Kotimaa

Veera on nuori, korkea­koulutettu uraohjus, jota seuraa vuosia sitten sairastettu masennus – ”Jos voisin muuttaa elämässäni yhden asian, se olisi, etten ikinä olisi hankkinut diagnoosia”

Mielenterveysongelmien lyömä leima pysyy sairastuneessa vielä pitkään sairastamisen jälkeen, kertovat HS:n lukijat.

”Pitkän jahkailun jälkeen hain apua. Ihan hitonmoinen virhe. Jos voisin muuttaa elämässäni yhden asian, se olisi, etten ikinä olisi hankkinut diagnoosia ja kävellyt sisään terveyskeskuksen ovista.”

Näin kirjoitti 26-vuotias Veera, kun HS kysyi lukijoilta, ovatko he epäröineet avun hakemista mielenterveysongelmiinsa ja miten häiriöt ovat vaikuttaneet heidän kohteluunsa.

Veera ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään, sillä hän haluaa päästä eroon mielenterveysongelmaisen leimasta. Hänen keskivaikea masennuksensa diagnosoitiin seitsemän vuotta sitten, ja vaikka viimeisestä hoitokerrasta on yli viisi vuotta, diagnoosi kulkee mukana edelleen.

Valtaosa yli 400 vastaajasta kuvailee Veeran tavoin, miten ongelmat ovat hankaloittaneet suhteita erityisesti työelämässä mutta myös terveydenhuollossa ja lähipiirissä. Osa vastaajista kertoo, että mielenterveysongelmat ovat johtaneet irtisanomisiin ja ketjutettujen määräaikaisuuksien katkeamiseen sekä heikentäneet heidän uskottavuuttaan terveydenhuollon asiantuntijoiden silmissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

On hyvin mahdollista, että kysymyksenasettelu veti puoleensa juuri niitä ihmisiä, joiden kokemukset ovat kielteisiä. Toisaalta muutama vastaaja toi esiin myönteisiä kokemuksiaan esimerkiksi siitä, miten hyvin työnantaja on mielenterveysongelmiin suhtautunut.

 

”Edelleen ajatellaan liian usein, että kun ihminen sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön, hän kärsii siitä loppuikänsä.”

Moni HS:n kyselyyn vastannut uskoo, että vanhakin mielenterveyden häiriö on parempi pitää piilossa, sillä avoimuus voi myöhemmin kostautua. Piilottelu on yleistä esimerkiksi työelämässä.

”Olen joutunut lähtemään vakituisesta työstäni häiriön vuoksi ja päätynyt piilottelemaan jo parantunutta terveydentilaani työhaastatteluissa ja uusissa työpaikoissa. Surullista erityisesti siksi, että koen tämän ajan terveyshistoriassani asiana, josta olen oppinut, kasvanut ja voimistunut”, kertoo 30-vuotias nainen.

”Edelleen ajatellaan liian usein, että kun ihminen sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön, hän kärsii siitä loppuikänsä”, sanoo Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Näin kokee myös HS:n haastattelema Veera. Hän on edennyt urallaan nopeasti sekä ehtinyt työskennellä järjestöissä ja valtiolla. Nykyisin Veera on vastuullisessa tehtävässä suuressa suomalaisyrityksessä. Hän arvelee, ettei olisi saanut työpaikkoja, jos olisi ollut menneisyydestään avoin töitä hakiessaan.

Avoimuutta Veera on kokeillut työelämän ulkopuolella vaihtelevin seurauksin. Opiskeluaikoina hän halusi häivyttää ongelmiin liittyvää leimaa ja otti siksi mielenterveysongelmansa esiin järjestössä, jossa hän toimi aktiivisesti. Se iski takaisin myöhemmin, kun Veera yritti puuttua seksuaaliseen häirintään järjestön sisällä.

”Siellä tuli palautetta, että olen hysteerikko tai ylireagoiva. Asiat, jotka otin esiin, saatettiin laittaa mielenterveysongelmieni piikkiin ja näin ollen tehdä vähempiarvoisiksi.”

Kokemustensa vuoksi Veera on päätynyt siihen, että jos mielenterveysongelmista ei kysytä työnhaun yhteydessä suoraan, hän ei ota niitä esiin omatoimisesti.

Työhaastattelussa näistä ongelmista ei kuuluisikaan kysyä, sillä työnhakijan terveystiedot ovat arkaluonteisia, sanoo Työterveyslaitoksen vastaava lakimies Aija Kuurne.

Työntekijän sairaushistoria mahdollisine mielenterveysongelmineen voi kuitenkin tulla esiin työhöntulotarkastuksessa. Yleensä aiemmat tai hyvässä hoitotasapainossa olevat mielenterveysongelmat eivät tee ihmisestä sopimatonta työhön, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Anita Riipinen Terveystalosta.

”Paljon riippuu siitä, mikä ja miten vakava sairaus on kyseessä. Vakava tai pitkittynyt sairaus voi olla este joihinkin työtehtäviin haettaessa, esimerkiksi jos työtehtävään kuuluu merkittäviä turvallisuuteen liittyviä riskejä.”

Jos työntekijällä on pitkittynyt ja huonossa hoitotasapainossa oleva mielenterveyden häiriö, hän ei ole oman hyvinvointinsa kannalta yleensä sopiva psyykkisesti kuormittaviin tehtäviin, Riipinen sanoo.

 

”Työt loppuivat kuin seinään, kun työnantaja kuuli masennuksestani.”

Osa HS:n lukijoista kokee, että mielenterveysperustainen sairauspoissaolo on ollut syy työsuhteen purkamiseen tai määräaikaisuuksien katkeamiseen.

”Minua ei valittu vakinaiseen työhön, jota olin hoitanut yli vuoden määräaikaisena, koska olin joutunut sairauslomalle aiemmin uupumuksen vuoksi. Tämä lipsahti työnantajalta suoraan yhdessä työterveyshuollon neuvottelussa”, kertoo 41-vuotias nainen.

”Aiemmin olin yrityksessä pätkätöissä ja minua pyydettiin töihin aina, kun työvoimalle oli tarvetta. Yhden työsuhteen aikana iski vaikea masennus ja olin muutaman viikon sairauslomalla. Sen jälkeen en ole päässyt yritykseen töihin, en edes työhaastatteluun. Työt loppuivat kuin seinään, kun työnantaja kuuli masennuksestani”, kirjoittaa 42-vuotias mies.

Työnantajan perusteita olla jatkamatta määräaikaisuutta voi olla hankala osoittaa, Työterveyslaitoksen Kuurne sanoo.

”Tällaisessa tilanteessa voi olla aiheellista kysyä, onko kyseessä terveydentilaan liittyvä syrjintä. Toki nämä ovat yksittäistapauksia, ja on arvioitava kokonaisuutena, onko tapauksessa kyse mielenterveysongelmista vai muista tekijöistä. Syrjintä on kuitenkin yksiselitteisesti kiellettyä.”

Työntekijän sairaus on tarpeeksi painava irtisanomisperuste vain jos hänen työkykynsä on sairauden vuoksi heikentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työntekijä ei lainkaan suoriudu työtehtävistään.

Tällöinkään yksin diagnoosi tai poissaolot eivät oikeuta irtisanomiseen vaan tilanne on arvioitava yhdessä lääketieteen asiantuntijan kanssa.

 

”Työpaikan lääkäri merkitsi masennuksen sijaan tietoihini vaikean unettomuuden.”

Voiko työterveyshuollossa kerrottu mielenterveysongelma päätyä työnantajan tietoon? Tätä pohtii moni HS:n kyselyyn vastannut.

Esiin nousee myös tapauksia, joissa työterveyslääkäri on nähnyt tekevänsä työntekijälle palveluksen ja oma-aloitteisesti merkinnyt käynnin syyksi muun kuin mielenterveyden häiriön.

”Työpaikan lääkäri merkitsi masennuksen sijaan tietoihini vaikean unettomuuden. Hän sanoi, että jos masennuksen merkitsee, se näkyy Kannan kautta kaikille ja vaikuttaa tulevaisuudessa työmahdollisuuksiin. Samasta syystä hän suositteli menemään yksityiselle terapeutille ja välttämään työterveyshuoltoa näissä asioissa”, kertoo 30-vuotias nainen.

Riipisen mukaan näin ei pidä toimia.

”Lääkärin tulee tehdä diagnoosi käytettävissä olevien tietojen perusteella sekä noudattaa lääketieteellisiä kriteerejä ja voimassa olevia toimintamalleja.”

Diagnoosi – vakava tai lievä – ei saa tulla työterveysasemalta työnantajan tietoon, Riipinen sanoo. Jos sairaus johtaa sairauspoissaoloon, työntekijä toimittaa poissaolotodistuksen työnantajalle, jotta työnantaja pystyy arvioimaan, täyttyvätkö perusteet sairauspoissaolon palkan maksamiseen.

Mielenterveysseuran Aalto-Matturi muistuttaa, että mielenterveyden huomiotta jättäminen työpaikoilla tulee kalliiksi työnantajille.

”Kustannuksia ei karsita tehokkaasti pyrkimällä eroon mielenterveyden ongelmista kärsivistä työntekijöistä vaan panostamalla ongelmien ehkäisyyn, niiden varhaiseen havaitsemiseen ja nopeaan avunsaantiin.”

Aalto-Matturin mukaan tätä varten tarvitaan lisää koulutusta sekä esimiehille että työyhteisöille.

 

”Yhden vanhan masennusjakson saan ehkä selitettyä, useampaa tuskin.”

Veeran elämässä on ollut stressaavia jaksoja ja hankalia työolosuhteita myös masennusjakson jälkeen. Ajoittain hänelle on ehdotettu työpsykologin tapaamista. Veera on kieltäytynyt avusta ja pärjännyt mieluummin yksin.

Tähän on kaksi syytä. Aiempien huonojen hoitokokemustensa, jatkuvasti vaihtuvien lääkärien ja virheellisten potilaskertomusten vuoksi Veeran on hankala luottaa siihen, että käynnistä olisi merkittävää apua. Lisäksi avun hakemisen kynnys on korkea, kun edellisestä hoitokerrasta on yli viisi vuotta.

Viiden vuoden raja on tärkeä, sillä sitä tuoreempi mielenterveyteen liittyvä hoitokäynti voi olla esteenä tiettyjen terveysselvitystä vaativien vakuutusten saannille. Tällaisia ovat tyypillisesti sairauskuluvakuutus, henkivakuutus ja jatkuva tai pidennetty matkavakuutus. HS kertoi heinäkuussa mielenterveysongelmien vaikutuksesta vakuutusten saantiin.

Tulevaisuudessa Veera haluaisi työskennellä vaativissa tehtävissä, matkustella ja mahdollisesti asua ulkomailla. Hän pelkää, että yksittäinenkin psykologikäynti voisi vaikeuttaa tätä.

”En ole halunnut ottaa riskiä, että käynti pomppaisi esiin myöhemmin ja nollaisi vuosien työn ja sinnittelyn. Yhden vanhan masennusjakson saan ehkä selitettyä, useampaa tuskin.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Mielenterveys
  • Työelämä
  • Työpaikat
  • Työsyrjintä
  • Syrjintä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump muutti mieltään ilmastonmuutoksesta: Se ei olekaan huijaus – ”Jokin muuttuu ja sitten se muuttuu takaisin”

    2. 2

      Harry Potter -fanit vihastuivat Johnny Deppin roolista uudessa elokuvassa – Depp pysyi pitkään hiljaa mutta kommentoi viimein kohua amerikkalaislehdelle

    3. 3

      Norjassa syntyi kohu kartasta, joka paljastaa kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeitä kohteita – ”Oiva tiedustelutyökalu niille, jotka haluavat vahingoittaa Norjaa”

    4. 4

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    5. 5

      Cristiano Ronaldon raiskausepäilyssä yllättävä käänne – nuoren superhakkerin hankkimat tiedot saattavat kaataa oikeuskanteen heti alkuunsa

    6. 6

      Valtaosa suomalaisista asuu asunnoissa, joissa äänieristys voi aiheuttaa ongelmia – ”Olemme harkinneet muuttavamme pois metelin takia, viimeksi eilen”, kertoo pariskunta Helsingin Pukinmäestä

    7. 7

      Mari Timonen ajoi Jorvin sairaalaan myrkytysoireista kärsineen 2-vuotiaan Alex-pojan kanssa, kantokopassa pieni vauva – Perillä paljastui, että lähin parkkipaikka on satojen metrien päässä ulko-ovesta

    8. 8

      Välikohtaus Kölnin rautatieasemalla – poliisin mukaan nainen on otettu panttivangiksi

    9. 9

      Hämärämiehelle järjestettiin ansa Helsingissä – Kalliosta varastettu polkupyörä saatiin takaisin valppaiden ihmisten ansiosta

    10. 10

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    2. 2

      Arkeologit löysivät haudasta ”vampyyri­lapsen” Italiassa

    3. 3

      Cristiano Ronaldon raiskausepäilyssä yllättävä käänne – nuoren superhakkerin hankkimat tiedot saattavat kaataa oikeuskanteen heti alkuunsa

    4. 4

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    6. 6

      Sörnäisiin ilmestyi jopa kymmenen metriä korkea roskakasa – Kaupunki lätkii yrittäjälle jättisakkoja, mutta jätevuori ei liikahda mihinkään

    7. 7

      Venäjän sotilas­tiedustelu näyttää tekevän yhtäkkiä naurettavia virheitä toisensa perään – tutkijan mukaan ”huolimattomuuden” takana voi olla muutos ja länneltä jää jotain huomaamatta

      Tilaajille
    8. 8

      Maailmanloppu on tulossa, ja se on kaikin tavoin erilainen kuin aiemmat maailmanloput

    9. 9

      32 vuotta on kulunut, eikä Tom Cruise ole vanhentunut lainkaan

    10. 10

      Suomessakin suositun antibiootin käyttöä rajoitetaan vakavien haittojen takia – Lääke aiheuttanut revenneitä jänteitä, lihas­kipuja ja uni­häiriöitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi, verottaja ja Kela pääsevät pian entistä helpommin kurkkimaan tilitietoja – Viranomaisille tulee järjestelmä, josta tiedot saa parilla napin painalluksella

    2. 2

      Laura Huhtasaarelle suorassa lähetyksessä esitetty kysymys kiteyttää, mikä on Ylen kohutun keskustelu­ohjelman ongelman ydin

    3. 3

      Jakomäkeläinen Arthur Visulainen, 20, matkusti perjantaina junalla Helsingistä Helsinkiin niin kuin lukemattomia kertoja ennenkin – Mutta tällä kertaa hänen lippunsa ei kelvannutkaan

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    5. 5

      Verohallinto julkaisi Instagramissa kenties kaikkien aikojen kuivimman vitsin, eikä kukaan oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella

    6. 6

      Neljän kuukauden korvatulehdus ja kuusi poskiontelotulehdusta päälle – Karoliina Sallinen-Pentikäisen loputtomaan sairasteluun löytyi syy, joka on suomalaisille erityisen tyypillinen

      Tilaajille
    7. 7

      Timo Aalto ei halunnut, että hänen alaisensa palavat loppuun – Niin alkoi sähköposti­kokeilu, josta tuli menestys

    8. 8

      Sosiaalinen media kannustaa flirttailuun, ja se voi kasvaa uskottomuudeksi – Tätä on ”mikropettäminen”, joka pahimmillaan tuhoaa luottamuksen parisuhteesta

      Tilaajille
    9. 9

      Brittimies piirsi upeita henkilökuvia Instagramissa, joten ihmiset tietenkin olettivat hänen piirtävän heidät ilmaiseksi – Mies vastasi riemastuttavilla pilapiirroksilla

    10. 10

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    11. Näytä lisää