Kotimaa

Häviääkö suomen kieli yliopistoista? Yhä useampi väitöskirja ja opinnäytetyö tehdään englanniksi

Tieteentekijöiden liiton mukaan englannin vahva asema uhkaa suomenkielistä sanastoa.

Englannista on tullut suomalaisen tieteen kieli. Valtaosa suomalaisissa yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta on englanninkielistä. Myös iso osa väitöskirjoista tehdään englanniksi.

”Tutkimus ja tiede ovat aina olleet kansainvälisiä, mutta kyllä tilanne on siinä mielessä muuttunut, että nyt englanti on huomattavassa valta-asemassa”, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

Yliopistojen rahoituksessa ja erilaisissa vertailuissa julkaisujen määrä on keskeisessä roolissa. Suomi on pieni kielialue, ja monella alalla kaikkein tärkeimmät ja kiinnostavimmat tieteelliset julkaisut ovat englanniksi, Moisio sanoo.

”Rahoituksessa ja vertailuissa arvotetaan englanninkieliset julkaisut paremmin kuin suomenkieliset. Se on myös vaikuttanut tilanteeseen.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yliopistoissa ei Moision mukaan suhtauduta kovin suopeasti siihen, jos haluaa tehdä tutkimusta suomeksi. Suomen Kuvalehti kertoi keväällä Helsingin yliopiston tohtoriopiskelijasta, joka halusi kirjoittaa väitöskirjansa yhteenveto-osion suomeksi. Yliopisto ei tähän suostunut eikä tohtoriopiskelija valmistunut tohtoriksi.

”Kyllä meillä tiedeyhteisö panostaa vahvasti kansainväliselle puolelle”, Moisio sanoo yleisellä tasolle.

Viime vuosina yliopistoissa on puhuttu paljon yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja tieteen vaikuttavuudesta.

Jos tutkimusta tehdään lähinnä englanniksi, jää yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutumatta, sillä kotimainen yleisö ei löydä englanninkielistä tutkimusta, uskoo Moisio.

”Siinä on aikamoinen duuni, jos ensin tekee koko tutkimuksen englanniksi ja sitten pitää alkaa miettiä, miten sen englanninkielisen tutkimuksen myy suomalaiselle yleisölle. Tämä työ jää helposti puolitiehen, sillä siihen ei ole aikaa eikä sitä arvoteta samalla lailla kuin englanninkielisiä julkaisuja.”

Englantia käytetään myös yliopisto-opetuksessa. Vieraskielisiä ohjelmia on kansainvälisesti vertailtuna Suomessa paljon, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Englanninkielisissä ohjelmissa opinnäytetyö tehdään usein englanniksi.

Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen mainitaan myös hallitusohjelmassa.

”Kansainvälistyminen sinänsä ei ole tavoite, vaan sen avulla tavoitellaan parempaa tutkimuksen ja koulutuksen laatua. Kaikki viisaus ei ole Suomen rajojen sisäpuolella. Kansainvälisessä yhteistyössä tehtävällä koulutuksella ja tutkimuksella pääsemme mukaan parhaisiin verkostoihin ja opetus- ja tutkimusympäristöihin”, sanoo opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Helsingin Sanomien haastattelemat ylioppilaskuntien puheenjohtajat pitävät englanninkielisen koulutustarjonnan lisääntymistä pääsääntöisesti hyvänä asiana.

”Toivomme, että englanninkielistä opetusta olisi useammissa tutkinto-ohjelmissa nykyistä enemmän nimenomaan kansainvälistymismahdollisuuksien vuoksi. Kun iso osa kurssikirjallisuudesta on englanniksi, olisi luontevaa, että myös opetusta olisi enemmän englanniksi”, sanoo Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnassa ollaan samoilla linjoilla.

”Monet meillä opiskeltavista aloista ovat kansainvälisiä, joten on luontevaa, että opetus on englanniksi. Myöhemmin monen opiskelijan työkielikin voi olla kokonaan englanti ja on tärkeää, että myös oman alan ammattisanasto on hallussa englanniksi”, sanoo ylioppilaskunnan puheenjohtaja Teemu Sikanen.

Aina englanninkieliseen opetukseen siirtyminen ei kuitenkaan suju ongelmitta.

”Joskus kurssien valmistelussa saattaa olla puutteita. Esimerkiksi luentokalvoja ei ole välttämättä käännetty kokonaan englanniksi, vaan siellä on sekaisin suomen- ja englanninkielistä termistöä”, Sikanen kertoo.

Englanninkielisen opetuksen lisääntyminen lisääkin opetushenkilökunnan työmäärää, kun opettaa pitää muulla kuin omalla äidinkielellään.

”Kyllä se tuntuu hyvinvoinnissa. Oppimateriaalien valmistelemiseen pitää panostaa enemmän, että saisi kaikki pahimmat sammakot karsittua pois. Omalla äidinkielellään ei tee sellaisia virheitä. Englannin kieli ei ole helppoa, sillä sanoilla voi olla monia merkityksiä ja niiden kanssa täytyy olla tarkkana”, sanoo Aalto-yliopistossa tuotantotalouden vanhempana yliopistonlehtorina toimiva Stina Giesecke.

Hän kertoo, että opiskelijoilta tulee jonkin verran palautetta opettajien kielitaidosta. Aalto-yliopistossa lähes kaikki maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä.

”Yleisopetuskieli täällä on murrettu englanti, ja siinä on eroja, miten opiskelijat vastaanottavat erilaisilla aksenteilla puhuttua englantia. Opiskelijoilta tulee palautetta, että opetuksen kielen pitäisi olla natiivitasoista. Toisaalta monet opiskelijatkin käyttävät englantia vieraana kielenään.”

Mitä enemmän tutkimusta, opintoja ja alan tutkimusta tehdään englanniksi, sitä vähemmän alan sanastoa kehittyy suomeksi.

”Näin se juuri menee. Meillä on aloja, joilla ei ole käsitteistöä enää suomeksi”, sanoo Tieteentekijöiden liiton Moisio.

Tähän on kiinnittänyt huomiota myös Aalto-yliopiston Giesecke.

”Arjessani näkyy, että suomenkielinen sanasto ei kehity samalla tavalla. Välillä tulee tilanteita, että käytetään englanninkielisiä termejä, koska parempia suomenkielisiä ei ole tiedossa. Tekniikan alalla on onneksi vielä ammattilehtiä, jotka käyttävät suomenkielisiä termejä.”

Tilanne englannin ja suomen välillä onkin paikoin ristiriitainen: englanninkielistä opetusta toivottaisiin lisää, mutta samalla ollaan huolissaan sen vaikutuksista suomen kieleen.

”Englanninkielistä opetustarjontaa on kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta liian vähän, koska suurin osa ei osaa suomea tai ruotsia. Suomenkielisen tieteen näkökulmasta taas liian paljon. Sanastoa opitaan huonosti eikä sitä kaikille aloille edes synny, mikä on laajempi, mutta tähän liittyvä ongelma”, kirjoittaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Lauri Linna sähköpostiviestissä.

Vaikka englantia käytetään yliopistoissa yhä enemmän, ei suomen kieli kuitenkaan ole yliopistoista katoamassa mihinkään, uskovat haastateltavat.

”Kyllä suomen kieli on yliopistoissa läsnä, ja sen on oltava myös jatkossa. Se on tärkeää nimenomaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmasta”, Tieteentekijöiden liiton Johanna Moisio sanoo.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriön Vuorinen vakuuttaa, etteivät kansainvälistymistavoitteet uhkaa suomen kielen asemaa.

”Kyllä suomen kielellä on turvanaan sen verran vahva lainsäädäntö, että huoli on turhaa.”

Fakta

Tutkinto pitää saada suorittaa suomeksi


 Lain mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopisto voi kuitenkin päättää myös muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä.

 Apulaisoikeuskansleri linjasi vuonna 2013, ettei muiden kielten käyttö yliopistossa saa syrjäyttää suomen kielen asemaa.

 Käytännössä apulaisoikeuskanslerin linjaus tarkoittaa, että opiskelijalla on oltava mahdollisuus suorittaa perustutkinto suomeksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen kieli
  • Yliopistot
  • Tutkimus
  • Opiskelu
  • Kansainvälisyys

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Junaliikenne kokonaan pysähdyksissä Etelä-Suomessa, häiriön kestosta ei tietoa – Helsingin päärautatieasema pahoin ruuhkautunut

    2. 2

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Päiväkotien rahankeruussa on kirjavat käytännöt – ”Yksi vanhempi laittoi sähköpostilla kaikille oman tilinumeronsa ja pyysi kymmentä euroa kuukaudessa”

    6. 6

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    7. 7

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    8. 8

      Syyrialaisten vahinkolaukaus oli tumpeloinnin seuraus, mutta venäläiskoneet ovat putoilleet aiemminkin omien tulituksessa – Tämä tiedetään tiedustelukoneen ampumisesta

    9. 9

      Trump ryöpytti taas oikeusministeri Sessionsia: ”Minulla ei ole oikeusministeriä. Se on hyvin surullista.”

    10. 10

      Jussi Halla-aho syytti Alman tentissä pääministeriä talon tarjoamisesta turvapaikanhakijoille: ”Sipilällä oli keskeinen vastuu tilanteen pahentamisesta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    2. 2

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    3. 3

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    6. 6

      Vihreiden kannatus laski edelleen – perus­suomalaisille saman verran nousua

    7. 7

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    8. 8

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    9. 9

      Espoo myöntää: Opetusjohtaja ei suostunut irtisanomaan Saunalahden rehtoria – Potkut antoi lopulta alempi virkamies

    10. 10

      Mikä ihme saa amerikkalaiset luulemaan, että he säästyvät hirmu­myrskyjen tuhoilta? Vastauksia on ainakin kolme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    9. 9

      ”Ihmiset eivät osaa nukkua, ovat superkireitä ja yli- tai alipainoisia”, sanoo joogaopettaja, joka uupui itsekin – Sitten hän löysi ratkaisun ja näyttää nyt kolme helppoa palauttavaa liikettä

    10. 10

      Kohufinaalin voittanut Naomi Osaka paljasti, mitä Serena Williams sanoi hänelle yleisön buuausten aikana

    11. Näytä lisää