Kotimaa

Turun terrori-iskusta on tänään kulunut vuosi – Miten teko muutti Suomea?

HS kysyi neljältä asiantuntijalta miten Suomi on muuttunut iskun jälkeen.

Tasan vuosi sitten 18. elokuuta Turussa tehtiin Suomen historian ensimmäinen terroriteko.

Turvapaikanhakijana Suomeen tullut marokkolaismies veti Turun kauppatorilla kaksi keittiöveistä esiin ja pyrki puukottamaan mahdollisimman monta ihmistä. Iskussa kuoli kaksi ihmistä, 31-vuotias ja 65-vuotias nainen. Sen lisäksi iskussa haavoittui kahdeksan ihmistä.

Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Turun isku vaikutti myös laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan, suomalaisten turvallisuudentunteeseen sekä julkiseen keskusteluun vihapuheesta ja maahanmuutosta.

HS kysyi neljältä asiantuntijalta, miten isku näkyy yhteiskunnassa vuosi tapahtuneen jälkeen.

”Iskusta huolimatta meidän yhteiskuntamme on edelleen luottamukseen perustuva”

Arkkipiispa Tapio Luoma uskoo, että suomalainen yhteiskunta on pystynyt palautumaan vuoden takaisesta terroriteosta. Vaikka turvallisuudentunne sai ison kolauksen, Taloustutkimuksen toteuttaman Turvallisuusbarometri 2018:n mukaan ihmisten kokemus turvallisuudesta on korkealla tasolla. Peräti 85 prosenttia kokee olonsa turvalliseksi. ”Se kertoo siitä, että palautuminen Turun tapahtuman jälkeen on ilmeisesti ollut mahdollista. Siihen varmasti vaikutti viranomaisten ripeä toiminta”, Luoma arvioi. Turun tuomiokirkossa järjestettiin pian iskun jälkeen eri uskontojen yhteinen tilaisuus, jossa ihmiset pystyivät käsittelemään tunteitaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Samalla vahvistettiin kokemusta siitä, että iskusta huolimatta meidän yhteiskuntamme on edelleen luottamukseen perustuva, eikä meidän pidä antaa pelolle valtaa. Pelolle vallan antaminen merkitsisi sitä, että suostuisimme siihen, mihin terroriteolla pyritään.”

Luoma ymmärtää, että terroriteko on ollut omiaan synkentämään ihmisten mielikuvia yhteiskunnan tilasta.

”Niille tuntemuksille ei pitäisi antaa liikaa tilaa.”

Hän korostaa, ettei ohitetuksi tulemisen kokemuksia ja syrjään jäämisen tunteita pidä kuitenkaan vähätellä. Nämä tuntemukset ovat usein taustatekijöinä niin terroriteoissa kuin monella maahanmuuttoa voimakkaasti kritisoivalla.

”Yhteiskunnalla on näiden tuntemusten käsittelyssä jatkuvasti tekemistä. Meidän pitäisi osata viisaasti ja rakentavasti hoitaa niitä syitä, jotka ajavat joitakuita äärimmäiseen turhautumiseen ja jopa terroritekoihin.”

Osa suomalaisista on demonisoinut islamia, muslimeja sekä maahanmuuttajia iskun jälkeen. Luoma muistuttaa, että uskonnon ja kirkon sanomaan kuuluu toisen ihmisen kunnioittaminen.

”Väkivalloin ei pystytä ajamaan rakentavasti minkäänlaisia päämääriä.”

Osa suomalaisista on kritisoinut kirkkoa siitä, että se on auttanut turvapaikanhakijoita. Luoma painottaa, että kirkon lähtökohta on yksinkertaisesti se, että hädässä olevaa tulee auttaa, oli hän kuka tahansa ja mistä tahansa.

”Siinä ei voi tehdä erottelua. Eihän Herrakaan antanut meille vaihtoehtoa kun hän sanoi ”rakastakaa lähimmäistänne”. Jos kirkko antaa tukeaan turvapaikkaa hakeville, miksi koetaan, että se on pois Suomen kansalaisilta”, Luoma kysyy.

Suomessa tapahtunut ensimmäinen terroriteoksi luokiteltu väkivallanteko osoitti viimeistään sen, että suomalaiset eivät elä missään saarekkeessa.

”Meidän on pidettävä kiinni siitä luottamuksen ilmapiiristä, jonka varaan suomalainen yhteiskunnallinen elämä on voinut rakentua. Sen lisäksi meidän on oltava valmiita tekemään työtä yhteiskuntaa voimakkaastikin jakavien juopien kuromiseksi.”

Osa suomalaisista jäykistynyt asennepoteroihin


Mediatutkija, apulaisprofessori Johanna Sumiala on selvittänyt tutkija Anu Harjun kanssa Turun iskun jälkeistä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kaksikko tutki Twitter-viestejä, joiden tunnisteena oli turku.

Viesteistä nousi huolestuttavia tuloksia keskustelijoiden ajatuksista. Näitä olivat muun muassa se, että islamin uskolla ei ole muita ulottuvuuksia kuin väkivalta, ja islam oli syypää iskuun.

Iskun tekijä oli marokkolainen, ja keskustelijat näkivät, että muslimimaista tulee pelkästään väkivaltaisia ihmisiä,. ja maiden väkivaltainen kulttuuri uhkaa länsimaista sivistysyhteiskuntaa.

”Keskusteluissa oli mukana myös sellaisia henkilöitä, jotka pyrkivät tuomaan nyansseja ja sanomaan, että asetelma ei ole noin mustavalkoinen. He olivat selvästi altavastaajan roolissa”, Sumiala sanoo.

Turun iskun jälkeen julkisuudessa on ollut paljon keskustelua vihapuheen lisääntymisestä. Sumiala näkee, että ihmisten jäykät asenteet ovat jopa vihapuhetta suurempi ongelma.

”Jäykkyys näkyy kyvyttömyytenä ja haluttomuutena kuulla sellaisia näkökulmia, jotka haastavat omat näkökulmat.”

Asenteiden jäykkyys heijastui myös uutismedian tekemiin juttuihin iskuista. Turun iskua käsiteltiin mediassa monipuolisesti myös iskun uhrien ja auttajien kautta. Moni auttajista kuten ruotsalainen Hassan Zubier oli muslimi- tai maahanmuuttajataustainen.

”Auttajista kertominen ärsytti osaa porukasta entistä enemmän.”

Turun iskun pitkäaikaiset vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan jäävät mahdollisesti pieniksi. Suomessa tapahtuvaa terrori-iskua osattiin pelätä, ja Turun isku näyttäytyy jatkumona terrori-iskujen sarjalle Euroopassa.

”Pitää muistaa, että monelle turkulaiselle isku on vieläkin osa arjen elämää. Heillä tapahtuma nousee mieleen lähes aina, kun he kävelevät Kauppatorin poikki”, Sumiala sanoo.

Hyviksiä on enemmän kuin rasisteja

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhtenä päätehtävänä on ehkäistä syrjintää suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo, että Turun isku näkyi häirinnän ja vihapuheen lisääntymisenä.

”Seurasimme vihapuhetta tarkemmin iskun jälkeen, ja toimittajiin kohdistunut häirintä ja uhkailu olivat ikävimpiä esimerkkejä häirinnästä”, Pimiä sanoo.

Hän korostaa, että asenneilmapiiri niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti on muuttunut ihmisoikeusnäkökulmasta haasteellisemmaksi viime vuosien aikana. Muutoksen taustalla ovat muun muassa nationalismin nousu ja populismin lisääntyminen.

”Nämä yhdistettynä suuriin turvapaikanhakijamääriin Euroopassa sekä terrori-iskuihin vaikuttivat siihen, että asenneilmapiiri on muuttunut negatiiviseksi.”

Pimiä korostaa rasismi on ollut ongelma Suomessa niin Turun iskua ennen kuin sen jälkeen.

”Poliittisten päätöksentekijöidenkin pitäisi puuttua voimakkaammin rasismiin”, Pimiä vaatii.

Turussa järjestetään lauantaina kaksi mielenosoitusta, joista toisen järjestää uusnatsien Pohjoinen vastarintaliike. Turku ilman natseja -mielenilmaus taas vastustaa PVL:n mielenilmausta.

Pimiä korostaa, että vastakkainasettelu ei ole millään muotoa tasainen.

”Suomessa on hyviksiä enemmän kuin rasisteja ja henkilöitä, jotka kyseenalaistavat demokratian ja ihmisoikeudet.”

Ennaltaehkäisy on paras keino estää väkivaltainen radikalismi

Poliisin toiminta Turun terrori-iskun aikaan ja sen jälkeen sai monelta taholta kiitosta. Turun iskun tekijästä tehtiin kuitenkin useita kuukausia aiemmin ilmoitus, mutta vihje ei johtanut toimiin.

Nyt poliisi on pyrkinyt tehostamaan vihjeiden käsittelyprosessia.

”Olemme kehittäneet vihjeiden käsittelyprosessia siten, että vaarallisia uhkia koskevat vihjeet tunnistettaisiin paremmin ja niihin kyettäisiin reagoimaan nopeammin”, poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta kertoo.

Poliisille tulee vuosittain melkein 30 000 vihjettä.

”Haasteena on se, miten me kykenemme tunnistamaan tuosta määrästä sen kenties yhden merkittävän vihjeen”, Kilpeläinen toteaa.

Poliisi on kehittänyt keinoja ehkäistä ennalta väkivaltaista radikalisoitumista. Kun poliisi tunnistaa huolta aiheuttavan henkilön joko vihjeen tai omien tutkimustensa perustella, jatkotoimien pitää olla selvät.

”Näissä tapauksissa kyse ei aina ole vielä rikoksista tai valmistelussa olevista rikoksista. Silloin kun henkilöt eivät ole poliisin asiakkaita, meidän pitää ohjata ihminen oikeiden palveluiden piiriin.”

Ennaltaehkäisyyn liittyy myös poliisin suhde kansalaisiin, varsinkin nuoriin. Poliisin pitää pystyä olemaan läsnä yhteisössä muutenkin kuin silloin kun asiat ovat jo menneet pieleen.

”Vaikka poliisin luotetaan viranomaisena hyvin paljon, luottamus ja kunnioitus eivät ole synonyymeja keskenään. Jos poliisi nähdään vain ajamassa hälytysajossa paikasta toiseen, se voi luoda turvattomuuden tunnetta.”

Poliisi on seurannut Ruotsin viimeaikaista tapahtumia. Radikalisoitumien ennaltaehkäisy on Kilpeläisen mukaan erittäin tärkeää.

”Pyrimme siihen, että tilanne ei pääsisi kehittymään Ruotsin kaltaiseksi, että syntyy varjoyhteiskunta ja tulee todella ikäviä ilmiöitä, jotka vaikuttavat arjessa kansalaisten turvallisuuteen.”

Turun iskun vuosipäivänä järjestetään sekä uusnatsien sekä heitä vastustavien mielenosoitukset.

Poliisipartiot saavat jatkossa lisäkoulutusta vastaaviin vastakkainasettelutilanteisiin. Ideana on, että poliisi pystyisi toimimaan konfliktitilanteissa neutraalina sovittelijana.

”Ensisijainen tehtävämme on tietenkin yleisen turvallisuuden ylläpitäminen. Pyrimme myös siihen, ettemme ainakaan omalla toiminnallamme edistä polarisaatioita ja konfliktien eskaloitumista.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Terrorismi
  • Turku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    3. 3

      Meksikon ruumisrekka­skandaali paisuu – vainajia onkin yli kolmesataa

    4. 4

      Hallitusrintama repeilee: ”En voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta”, sanoo kokoomusedustaja – HS seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä

    5. 5

      Hallitus esittää: Jehovan todistajille ei enää vapautusta armeijasta

    6. 6

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    7. 7

      Pääkaupunkiseudun lähijunat taas myöhässä – Syynä henkilövahinko

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Meinasin sokaistua” – Vasta auenneen kauppakeskuksen huutavan kirkas mainostaulu suututtaa kalasatamalaisia, Redi pahoittelee

    10. 10

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    3. 3

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    8. 8

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    9. 9

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    10. 10

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää