Kotimaa

Jussi Luomasen työpaikan nimi venyi niin pitkäksi, ettei hän käytä sitä juuri itsekään – Kielen­huoltaja moittii titteli­hirviöitä

Kaupungit ja yliopistot uudistavat nyt rakenteitaan ja siinä sivussa syntyy pitkiä nimihirviöitä.

Helsinkiläiset eivät enää asioi virastoissa. Niiden tilalla on toimialoja ja palvelukokonaisuuksia.

Tämä johtuu siitä, että reilu vuosi sitten tehdyssä organisaatiouudistuksessa virastoja yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joita kutsutaan toimialoiksi. Ainoastaan kaupunginkanslia, tarkastusvirasto ja pelastuslaitos ovat enää virastoja.

”Halusimme löytää nimityksen, joka on laajempi kuin virasto, ja toimiala oli sopiva”, sanoo Helsingin kaupunginkanslian kansliapäällikkö Sami Sarvilinna.

Myös Porissa virastot vaihtuivat toimialoiksi organisaatiouudistuksen myötä viime kesänä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kaupungeissa on perinteisesti ollut virastoja. Se on vähän historiallinen termi. Toimialat koettiin selkeiksi”, perustelee Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Pori ja Helsinki eivät ole ainoita kuntia, joissa virastot on korvattu toimialoilla. Vaikka virastojakin kunnista löytyy, on vanhahtavaksi mielletyn termin käytöstä monin paikoin luovuttu.

”Virasto on sanana vakiintunut ja tuttu, mutta sitä pidetään usein kuluneena ja byrokraattisena. Uusilla nimillä halutaan korostaa esimerkiksi asiakaslähtöisyyttä, innovatiivisuutta ja uusia tapoja toimia”, arvioi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimistönhuoltaja Ulla Onkamo.

Hän ei ole toimialavillityksestä kovin innostunut.

”Toimiala on perinteisesti yhdistetty yrityksiin tai kunnallishallintoon, joilla on omat toimialansa. Jos sitä ruvetaan käyttämään sanan perusmerkityksestä poiketen osastoista ja virastoista, se sotkee tilannetta.”

Helsingissä toimialojen alla on liuta palvelukokonaisuuksia, kuten esimerkiksi maankäytön ja kaupunkirakenteen palvelukokonaisuus.

”Halusimme lähestyä kunnan toimintoja palvelufunktion kautta. Osastot ja yksiköt eivät oikein istu toimiala-ajatteluun, ja palveluista puhumisella pyritään myös ajattelutavan uudelleen suuntaamiseen ja siihen, että palvelu olisi todella myös läsnä jokapäiväisessä työssä”, Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sarvilinna sanoo.

Kun toimialan alla on palvelukokonaisuus, jonka alla puolestaan on palveluita, voi oman työpaikan kertominen muodostua aika monimutkaiseksi.

Tämän tietää Helsingin kaupungin kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen, joka työskentelee kaupunkiympäristön toimialalla maankäytön ja kaupunkirakenteen palvelukokonaisuudessa kaupunkitila- ja maisemasuunnittelun palvelussa.

”Yleensä esittäytyessäni kerron, että olen joko kaupunkiympäristön toimialalta tai kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta. Palvelu-sanaa käytän harvoin”, Luomanen kertoo.

Luomasen aikaisempi titteli oli toimistopäällikkö. Vaikka nykyinen titteli, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö, on pitkä, on hän siihen tyytyväinen. ”Se kertoo selvästi tehtäväalueen.”

Nimien kehittäminen on tasapainoilua toisaalta mahdollisimman tarkan ja toisaalta mahdollisimman selkeän ilmaisun välillä.

”Eivät ne kaikki kovin nerokkaita ole, se on ihan totta. Jos yrittää keksiä oikein napakkaa ilmaisua, voi helposti käydä, ettei se taas kerro asiasta mitään”, sanoo Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen.

Toisaalta ideaalitilanteessa kuntalaisen ei aina edes tarvitse tietää, minkä nimisen tahon kanssa hän asioi, Airaksinen uskoo.

”Kansalaiselle ei ole oleellista, minkälainen rakenne siellä on taustalla. Digitalisaatio ja palveluohjaus mahdollistavat sen, ettei ihmisen tarvitse etsiä toimialaa tai yksikköä kunnan sivuilta vaan hänen pitäisi pystyä löytämään suoraan haluamansa palvelu.”

Kotuksen Onkamon mielestä tämä ei kuitenkaan riitä.

”Kuntalaisten pitää pystyä viittaamaan siihen, minkä tahon kanssa he ovat asioineet ja joka on vastuussa päätöksistä. Kuulostaa oudolta, jos toimiala tai palvelukokonaisuus tekee päätöksiä. Kielessä virasto on parempi tekemään päätöksen, toimiala ei ole siinä yhteydessä niin luonteva.”

Uudet nimet otetaan usein käyttöön uudistusten yhteydessä. Niillä halutaan tehostaa viestiä siitä, että organisaatiossa on tehty isoja muutoksia.

Näin ajateltiin myös Tampereen yliopistossa, jossa tiedekunnat muutettiin ensin tieteenalayksiköiksi ja myöhemmin takaisin tiedekunniksi.

”Se oli muutosjohtamisen väline. Siirryimme kolmiportaisesta hallinnosta kaksiportaiseen ja halusimme korostaa uudistusta, minkä takia tiedekunnat nimettiin uudella tavalla. Kun yhteisö oli tottunut uuteen malliin, oli luonnollista palata nimeämisessä takaisin vanhaan hyvään käytäntöön, eli tiedekuntiin”, sanoo Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin.

Kotuksen Onkamon mielestä muutoksista pitäisi pystyä kertomaan muutenkin kuin pistämällä kaikki nimet uusiksi.

”Yritämme muistuttaa siitä, että organisaatiossa voi tapahtua isojakin muutoksia eikä se läheskään aina tarkoita, että nimiä tarvitsisi muuttaa. Käytössä olevan nimen säilyttäminen on usein kaikkien etu ja toimivin ratkaisu”, Onkamo sanoo.

Myös Helsingin yliopistossa tehtiin iso koulutusohjelmauudistus vuosi sitten. Tiedekuntiin ei siellä kajottu, mutta pääaineista ja sivuaineista ei enää puhuta. Sen sijaan opintoja suoritetaan koulutusohjelmissa, joiden sisältä löytyy erilaisia opintosuuntia.

”Ajatus on se, että uudet termit kertoisivat opiskelijan näkökulmasta sen, mistä opiskeluissa on kyse. Että opiskelija suuntautuu johonkin laajemman tieteenalan sisällä”, selittää Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom.

Uudet termit ovat aiheuttaneet jonkin verran epäselvyyksiä etenkin vanhojen opiskelijoiden keskuudessa.

”Siirtymävaiheet ovat aina sekavia ja herättävät keskustelua. Meillä arkikielessä edelleen vähän kuuluu pää- ja sivuaineita. Mutta kun puhutaan uusista opiskelijoista, niin he tietysti tottuvat näihin käsitteisiin alusta asti”, Lindblom sanoo.

Kotuksen Onkamo toivoo, että nimissä käytetyt sanat olisivat johdonmukaisia ja keskenään yhteneviä. Jos toisessa kunnassa on sosiaali- ja terveysviraston vastuualueelle kuuluva terveysasema ja toisessa sosiaali- ja terveystoimialan palvelukokonaisuuteen kuuluva hyvinvointikeskus, on kuntalaisen pää helposti pyörällä.

”Se helpottaisi huomattavasti, jos eri kunnilla olisi yhteneväiset käytännöt. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteydessä olemme erityisesti seuranneet huolestuneina, miten palveluista puhutaan. Esimerkiksi hyvinvointikeskus voi mennä sekaisin kaupallisten hyvinvointikeskusten kanssa”, Onkamo sanoo.

Todennäköisesti kunnissa puhutaan kuitenkin jatkossakin virastoista, toimialoista ja palveluista iloisesti ristiin. Kunnat ovat niin erilaisia, ettei niitä voi pakottaa yhtenäiseen muottiin, sanoo Kuntaliiton Airaksinen.

”Jos me viralliset toimijat Kuntaliitossa ja valtiovarainministeriössä rupeaisimme miettimään nimiä, jotka sopisivat kaikille kunnille, sieltä tulisi todennäköisesti sellaisia nimihirviöitä, että niitä tuskin kukaan haluaisi käyttää.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen kieli
  • Hallinto
  • Kotimaisten kielten keskus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    2. 2

      Työttömät kitkevät kasveja ja kantavat polttopuita metsässä – HS kävi selvittämässä, onko Tampereen ylistetty kokeilu todella ihmelääke työttömyyteen

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    5. 5

      Nautin siitä, että saan kävellä autotiellä ja huutaa – oikeus siihen on ensiarvoisen tärkeää

    6. 6

      Uhkaako ulkomainen maanomistus Suomen turvallisuutta? Sotilasasiantuntijan mukaan keskustelussa olisi syytä painaa jarrua

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    9. 9

      Risto Siilasmaan esiin tuomat kokemukset Nokian hallitustyöstä ovat tärkeitä

    10. 10

      Kannattaako talvirenkaat ostaa verkosta vai liikkeestä? HS kokosi tietopaketin, jonka avulla valitset sinulle sopivan renkaan ja edullisimman myyjän

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    5. 5

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    9. 9

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    10. 10

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää