Kotimaa

Pulpettirivien tilalle ovat tulleet ”muuntojoustavat tilat”, joissa lapset saavat vaikka maata – Kuinka työrauha säilyy nykykouluissa?

Vaikka vanhat koulurakennukset rakentuvat yhä luokkahuoneista käytävien ympärillä, uusissa koulurakennuksissa ja koulujen peruskorjauksissa luokkahuoneesta halutaankin tila, joka muuttuu ja joustaa.

1B-luokan opettaja Minna Sulander antaa oppilaidensa valita itse, miten he haluavat luokassa opiskella.

Osa tarvitsee yhä pulpetin, osa tykkää köllötellä vatsallaan matolla lattialla. Toiset tahtovat pois luokasta lähikäytävään, johon Sulanderilla on näköyhteys.

”Näen vähän, minkälaisia persoonia he ovat, miten he toimivat ja mikä on heille tyypillinen tapa tehdä koulutöitä.”

Ensimmäisenä koulupäivänä Sulander tosin järjesteli pulpetit valmiiksi. Pian oppilaiden kanssa pohditaan yhdessä, mikä olisi mielekäs tapa asettua luokkaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sama pulpettimuodostelma pidetään yleensä kuukauden ajan. Tehdäkö tällä kertaa pöytäryhmiä tai vaikkapa iso soikio, jossa kaikki istuvat? Lapset ovat hirveän luovia, reippaita ja innokkaita, Sulander kiittelee.

”Heidän kanssaan voi tehdä ihan mitä vain. Yleensä he päätyvät ratkaisuihin, jotka takaavat työrauhan, koska ne ovat heille mielekkäitä ja siten motivoivat.”

Helsinkiläisen Töölön ala-asteen koulun opetustilojen muutos on vielä aluillaan, ja vanhassa rakennuksessa se vaatii kekseliäisyyttä. Suunta on kuitenkin selvä. Opettajat etsivät yhä enemmän tapoja opettaa yhdessä, erilaisissa ryhmissä ja eri tavoilla. Etteivät oppitunnit olisi vain sitä, että istutaan paikallaan yhdessä paikassa.

Siksi luokkahuoneetkaan eivät voi enää olla staattisia, viivantarkkoja pulpettirivejä.

Miten käy työrauhan, jos tulevaisuuden kouluissa opiskellaan muuttuvissa tiloissa, runsaammin joukoin ja yhä liikkuvammin?


Töölön ala-asteen koulun rehtorin Paula Luopio-Lemetyisen mukaan ryhmä- ja parityöskentelylle annetaan Töölössä paljon sijaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmakin painottaa, että lasten pitää osata toimia porukassa.

Mitään dramaattista muutosta uusi opetussuunnitelma ei ole tuonut, toppuuttelee erityisasiantuntija Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä.

”Perustilanne ei ollut ennenkään se, että opettaja puhuisi yksin ja luokassa istuttaisiin suorissa riveissä. Tämä on pitkä kehityskulku.”

Nykyaikaisen luokkahuoneen ihanne on niin sanottu ”muuntojoustava tila”. Ei ole yhtä tapaa opettaa, ja siksi yksi ratkaisu tilankäyttöön ei riitä. Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professorin Kirsti Longan mukaan pääperiaate on, että tila sallii muokkaamisen.

”Vallitseva ajatus on joustavuus. Sen takia ei voi sanoa, mikä on yksi ja paras tapa asetella oppilaat luokkahuoneeseen. Tapoja on varmaan niin monta kuin opettajiakin”, sanoo myös Salo.

Luokkahuone on Töölön ala-asteen vanhassa kivikoulussa edelleen kotipesä. Kuten vanhoissa kouluissa yleensä, paksuseinäiset huoneet reunustavat käytäviä.

Ei ole liikuteltavia seiniä tai mukautuvia oppimisalueita, vaan 1B:llä on oma luokkansa siinä missä 5A:llakin.

”Pidämme ovia auki ja saman vuositason rinnakkaisluokkia lähekkäin, jotta voimme sekoittaa ryhmiä”, Luopio-Lemetyinen kertoo.


Vaikka rakennus ei jousta, kalusteilla voi tehdä pieniä mullistuksia.

Kesken tunnin luokkahuoneesta voi tulla ulos käytäville ja auloihin. Pienet pyöreät pöydät jakkaroineen ovat pienryhmien työskentelyä varten. Leuanvetotangot luokkien ovien välissä kutsuvat liikkumaan kesken päivän.

Lukemaan voi kellahtaa matoille lattiallekin. Matot ja suurin osa leuanvetotangoista odottavat tosin vielä paketeista purkamista.

Asennon ja työtavan vaihtelu voi estää ruudun tuijottelusta aiheutuvia niskakipuja, niin sanottua someniskaa.

”Monet lapset tykkäävät vaistomaisesti tehdä asioita vaikkapa makuullaan tai seisaallaan, mikä ei ole välttämättä huono asia. Pulpetissa istuessa saattaa olla niska kyyryssä, jos käyttää tablettia”, Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka sanoo.

Opetussuunnitelman tavoitteita tulevaisuuden luokkatiloista ylitulkitaan Salon mielestä paikoin reippaasti.

”Kuulee lukemattomia juttuja siitä, että nyt rakennetaan uuden opetussuunnitelman mukaista koulua, jossa ei ole seinän seinää. Opsi ei ohjaa siihen, että kouluista tulisi avokonttoreita.”

Sitäkään ei vaadita, että jokaisessa koulussa on säkkituoleja tai riippukeinuja.

Joustavuutta on nimittäin myös se, ettei kaikki opetus tapahdu luokassa. Luokkahuone laajenee käytäville, koulun alueelle tai lähiympäristöön.

Töölön ala-asteen opettajan Sulanderin mielestä koulu on unelmapaikalla. Kunhan ekaluokkalaiset pääsevät koulun makuun, voidaan lähteä oppimaan myös koulun ulkopuolelle.

Syksyn toisena koulupäivänä on vasta laitettu omat aapiset pulpettiin, käyty vitosluokkalaisten kummioppilaiden kanssa syömässä ja pohdittu, mitä eroa on esikoululla ja ekaluokalla.


Joensuun normaalikoulun alakoulussa noin 70 nelosluokkalaista aloitti viime keväänä opiskelun suurryhmätilassa. Samoin Oulussa Pitkäkankaan koulussa alakoululaiset pääsivät jo viime lukuvuodeksi uudistettuihin koulutiloihin, joissa monitoimitilat korvasivat luokkatilat.

Vantaalla vastaava kokeilu alkoi ensi kertaa yläkoulussa viime lukuvuonna. Koulun väliaikaisissa väistötiloissa on luokkahuoneen sijaan oppimisalueita, joissa kaksi tai kolme aineenopettajaa opettaa yhtä aikaa jopa 50–75 yläkoululaista. Tätä kutsutaan yhteisopettajuudeksi.

Kengät jätetään ala-aulaan, sillä koulu on yhtä kokolattiamattoa.


Lukuvuoden toisena koulupäivänä biologian ja maantiedon opettajat Marianne Peltonen ja Terhi Hakkinen vetävät kaksoistuntia ysiluokkalaisille. Yhdeksältä alkaneella tunnilla on rauhallista, sillä viereisessä verhoilla ja lasiseinällä erotetussa tilassa ei ole opetusta.

Ysiluokkalaiset istuvat viiden ryhmissä ja katsovat videota, jonka Hakkinen on laittanut päälle.

Kun Peltonen ja Hakkinen ovat paremmin perillä oppilaidensa osaamisesta, he saattavat laittaa pöytäryhmät uusiksi. Toinen opettaja voi ohjata, toinen kiertää avustamassa.

Tällaisia voisivat olla tulevaisuuden koulut.

Vantaan kokeilu on saanut osakseen myös kritiikkiä. Isojen oppilasryhmien laittaminen avoimiin tiloihin sai osan vanhemmista pelkäämään, että häly häiritsee opiskelua.

Rehtori Pasi Majasaari sanoo, että kokeilusta on opittu, mitä täytyy tehdä toisin. Opit on viety syksyllä 2020 valmistuvan uuden koulurakennuksen suunnitteluun.

”Isot oppimisalueet ovat liian avoimia. Tarvitaan tilaa pienempiin osiin jakavia kiinteitä ja siirrettäviä kalusteita, seinäkkeitä ja kulmauksia. On otettava huomioon, miten ääni liikkuu.”

Vaikka yhteisopettajuuden on huomattu tukevan oppimista ja opettajien jaksamista, nopeasti toteutetut väliaikaistilat todettiin puutteellisiksi.

Vaikeaa voi olla sekin, että yhdessä tilassa opiskelevien eri ryhmien oppilaiden keskittyminen vaikeutuu, jos vieressä annetaan erilaisia ohjeita.

Äänimaailmat eivät saa sekoittua keskenään. Hissan hälyn on pysyttävä omalla puolellaan, bilsan omallaan. Vantaalla kahden alueen välissä ei ole välttämättä kunnollista seinää.

”Ajatus ei ole ollenkaan, että tulee halvemmaksi, kun samassa tilassa on enemmän lapsia. Vanhat jutut eivät enää toimi, mutta uusia ei ole kehitetty loppuun asti. Muokattavat tilat eivät missään nimessä saa olla ratkaisuja, joilla haetaan säästöjä”, Lonka painottaa.

Opetushallituksen projektipäällikkö Markku Lang muistuttaa, että kouluissa tarvitaan yhä luokkahuoneen kaltaista tilaa. Sellaista, jossa lapset kokoontuvat ennen kuin alkavat työskennellä yksin tai pienemmissä ryhmissä. Koulujen uudisrakentamisessa ja remonteissa tehdään yhä enemmän solualueita.


Vanhat tilat voivat Langin mukaan olla haasteellisia, sillä niiden akustiikka on suunniteltu yhden esityssuunnan mukaan. Niitä pitäisi päivittää. Jotkut lapset häiriintyvät toisia helpommin ja tarvitsevat rauhallisen nurkkauksen.

”Siitä ei saisi tulla infernaalinen meteli, että keskustellaan pienissä ryhmissä ja opitaan tekemällä projekteja. Tilat on suunniteltava niin, ettei herkkä häiriinny liikaa ja ujo uskaltaa mukaan”, Lonka sanoo.

Lasten ei myöskään ole tarkoitus juoksennella ympäri koulua miten sattuu. Vaikka oppiminen saisi uusia muotoja, opettaja on yhä käsikirjoittaja.

Töölön ekaluokkalaisten toinen koulupäivä on lyhyt, vain kolme tuntia. Lapset ovat juuri syöneet, ja luokkahuoneessa on rauhallista yhtä kännykän kilahdusta lukuun ottamatta.

Perinteiseltä vaikuttaa: kaikki istuvat, ja loppupäivän ohjelmassa on väritystehtäviä, vihkon valintaa ja liimaamisen harjoittelua.

Tausta

Ilmiöitä ja ympäri käännettyjä luokkahuoneita


Perusopetuksen opetussuunnitelma otettiin alaluokilla käyttöön syksyllä 2016. Yläluokilla se otetaan käyttöön porrastetusti vuosina 2017–2019. Kansalliset opetussuunnitelmat muokataan aina yksittäisen koulun toimintoihin, tiloihin ja tarpeisiin sopiviksi.

Opetussuunnitelma korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana, oppiainerajat ylittäviä projekteja sekä tulevaisuuden taitoja. Oppilaan roolia oppimisen tekijänä, suunnittelijana ja arvioijana pitäisi lisätä. Iso osa opetuksesta tapahtuu luokan ulkopuolella, muualla koulussa ja kaupungilla.

Oppimaan oppiminen on sitä, että opitaan hakemaan tietoa, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä. Opetussuunnitelma painottaa myös laaja-alaista ja kulttuurista osaamista sekä monialaista oppimista.

Oppiainerajoja kaadetaan, keskitytään yhteen laajaan kokonaisuuteen. Kouluissa opetellaan kunnioittamaan toisia ja toimimaan yhdessä, sillä on entistä tärkeämpää tulla monenlaisten ihmisten kanssa toimeen erilaisissa ympäristöissä. Opetuksen toivotaan vastaavan tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin ja tekniikkaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kouluun
  • Peruskoulu
  • Opetussuunnitelma

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Stephen Hawkingin viimeinen kirja julkaistiin: varoittaa superihmisistä ja kertoo mielipiteensä Jumalasta

    2. 2

      Asiantuntijoiden varoitus poliiseille: Älä katso iPhone-puhelinta

    3. 3

      Yhdysvalloissa kasvaa 400 000 kiloa painava jättiläissieni, joka saattaa olla vanhempi kuin pyramidit

    4. 4

      IS: Tallink Siljan ruotsinlaivasta löytyi kuollut matkustaja hyttisiivouksen yhteydessä

    5. 5

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    6. 6

      Stockmann myy Pietarin Nevsky Centre -kauppakeskuksensa

    7. 7

      Puolalaiset salakalastavat Itämeren lohta väittämällä saalista meritaimeneksi, ja se näkyy Suomenkin lohijoissa – EU teki maanantaina lopun temppuilulle

    8. 8

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    9. 9

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    10. 10

      Harry Potter -fanit vihastuivat Johnny Deppin roolista uudessa elokuvassa – Depp pysyi pitkään hiljaa mutta kommentoi viimein kohua amerikkalaislehdelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    2. 2

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    3. 3

      Cristiano Ronaldon raiskausepäilyssä yllättävä käänne – nuoren superhakkerin hankkimat tiedot saattavat kaataa oikeuskanteen heti alkuunsa

    4. 4

      Sörnäisiin ilmestyi jopa kymmenen metriä korkea roskakasa – Kaupunki lätkii yrittäjälle jättisakkoja, mutta jätevuori ei liikahda mihinkään

    5. 5

      Yhdysvalloissa kasvaa 400 000 kiloa painava jättiläissieni, joka saattaa olla vanhempi kuin pyramidit

    6. 6

      Venäjän sotilas­tiedustelu näyttää tekevän yhtäkkiä naurettavia virheitä toisensa perään – tutkijan mukaan ”huolimattomuuden” takana voi olla muutos ja länneltä jää jotain huomaamatta

      Tilaajille
    7. 7

      Trump muutti mieltään ilmastonmuutoksesta: Se ei olekaan huijaus – ”Jokin muuttuu ja sitten se muuttuu takaisin”

    8. 8

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    9. 9

      Harry Potter -fanit vihastuivat Johnny Deppin roolista uudessa elokuvassa – Depp pysyi pitkään hiljaa mutta kommentoi viimein kohua amerikkalaislehdelle

    10. 10

      Mari Timonen ajoi Jorvin sairaalaan myrkytysoireista kärsineen 2-vuotiaan Alex-pojan kanssa, kantokopassa pieni vauva – Perillä paljastui, että lähin parkkipaikka on satojen metrien päässä ulko-ovesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    2. 2

      Verohallinto julkaisi Instagramissa kenties kaikkien aikojen kuivimman vitsin, eikä kukaan oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella

    3. 3

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    4. 4

      Neljän kuukauden korvatulehdus ja kuusi poskiontelotulehdusta päälle – Karoliina Sallinen-Pentikäisen loputtomaan sairasteluun löytyi syy, joka on suomalaisille erityisen tyypillinen

      Tilaajille
    5. 5

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    6. 6

      Sosiaalinen media kannustaa flirttailuun, ja se voi kasvaa uskottomuudeksi – Tätä on ”mikropettäminen”, joka pahimmillaan tuhoaa luottamuksen parisuhteesta

      Tilaajille
    7. 7

      Brittimies piirsi upeita henkilökuvia Instagramissa, joten ihmiset tietenkin olettivat hänen piirtävän heidät ilmaiseksi – Mies vastasi riemastuttavilla pilapiirroksilla

    8. 8

      Suomessakin suositun antibiootin käyttöä rajoitetaan vakavien haittojen takia – Lääke aiheuttanut revenneitä jänteitä, lihas­kipuja ja uni­häiriöitä

    9. 9

      ”Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi” – Elina Tuomesta tuli uupuvien opettajien ääni­torvi ja nyt hän sanoo, että Suomessa tehdään ihmis­oikeus­loukkauksia

      Tilaajille
    10. 10

      Laura Huhtasaarelle suorassa lähetyksessä esitetty kysymys kiteyttää, mikä on Ylen kohutun keskustelu­ohjelman ongelman ydin

    11. Näytä lisää