
  • Lääketiede
  • Sairaanhoito
  • Anni Hakama

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kalasatamaan rakennettiin ihana katu, joka on tasa-arvoinen kaikille – Ongelma on, että kukaan ei tiedä miten sitä pitäisi käyttää

    2. 2

      Parantaako nuuska urheilusuoritusta? Voiko nuuskalla kairata reiän poskeen? Asiantuntijat käyvät läpi 15 yleistä nuuskaa koskevaa väitettä

    3. 3

      Kimi Räikkönen ajoi Suomen juhlavoiton – ”Olen varmaan onnellisin ihminen tällä varikolla”

    4. 4

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    5. 5

      Helsingin taksiyrittäjillä on tiukan pohdinnan paikka – Kovasen taksiyhtiön napannut ruotsalainen Cabonline haluaa ostaa myös Taksi Helsingin

    6. 6

      ”Joidenkin kohdalla on pakko toivoa, etteivät he koskaan saa töitä” – Ammattikouluista uhkaa valmistua hoitajia, jotka voivat olla vaaraksi hoidettavilleen, sanovat opettajat

      Tilaajille
    7. 7

      Historioitsija vertaa sosiaalisen median hysteriaa 1600-luvun noitavainoihin – ”Huhut leviävät nyt samalla tavalla kuin silloin”, sanoo Mirkka Lappalainen

    8. 8

      Ranskassa on syntynyt poikkeuksellisen monta vauvaa, joilla on epä­muodostuneet kädet – viran­omaiset ovat ymmällään

    9. 9

      Krp pohtii korkeiden upseereiden jääviysepäilyjä – mistä on kyse?

    10. 10

      ”Tuntuu harmilliselta, että oppilaat joutuvat kärsimään” – Viisi erilaista ihmistä kertoo, mitä he alkuviikon lakosta ajattelevat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Joidenkin kohdalla on pakko toivoa, etteivät he koskaan saa töitä” – Ammattikouluista uhkaa valmistua hoitajia, jotka voivat olla vaaraksi hoidettavilleen, sanovat opettajat

      Tilaajille
    2. 2

      Ranskassa on syntynyt poikkeuksellisen monta vauvaa, joilla on epä­muodostuneet kädet – viran­omaiset ovat ymmällään

    3. 3

      Minä olen juuri se koodari, joka pudotetaan viimeisellä rekrykierroksella, kun palkasta yritetään neuvotella

    4. 4

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    5. 5

      Yllättävä tulos HS:n asumismenovertailussa: Kerrostalossa asuminen maksaa vuodessa lähes 1 400 euroa omakotitaloasumista enemmän

    6. 6

      Lähihoitajakouluun tuupataan ihmisiä, joita ei uskaltaisi lähettää työharjoitteluun – Opetusministeri Grahn-Laasonen aikoo palauttaa ammattikoulujen soveltuvuustestit jo tällä hallituskaudella

    7. 7

      Miksi naista pitää ”rakentaa” tunteja ennen kuin hän kelpaa televisioon? Jenni Pääskysaari kyllästyi näyttämään ”drag queenilta” ja teki radikaalin ratkaisun

      Tilaajille
    8. 8

      Mies yllätti murtautujat koti­pihaltaan kantamasta tavaroita – Nuoret miehet pahoin­pitelivät hänet sairaala­kuntoon

    9. 9

      Miksi ay-liike voi Suomessa uhmata vaaleilla valittuja päättäjiä? Selitys löytyy vuosikymmenten takaa

    10. 10

      Kalusteita lahjoitetaan niin paljon, etteivät kaikki kelpaa edes kirpputoreille – Nämä käytetyt kalusteet viedään käsistä, näitä ei huolita edes ilmaiseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi naista pitää ”rakentaa” tunteja ennen kuin hän kelpaa televisioon? Jenni Pääskysaari kyllästyi näyttämään ”drag queenilta” ja teki radikaalin ratkaisun

      Tilaajille
    2. 2

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    3. 3

      ”Joidenkin kohdalla on pakko toivoa, etteivät he koskaan saa töitä” – Ammattikouluista uhkaa valmistua hoitajia, jotka voivat olla vaaraksi hoidettavilleen, sanovat opettajat

      Tilaajille
    4. 4

      Kalusteita lahjoitetaan niin paljon, etteivät kaikki kelpaa edes kirpputoreille – Nämä käytetyt kalusteet viedään käsistä, näitä ei huolita edes ilmaiseksi

      Tilaajille
    5. 5

      Kettu istahti paikallisbussin penkille Kirkkonummella – Video näyttää, miten kuski paimentaa eläimen ulos katseen voimalla

    6. 6

      ”Minun on ajateltava, että oli hänen aikansa mennä” – 39-vuotiaana kuolleen Perttu Häkkisen vaimo, ystävät ja työtoverit kertovat, kuinka paljon he menettivät

      Tilaajille
    7. 7

      Audi, Lada ja Toyota haudattiin vuodeksi suohon ja kaivettiin sen jälkeen ylös – Venäläisen Youtube-porukan ”testi” vahvistaa vanhan totuuden

    8. 8

      Uuden lastensairaalan katolle ilmestyi englanninkielinen teksti: Varautuuko sairaala pommituksiin?

    9. 9

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    10. 10

      Asiantuntijoiden varoitus poliiseille: Älä katso iPhone-puhelinta

    11. Näytä lisää