Kotimaa
Hallitus haluaa rajoittaa ulkomaalaisten kiinteistökauppoja, sillä väärässä paikassa ”yksikin voi olla liikaa
HS selvitti ulkomaalaisten kiinteistökauppoja Suomessa. Lue täältähttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005803957.html, miten Suomeen juurtuvista virolaisista tuli suurin kiinteistöjä ostava ryhmä.
Euroopan unionin jäsenmaissa kiinnostus suomalaisiin kiinteistöihin on nyt kuuminta 2010-luvulla.
Kiinteistökauppoja Suomessa harrastavat erityisesti virolaiset, mutta samalla myös muiden EU-maiden kaupat ovat lisääntyneet tasaisesti.
Samalla EU:n ulkopuolisten maiden kiinteistökaupat ovat vähentyneet dramaattisesti, kuten oheinen grafiikka näyttää.
Grafiikka piirtää todellisuudesta mustavalkoisen tulkinnan. Todellisuudessa esimerkiksi kiinalaisten ja muun EU:n ulkopuolisen maailman kiinnostus suomalaisia kiinteistöjä kohtaan on kasvanut 2010-luvun alusta.
Mistä pylväät sitten kertovat?
Venäläisten ostamien kiinteistöjen määrän totaalisesta romahtamisesta. Vuonna 2008 venäläiset ostivat Suomesta 907 kiinteistöä, viime vuonna kauppoja tehtiin enää 173.
Toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten, venäläisten kaupat kohdistuvat valtaosaltaan asuinrakennuksiin loma-asuntojen sijaan. Myös kiinteistökauppoihin käytetty raha on tippunut samassa ajassa 120 miljoonasta alle 15 miljoonaan euroon.
Ulkomaalaisista venäläiset ovat silti toisiksi suurin – ja EU:n ulkopuolelta suurin – Suomesta kiinteistöjä ostava ryhmä. Kartta näyttää venäläisten kiinteistökaupat kunnittain vuosina 2001–2018:
Venäläisten kiinteistökauppojen hiipuminen johtuu ennen kaikkea taloussyistä. Lähitulevaisuudessa mökkikauppojen teko saattaa hankaloitua entisestään, jos hallituksen kansallisen turvallisuuden nimissä kaavailemat rajoitukset toteutuvat.
Lakihanke antaisi viranomaisille työkalut suitsia EU:n ulkopuolelta tulevia kiinteistökauppoja, ja muutokset voitaisiin ajaa läpi vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Esimerkiksi Venäjän kansalaisten pitäisi jatkossa pyytää lupa, jos he suunnittelevat kesämökin ostoa Suomen turvallisuuden kannalta merkittäviltä alueilta, esittää valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä. Tällainen alue sijaitsisi lähellä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kohteita.
Valtiolla olisi myös etuosto-oikeus kiinteistökaupassa esimerkiksi Puolustusvoimien toimipaikkojen, lentopaikkojen ja satamien läheisyydessä. Valtio voisi myös lunastaa kiinteistöjä kansallisen turvallisuuden nojalla tietyin ehdoin.
Itä-Suomen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan venäläiset hankkivat Suomesta kiinteistöjä, koska he haluavat kesämökilleen turvallisen paikan ja rauhaa. Venäläisten maakaupat ovat kuitenkin aika ajoin herättäneet keskustelua siitä, voivatko ulkomaalaiseen omistukseen päätyneet kiinteistöt ja tontit muodostaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle.
Esimerkiksi suojelupoliisi Supo nosti vuonna 2016 esiin mahdollisuudenhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002928829.html, että vieraan vallan ostamassa kiinteistössä voitaisiin kriisiaikana esimerkiksi majoittaa tunnuksettomia joukkoja. Lausuntoa arvosteltiin myös pelotteluksi.
Katso HS:n hakukoneesta, kuinka paljon ulkomaalaiset ovat ostaneet kiinteistöjä omasta kunnastasi.
Kesäkuussa valmistunut mietintö oli lausuntokierroksella, joka päättyi viime viikolla. Puolustusministeriön tavoitteena on saada ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevat lait eduskuntaan vielä syksyllä, jotta ne ehdittäisiin käsitellä tällä hallituskaudella.
Työryhmä perustelee lakien uudistamista sillä, että vieras valtio voi hyödyntää kiinteää omaisuutta hybridivaikuttamisessa.
Hankkimalla kiinteistöjä strategisilta alueilta vieras valtio voi muun muassa pyrkiä hakemaan jalansijaa Suomessa, heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä ja edistämään kiinteistöjen käyttöä laittomaan tiedustelutoimintaan, työryhmän mietinnössä sanotaan.
”Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja tulevaisuudessa uhkaskenaariomme ovat erilaisia kuin ennen vanhaan. Tulevaisuuden Suomessa meillä pitää olla tämän tyyppisiä työkaluja, koska emme pysty varmuudella sanomaan, mihin maailma menee”, sanoo ympäristöneuvos Matias Warstahttps://www.hs.fi/haku/?query=matias+warsta puolustusministeriöstä.
Suomessa ei ole voimassa sääntelyä ulkomaalaisten kiinteistöomistuksesta. Warstan mukaan ehdotetuille rajoituksille on tarvetta, vaikka ulkomaalaisten kiinteistökauppa on kokonaisuudessaan vähäistä ja esimerkiksi venäläisten kaupat vähentyneet.
”Yksikin voi olla liikaa. Tässä ei ole kyse siitä, että joku haluaisi ostaa koko Suomen, vaan että halutaan tulla johonkin paikkaan, jossa vaikutetaan mahdollisesti toisen valtion etuun. Haluamme luoda keinot, että siihen voi puuttua nykyistä tehokkaammin.”
Kartta näyttää Pohjoismaiden ulkopuolisten EU-maiden kiinteistökaupat Suomessa.
Maanmittauslaitos arvioi, että kaikista Suomen kiinteistöistä selvästi alle prosentti on ulkomaisessa omistuksessa. Viime vuonna 1,2 prosentissa kiinteistökaupoista ostaja oli ulkomainen.
Työryhmän mukaan ulkomaalaisilta edellytetyt luvat rajoittavat ”tarkoitukseltaan arveluttavia ja jossain määrin myös muussa tarkoituksessa suunniteltuja” kiinteistökauppoja.
Warsta uskoo, että lain vaikutukset ulkomaisten kiinteistökauppaan olisivat kuitenkin vähäiset. ”Hyvillä aikeilla olevaan tavalliseen kiinteistöostajaan vaikutus olisi minimaalinen”, hän sanoo.
Jos Suomen karttaa värittää venäläisten Suomessa tekemien kiinteistökauppojen mukaan, itäraja korostuu Etelä- ja Pohjois-Karjalan kohdalta. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan venäläiset ovat ostaneet tällä vuosituhannella Suomesta kiinteistöjä 660 miljoonalla eurolla.
Eniten venäläiset ovat käyttäneet rahaa Savonlinnassa, josta he ovat ostaneet kiinteistöjä lähes 85 miljoonalla eurolla.
Monessa kunnassa kiinteistöshoppailun tahti hidastui jo vuonna 2009 maailmantaloutta ravistelleen finanssikriisin yhteydessä. Viimeistään 2014 Krimin valtaus ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat tyrehdyttäneet kauppaa.
Tämä näkyy esimerkiksi Savonlinnassa. Vuonna 2008 venäläiset olivat osallisina 44 prosentissa Savonlinnan kiinteistökaupoista, mutta viime vuonna enää kahdessa prosentissa. Venäläiset ovat myös myyneet pois mökkejään.
Venäläiset ostavat Suomesta enää hieman ruotsalaisia enemmän kiinteistöjä.
Kiinteistöjen hankkiminen ja pitäminen on vaikeutunut myös rahansiirtoihin liittyvistä syistä, kertoo kansainvälisen liiketoiminnan ja kehittyvien markkinoiden professori Juha Väätänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+vaatanen Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Kauppakorkeakoulusta.
”Suomessa on kiristetty esimerkiksi rahanpesusäädöksiä, eli rahan alkuperää seurataan tarkemmin. Venäläiset eivät voi pitää välttämättä käytännössä tiliä, josta pystyisivät hoitamaan kiinteistön kustannuksia.”
Väätänen ei usko, että kiinteistökauppojen määrä alkaa kasvaa ainakaan ennen kuin Venäjän talous lähtee nousuun.
Ulkomaalaisten maanomistus ja venäläisten mökkikaupat ovat puhuttaneet aiemmin eduskuntaa. Lakialoite, jolla haluttiin rajoittaa venäläisten mahdollisuuksia ostaa kiinteistöjä Suomesta, kaatui lakivaliokunnan äänestyksessä vuonna 2014.
Uuden lakihankkeen suunnittelu on Väätäsen mielestä taas suunnanmuutos, sillä aiemmin kiinteistökauppojen suitsimiselle ei ole nähty tarvetta.
Kyse on tietynlaisesta protektionismista myös Suomen puolelta, sanoo Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=taisto+toppinen. Sotilaspoliittisen tilanteen kiristyminen ja Krimin valtaus ovat nostaneet kiinteistökauppojen rajoittamisen hänen mukaansa uudelleen esiin.
”Se on tuonut pelkoja, ja puuhattavana oleva laki antaisi aseet puuttua ostoksiin tietyissä tilanteissa. Kaupat ovat kuitenkin vähäisiä ja suuntautuvat ihan tavallisiin kesäasuntoihin. Enemmän tässä on savua ja pelotetta kuin tulta ja todellisuutta. Se on minun kantani asiaan.”
Euroopan unionin jäsenmaissa kiinnostus suomalaisiin kiinteistöihin on nyt kuuminta 2010-luvulla.
Kiinteistökauppoja Suomessa harrastavat erityisesti virolaiset, mutta samalla myös muiden EU-maiden kaupat ovat lisääntyneet tasaisesti.
Samalla EU:n ulkopuolisten maiden kiinteistökaupat ovat vähentyneet dramaattisesti, kuten oheinen grafiikka näyttää.
Grafiikka piirtää todellisuudesta mustavalkoisen tulkinnan. Todellisuudessa esimerkiksi kiinalaisten ja muun EU:n ulkopuolisen maailman kiinnostus suomalaisia kiinteistöjä kohtaan on kasvanut 2010-luvun alusta.
Mistä pylväät sitten kertovat?
Venäläisten ostamien kiinteistöjen määrän totaalisesta romahtamisesta. Vuonna 2008 venäläiset ostivat Suomesta 907 kiinteistöä, viime vuonna kauppoja tehtiin enää 173.
Toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten, venäläisten kaupat kohdistuvat valtaosaltaan asuinrakennuksiin loma-asuntojen sijaan. Myös kiinteistökauppoihin käytetty raha on tippunut samassa ajassa 120 miljoonasta alle 15 miljoonaan euroon.
Ulkomaalaisista venäläiset ovat silti toisiksi suurin – ja EU:n ulkopuolelta suurin – Suomesta kiinteistöjä ostava ryhmä. Kartta näyttää venäläisten kiinteistökaupat kunnittain vuosina 2001–2018:
Venäläisten kiinteistökauppojen hiipuminen johtuu ennen kaikkea taloussyistä. Lähitulevaisuudessa mökkikauppojen teko saattaa hankaloitua entisestään, jos hallituksen kansallisen turvallisuuden nimissä kaavailemat rajoitukset toteutuvat.
Lakihanke antaisi viranomaisille työkalut suitsia EU:n ulkopuolelta tulevia kiinteistökauppoja, ja muutokset voitaisiin ajaa läpi vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Esimerkiksi Venäjän kansalaisten pitäisi jatkossa pyytää lupa, jos he suunnittelevat kesämökin ostoa Suomen turvallisuuden kannalta merkittäviltä alueilta, esittää valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä. Tällainen alue sijaitsisi lähellä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kohteita.
Valtiolla olisi myös etuosto-oikeus kiinteistökaupassa esimerkiksi Puolustusvoimien toimipaikkojen, lentopaikkojen ja satamien läheisyydessä. Valtio voisi myös lunastaa kiinteistöjä kansallisen turvallisuuden nojalla tietyin ehdoin.
Itä-Suomen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan venäläiset hankkivat Suomesta kiinteistöjä, koska he haluavat kesämökilleen turvallisen paikan ja rauhaa. Venäläisten maakaupat ovat kuitenkin aika ajoin herättäneet keskustelua siitä, voivatko ulkomaalaiseen omistukseen päätyneet kiinteistöt ja tontit muodostaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle.
Esimerkiksi suojelupoliisi Supo nosti vuonna 2016 esiin mahdollisuudenhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002928829.html, että vieraan vallan ostamassa kiinteistössä voitaisiin kriisiaikana esimerkiksi majoittaa tunnuksettomia joukkoja. Lausuntoa arvosteltiin myös pelotteluksi.
Katso HS:n hakukoneesta, kuinka paljon ulkomaalaiset ovat ostaneet kiinteistöjä omasta kunnastasi.
Kesäkuussa valmistunut mietintö oli lausuntokierroksella, joka päättyi viime viikolla. Puolustusministeriön tavoitteena on saada ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevat lait eduskuntaan vielä syksyllä, jotta ne ehdittäisiin käsitellä tällä hallituskaudella.
Työryhmä perustelee lakien uudistamista sillä, että vieras valtio voi hyödyntää kiinteää omaisuutta hybridivaikuttamisessa.
Hankkimalla kiinteistöjä strategisilta alueilta vieras valtio voi muun muassa pyrkiä hakemaan jalansijaa Suomessa, heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä ja edistämään kiinteistöjen käyttöä laittomaan tiedustelutoimintaan, työryhmän mietinnössä sanotaan.
”Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja tulevaisuudessa uhkaskenaariomme ovat erilaisia kuin ennen vanhaan. Tulevaisuuden Suomessa meillä pitää olla tämän tyyppisiä työkaluja, koska emme pysty varmuudella sanomaan, mihin maailma menee”, sanoo ympäristöneuvos Matias Warstahttps://www.hs.fi/haku/?query=matias+warsta puolustusministeriöstä.
Suomessa ei ole voimassa sääntelyä ulkomaalaisten kiinteistöomistuksesta. Warstan mukaan ehdotetuille rajoituksille on tarvetta, vaikka ulkomaalaisten kiinteistökauppa on kokonaisuudessaan vähäistä ja esimerkiksi venäläisten kaupat vähentyneet.
”Yksikin voi olla liikaa. Tässä ei ole kyse siitä, että joku haluaisi ostaa koko Suomen, vaan että halutaan tulla johonkin paikkaan, jossa vaikutetaan mahdollisesti toisen valtion etuun. Haluamme luoda keinot, että siihen voi puuttua nykyistä tehokkaammin.”
Kartta näyttää Pohjoismaiden ulkopuolisten EU-maiden kiinteistökaupat Suomessa.
Maanmittauslaitos arvioi, että kaikista Suomen kiinteistöistä selvästi alle prosentti on ulkomaisessa omistuksessa. Viime vuonna 1,2 prosentissa kiinteistökaupoista ostaja oli ulkomainen.
Työryhmän mukaan ulkomaalaisilta edellytetyt luvat rajoittavat ”tarkoitukseltaan arveluttavia ja jossain määrin myös muussa tarkoituksessa suunniteltuja” kiinteistökauppoja.
Warsta uskoo, että lain vaikutukset ulkomaisten kiinteistökauppaan olisivat kuitenkin vähäiset. ”Hyvillä aikeilla olevaan tavalliseen kiinteistöostajaan vaikutus olisi minimaalinen”, hän sanoo.
Jos Suomen karttaa värittää venäläisten Suomessa tekemien kiinteistökauppojen mukaan, itäraja korostuu Etelä- ja Pohjois-Karjalan kohdalta. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan venäläiset ovat ostaneet tällä vuosituhannella Suomesta kiinteistöjä 660 miljoonalla eurolla.
Eniten venäläiset ovat käyttäneet rahaa Savonlinnassa, josta he ovat ostaneet kiinteistöjä lähes 85 miljoonalla eurolla.
Monessa kunnassa kiinteistöshoppailun tahti hidastui jo vuonna 2009 maailmantaloutta ravistelleen finanssikriisin yhteydessä. Viimeistään 2014 Krimin valtaus ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat tyrehdyttäneet kauppaa.
Tämä näkyy esimerkiksi Savonlinnassa. Vuonna 2008 venäläiset olivat osallisina 44 prosentissa Savonlinnan kiinteistökaupoista, mutta viime vuonna enää kahdessa prosentissa. Venäläiset ovat myös myyneet pois mökkejään.
Venäläiset ostavat Suomesta enää hieman ruotsalaisia enemmän kiinteistöjä.
Kiinteistöjen hankkiminen ja pitäminen on vaikeutunut myös rahansiirtoihin liittyvistä syistä, kertoo kansainvälisen liiketoiminnan ja kehittyvien markkinoiden professori Juha Väätänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+vaatanen Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Kauppakorkeakoulusta.
”Suomessa on kiristetty esimerkiksi rahanpesusäädöksiä, eli rahan alkuperää seurataan tarkemmin. Venäläiset eivät voi pitää välttämättä käytännössä tiliä, josta pystyisivät hoitamaan kiinteistön kustannuksia.”
Väätänen ei usko, että kiinteistökauppojen määrä alkaa kasvaa ainakaan ennen kuin Venäjän talous lähtee nousuun.
Ulkomaalaisten maanomistus ja venäläisten mökkikaupat ovat puhuttaneet aiemmin eduskuntaa. Lakialoite, jolla haluttiin rajoittaa venäläisten mahdollisuuksia ostaa kiinteistöjä Suomesta, kaatui lakivaliokunnan äänestyksessä vuonna 2014.
Uuden lakihankkeen suunnittelu on Väätäsen mielestä taas suunnanmuutos, sillä aiemmin kiinteistökauppojen suitsimiselle ei ole nähty tarvetta.
Kyse on tietynlaisesta protektionismista myös Suomen puolelta, sanoo Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=taisto+toppinen. Sotilaspoliittisen tilanteen kiristyminen ja Krimin valtaus ovat nostaneet kiinteistökauppojen rajoittamisen hänen mukaansa uudelleen esiin.
”Se on tuonut pelkoja, ja puuhattavana oleva laki antaisi aseet puuttua ostoksiin tietyissä tilanteissa. Kaupat ovat kuitenkin vähäisiä ja suuntautuvat ihan tavallisiin kesäasuntoihin. Enemmän tässä on savua ja pelotetta kuin tulta ja todellisuutta. Se on minun kantani asiaan.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Kiinteistöt Seuraa
- Ulkomaalaiset Seuraa
- Kesämökit Seuraa
- Venäjä Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24