Kotimaa

”Eläksääki viel?” eli ”Kiva nähdä” porilaisittain – HS:n kysely paljasti murteiden rikkauden

Toimittaja Heikki Aittokoski kysyi kesällä lukijoilta, huolestuttaako suomen murteiden tulevaisuus. Murrekyselyyn tuli 550 vastausta – ja runsain mitoin hykerryttäviä esimerkkejä murteiden rikkaudesta.

”Kuuleha ko mie haastan: mie ja sie maistuvat suussa lämpimältä kuin vastaleivottu rieska.”

Näin kiteytti lukija Lappeenrannasta, kun HS kysyi tänä kesänä suomalaisten suhteesta omaan murteeseensa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Elokuun lopulle tultaessa murrekyselyyn on kertynyt 550 vastausta, mikä sekin jo osaltaan kertoo, kuinka tärkeäksi lukijat kokevat kielen.

Kyselyyn saattoi vastata joko nimellä tai nimettömästi. Vastauksista käy ilmi Suomen viime vuosikymmenien muuttoliike kaupunkeihin – mutta myös se, että kotiseudun murre pysyy aina läheisimpänä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Oma puheeni on kohdannut 19 vuoden asumisen rannikolla Kokkolassa ja yli 33 vuoden asumisen Turussa”, kertoi Eeva-Maija Saukkonen, joka alkujaan on kotoisin Hankasalmelta.

”Silti kun puhun itäsuomalaisten sukulaisteni kanssa esimerkiksi puhelimessa, kyllä se oma äidinkieli sieltä kaiken muun kerrostuman alta nousee alta viiden minuutin.”

Saukkosen lempisanoihin kuuluu loevaliikkeinen: ”Savolaisittain ilmaistuna loevaliikkeinen ihminen on patalaiska.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lukijoilta kysyttiin heille läheisiä murresanoja tai -ilmauksia. Mutta ennen kuin palataan esimerkkeihin, pari sanaa murteiden asemasta.

Suomessa ja monessa muussakin Euroopan maassa on kannettu huolta siitä, että murteet heikkenevät yhteiskunnan isojen muutosten pyörteissä. Näitä muutoksia on muun muassa kaupungistuminen.

Myös HS:n lukijakyselyssä oli kysymys murteiden tulevaisuudesta. Näkemykset jakautuivat kuitenkin niin paljon, ettei niistä voi tehdä edes epätieteellisiä johtopäätöksiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kyl maar kaik ny puhu jottain yleishesaa”, vastasi lukija, joka kertoi taustakseen Turun ja Salon murteet.

Savolainen lukija pohti seuraavasti: ”No jos kaekki lähtöö poes piäkaupunkii hötkylöemää, nii ikävästi tyhjenöö kylärraetti ja herkijjää kuulumasta äläkätämäkkää.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”En ole huolissani”, totesi puolestaan lukija Etelä-Pohjanmaalta. ”Oma ikäluokkani (1990-luvulla syntyneet) on yllättänyt pysymällä kotimaakunnassa. Suuri osa kavereistani on jäänyt, toisin kuin vaikka isäni ikäluokasta (1960-luku).”

Kyä kai Hämeenkyrösä syntyväp puhuu viäki stä samaa landee”, kirjoitti Väinämö Iivarinen, joka on kotoisin Hämeenkyröstä mutta asuu Tampereella.

Ee se heekkene”, vastasi savolaislähtöinen Maru Helsingistä. ”Muuttaa muotoaan, ja vastuu on edelleen kuulijalla.”

Mite se hyvejää murehtie, parraitenha se säelyy ku sitä puhutaan”, tuumasi Merja Hiltunen Kuusamosta.

Murrekyselyn vastaajat ovat epäilemättä lähtökohtaisesti ihmisiä, jotka arvostavat murretta. Kun HS pyysi esimerkkejä omaleimaisista sanoista ja ilmauksista, kirjo oli todella runsas ja osin suorastaan hulvaton.

Eläksääki viel? Se tarkoittaa, että on kiva nähdä pitkästä aikaa”, valisti lukija Porista.

Etenkin monet länsimurteiden puhujat painottivat käänteisilmaisujen tai vähättelevän puheenparren merkitystä.

Laitilasta kotoisin oleva sipoolainen Esa Mäkinen kertoi, että pikkupoikana 1970-luvun puolivälissä hän kuuli seuraavanlaisen kutsun kahvipöytään:

Tulkkast ny ottamaha. Ei mul sunkka mittä erikoisemppi tarjottavi ny ol, mut emmmä näit senttä myrkyttäny ol.”

Mäkinen lisäsi: ”Seuraavaksi vieraat aloittivat kursailun.”

Vähättelyä käytetään toki muuallakin Suomessa. Espoossa asuva Martti Ranin lähetti stadilaisesimerkin.

Snadi blosis ulkona. Eli ulkona tuulee kovasti. Hienosti käytetty käänteisilmaisua”, Ranin kirjoitti. Snadi tarkoittaa stadin slangissa pientä.

Murreilmaisujen kuohkeus kävi ilmeiseksi lukijoiden sadoista esimerkkilauseista ja -sanoista.

Monissa oli yhdistävänä piirteenä se, että ne kuulostavatkin hauskoilta.

Marketta Häkkinen Siilinjärveltä kertoi savolaisen poistumiskehotuksen: ”No määhän siitä kölökkärehtelemästä.

Helsingissä asuva Aku Seppänen kertoi, miten hänen synnyinkaupungissaan Tampereella voi kuvailla epämääräistä tyyppiä: ”Kekkeruusi. Siä karulla tuli joku kekkeruusi vastaa.”

Murteissa on tunnetusti aivan omat poljentonsa.

On nii julumetun kylymä talavi-ilima ko silimäkulumia kylymää”, kirjoitti lukija Keski-Pohjanmaan Toholammilta.

Markku ”Varsinaisesta Suomesta” lähetti rakastavaisten hellän dialogin: ”Surisisik sää jos mää sun jättäisisi? – Surisisi. Tot maar mää surisisi.”

Kotkalaiselle Tonille tuli murteista mieleen keskustelu, jossa kaksi ihmistä yrittää keksiä tekemistä. Dialogi on rytmiltään melkeinpä hypnoottinen:

Minne mennää? – – Mennää jonnee. – – No emmä minnee jaksa lähtee.”

Savolaislähtöinen jämsäläinen Pirjo Selenius puolestaan kertoi riemastuvansa erityisesti sotilaiden olalle vie -komennosta savolaisittain: ”Remelistä olokapiälle vempauttakkee, hep!”

Tornionjokilaaksosta taas löytyy ytimekästä ilmaisuvoimaa, jos esimerkiksi taksilla haluaa kulkea.

Motama pirssin”, torniolaislukija kertoi lempilauseekseen.

Murteita käyttämällä syntyy parhaimmillaan tilanteita, jotka hykerryttävät vielä puolen vuosisadan päästä.

Kuopiolainen jalkapalloilija, maajoukkueessakin pelannut Markku Hyvärinen lähetti tarinan vuodelta 1968, jolloin hän pelasi Helsingissä HJK:n riveissä.

”Eräs matsi (HJK–Kokkolan Palloveikot) on erityisesti jäänyt mieleeni. Pidin palloa vastustajan kulmalipulla, kunnes Kaitsu Pahlmanin möreä ääni komensi: ’Markku! Elä riploo ennee, toppoo jo luukulle!’ Vastustaja KPV seurasi silmät pyöreänä murreilottelua.”

Kai Pahlman oli 1900-luvun suuria suomalaispelaajia. Sitä Hyvärisen tarina ei kertonut, mistä Stadin kundi Pahlman oli tempaissut savolaisia murreilmauksia.

Asia selvisi soittamalla Hyväriselle Kuopioon. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: ”Aulis Rytkönen.”

Jalkapallosuuruus Rytkösen aktiivinen pelaajaura oli 1960-luvun lopulla jo ohi, mutta hän valmensi Klubia. Rytkönen oli Hyvärisen tavoin Kuopion poikia, ja hän oli antanut Pahlmanille ”savon kurssin”.

Murhasti esimerkkejä, lähe völhjyyn! Lukijoiden lähettämiä sanoja ja sanomisen tapoja:

HS:n murrekyselyn vastaajat lähettivät runsaasti oman kotiseutunsa tai kotikylänsä murresanoja ja -sanontoja.

Kuten murteisiin kuuluu, sanat ovat muualta tuleville vieraita tai osin jopa mahdottomia ymmärtää.

Tässä muutama esimerkki:

Visto/vistottaa. Se tarkoittaa pistävän ällöttävää, oksettavaa, kivunomaista ällötystä tai (verbinä) ällöttää.”

Hanna T., Kemi.

Murha. Jos joku on iso tai merkittävä, niin asiaa kuvataan sanalla murha. Joku voi ajaa murhaa ylinopeutta tai jossain on murhasti väkeä.”

Lähettäjä anonyymi, Pohjois-Kymenlaakso.

Van. Sanalla voi aloittaa puhumisen, ja sopiipa se vastauksena toisen puheeseen yksistäänkin. ”Van minä se saen eilen melekosen kuhan. Van sese on melekonen kentostaja. Tai: Vieläkö se Matti muisttaa minut? Van!”

Annu Kemppainen, Kajaani, kotoisin Sotkamosta.

Skuru ja stoke. Diggaan skurua ja stokea. Meen niillä duuniin.

Anonyymi, Helsinki. Skuru on raitiovaunu, stoke on juna.

Tosso! Eli ole hyvä, poriksi.”

Anonyymi, Pori.

Käyläh mäneh. (Aletaan mennä, Iitissä.) Öylöön. (Eilen.)”

Sirkka Salminen, Helsinki, lähtöisin Kymenlaaksosta.

Söin ihteni äineyksiin. Tarkoittaa ylensyömistä.”

Arja Suihko, Joensuu.

Köpsä. Höperö, kajahtanut, pimee, sekopää, höppänä. Myös olipa köpsä juttu jostain tarinasta tai kävipä köpsästi, kun tapahtui jotain ikävää, mutta ei kuitenkaan katastrofia.”

Tanja Jaakkola, Berliini, lähtöisin Mikkelistä.

Koppeutua. Elikkä saada aikaiseksi. Jospa tuota koppeutusi siivoamaan.”

Heli, Paltamosta.

Konua. Outoa, kummallista.”

Heidi Toivonen, Hollola, lähtöisin Orimattilasta.

Völhjy. Lähe völhjyyn eli lähde mukaan.”

Anonyymi, Torniojokilaakso.

Fakta

Suomen murteet


 Suomen murteiden pääryhmiä ovat itä- ja länsimurteet.

 Itämurteisiin kuuluvat savolais- ja kaakkoismurteet.

 Länsimurteita ovat lounaiset välimurteet, lounais-, hämäläis-, eteläpohjalais-, keski- ja pohjoispohjalais- sekä Peräpohjan murteet.

 Murrejako perustuu äännehistoriaan.

Lähde: Kotimaisten kielten keskus

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Murteet
  • Suomen kieli
  • Tulevaisuuskirjeenvaihtaja

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    5. 5

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja näin se tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Yksi Meksikon häikäilemättömimmistä huumeparoneista kuoli yllättäen 56-vuotiaana

    7. 7

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    8. 8

      Tutkijatkin yllättyivät, kuinka sukurakkaus liikuttaa Suomen muuttovirtoja – Äidit ja pojat asuvat tyypillisesti lähekkäin, sisarukset vetävät toisiaan puoleensa

    9. 9

      Miksi siikafilee maksaa enemmän kuin naudan sisäfilee? Kalan hinta voi jopa jatkaa nousuaan, ja se johtuu kalastajien iästä

    10. 10

      Jaakko Hänninen ajoi Saimaan saaresta läpi talven pyörällä yli 30 kilometrin päähän lukioon – nyt hän on MM-mitalisti, jolla on suomalaiselle pyöräilijälle harvinainen ominaisuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    6. 6

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    7. 7

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    8. 8

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    9. 9

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    10. 10

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    7. 7

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    11. Näytä lisää