Kotimaa

Ensin hallitus leikkasi koulutuksesta rajusti, sitten paikkasi pienesti – Karuimmin on kohdeltu toisen asteen koulutusta, arvioi OAJ

Ensi viikon budjettiriihestä perätään lisärahaa lukioille ja yliopistoille. Kansliapäällikkötyöryhmä miettii lisää osaavan työvoiman saatavuutta edistäviä täsmäkoulutuksia.

Kautensa viimeiseen budjettiriiheen tiistaina kokoontuva pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on leikannut koulutuksen ja tutkimuksen menoista liki 900 miljonaa euroa.

Jo puoliväliriihessä keväällä 2017 hallitus julisti, että koulusäästöt ovat nyt ohi. Hallitus myös ynnäsi, että uusia panostuksia olisi tehty jopa 400 miljoonan edestä, kun mukaan otettiin myös kertaluonteisia eriä pääomituksia myöten. Esimerkiksi Sivistystyönantajien laskelman mukaan noin sadan miljoonan euron laastarointi olisi lähempänä totuutta.

Ensi viikon budjettiriihestä ei ole odotettavissa isompia lisärahoja, vaikka toiveita riittää etenkin yliopistoissa ja lukioissa, joille on luvassa uudistusten myötä roppakaupalla uusia tehtäviä.

Koulutusrahoituksen kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa se, että viime hallitukset ovat karsineet perusrahoitusta kovalla kädellä, mutta samalla on lisätty pienten purojen erikseen haettavaa hankerahoitusta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kun toinen käsi ottaa ja toinen antaa”, Kuntaliiton asiantuntija otsikoi kesällä kalvon, jonka mukaan indeksijäädytys leikkaa kuntien esi- ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksesta tänä vuonna 33 miljoonaa euroa, kun taas tasa-arvoavustus tuo siihen lisää 29 miljoonaa euroa – tosin vain niille kunnille, jotka ovat sitä hoksanneet hakea ja ovat myös sitä saaneet.

Kuntien koulurahojen miinusmerkkiä pidentävät muut, kuten varhaiskasvatuksen, lukioiden ja kiky-sopimuksesta koituvat leikkaukset.

Peruskoulujen valtionrahoitus on erityisen hankala hahmottaa, sillä nykyään se koostuu kahdesta osasta eli niin sanotusta kunnan peruspalvelujen lakisääteisestä valtionosuudesta, josta vastaa valtiovarainministeriö, sekä opetusministeriön valtionavustuksista, joihin myös tasa-arvorahat kuuluvat.

Viime vuoden lopulla julkaistiin selvitys vaalikaudella 2011–2015 tehtyjen säästöpäätösten vaikutuksista sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Sen mukaan erot opetuksen tarjonnassa ja tuloksissa peruskoulussa ja lukiossa olivat jo kasvaneet.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvityksestä kävi ilmi myös se, että kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät ovat paikkailleet säästöjä omasta pussistaan, kun valtionosuudet ovat supistuneet.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen koulutusleikkauksista suurin osuus suuntautui ammatilliseen koulutukseen. Siinä toteutettiin samalla perinpohjainen ja sinänsä tarpeellinen uudistus, joka edelliseltä hallitukselta jäi tekemättä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) oma talousarvioehdotus ensi vuodelle esittää pieniä lisäyksiä esimerkiksi juuri ammattikoulureformin toimeenpanoon, varhaiskasvatukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaaleihin, mutta niistä kerrottiin jo keväällä.

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi esitetään 16 miljoonan euron määrärahaa ammatillisen osaamisen pilotteihin, mutta valtiovarainministeriön esityksessä summaa ei ole.

Asia saattaa tulla vielä esille kolmen kansliapäällikön ryhmässä, joka pohtii riihtä varten osaavan työvoiman saatavuutta lisääviä nopeavaikutteisia täsmätoimia. Myös tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitus kaipaisi uusia keinoja.

Oppositiosta on voitu ensi vuoden budjettiesitysten pohjalta huomauttaa, että hallitus lupauksistaan huolimatta jatkaa kuin jatkaakin koulutusleikkauksia.

Edelliseen vuoteen verrattuna vähennyksiä myös löytyy, mikä osin johtuu joidenkin kertaluonteisten panostusten päättymisestä. Yksin kärkihankkeiden päättymisen osuus on yli sata miljoonaa euroa.

Mutta miten Sipilän hallituksen säästöt ovat kohdelleet eri kouluasteita? HS pyysi arviota Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajalta Olli Luukkaiselta:

Varhaiskasvatus

Vuosi 2017 jää Luukkaisen mukaan jopa koulutuspoliittiseen historiaan, sillä vihdoin saatiin aikaan varhaiskasvatuslaki, joka nostaa päiväkotihenkilöstön koulutustasoa.

Rahoitus on kuitenkin mennyt eri suuntaan, kun hallitus heti kautensa aluksi puolitti subjektiivisen päivähoito-oikeuden työttömiltä ja suurensi ryhmäkokoja, mikä osin vesitti uudistuksen. Sittemmin tosin maksuja alennettiin vähätuloisilta perheiltä. ”Poukkoilevaa politiikkaa”, Luukkainen suomii.

Perusopetus

Peruskoulu on Luukkaisen mukaan selvinnyt tällä hallituskaudella kohtuullisesti: siihen ei ole erityisemmin panostettu, mutta siitä ei myöskään ole suuremmin leikattu. Luukkainen harmittelee kuitenkin monimutkaista valtionosuusjärjestelmää ja hankerumbaa sekä kaipaa lisää rahaa etenkin erityisopetukseen.

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutusta on Luukkaisen mukaan kohdeltu kurjimmin. Jo edellinen hallitus leikkasi ammattikoulutuksen menoista jopa neljänneksen ja Sipilän hallitus noin 200 miljoonaa euroa.

”Sehän on poliittista sumutusta ja ihan laastarointia, jos jotain 15 miljoonan lisäystä sitten mainostetaan isona. Reformi sinänsä on hyvä eli se, että lisätään työssäoppimista, mutta eihän kaikki voi olla itsenäistä opiskelua, vaan silloin laatu kärsii”, Luukkainen sanoo.

Hallitus sai aikaan myös uuden lukiolain, joka lisää opiskelijoiden erityisopetusta ja opinto-ohjausta sekä velvoittaa lukiot myös korkeakouluyhteistyöhön.

”On uskomatonta, että valtiovarainministeriön esityksessä lukiorahoitus jopa putoaa entisestään, vaikka uusi lukiolaki tulee voimaan ensi vuonna”, Luukkainen ihmettelee.

Lukioon esitetty laskennallinen valtionosuus tosin perustuu toteutuneisiin kustannuksiin, jotka ovat pienentyneet. Riihestä saattaa lisärahaa vielä irrota.

Korkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen menoja ja aloituspaikkoja karsi jo edellinen hallitus, kun nykyhallitus osoitti säästöjä lähinnä yliopistoille poistamalla esimerkiksi niin sanotun apteekkikorvauksen, joka kohdistui Helsingin yliopistoon.

Luukkainen huomauttaa, että indeksikorotusten jäädytys koskee molempia korkeakoulumuotoja. Hankeavustuksia korkeakouluille on toisaalta myönnetty esimerkiksi digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, ympärivuotiseen opiskeluun ja muuntokoulutukseen.

OAJ kannattaa parhaillaan lausuntokierroksella olevaa korkeakoululain muutosesitystä, jossa korostuu korkeakoulujen rooli aikuisten osaamisen päivittämisessä.

Jatkuvan oppimisen rahoitus pitää kuitenkin Luukkaisen mukaan turvata nykyisen budjettikehyksen ulkopuolelta, sillä muuten ”normiopetus” ja tutkimus kärsivät.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto taas ovat sitkeästi peränneet, että edes yliopistoindeksi palautettaisiin eli sen jäädytys lopetettaisiin, mikä toisi yliopistoille ensi vuonna 35 miljoonaa lisää rahaa. Se ei olisi yliopistoa kohti paljon, mutta tuskin myöskään kaataisi valtiontaloutta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Budjettiriihi
  • Koulutus
  • Marjukka Liiten

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    2. 2

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    3. 3

      Työttömät kitkevät kasveja ja kantavat polttopuita metsässä – HS kävi selvittämässä, onko Tampereen ylistetty kokeilu todella ihmelääke työttömyyteen

      Tilaajille
    4. 4

      Uhkaako ulkomainen maanomistus Suomen turvallisuutta? Sotilasasiantuntijan mukaan keskustelussa olisi syytä painaa jarrua

    5. 5

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    6. 6

      Erkki Tuomioja paljastaa päiväkirjassaan, miten suurta tuskaa ministeripestin vastaanottaminen Paavo Lipposen hallituksessa tuotti hänelle

    7. 7

      Nautin siitä, että saan kävellä autotiellä ja huutaa – oikeus siihen on ensiarvoisen tärkeää

    8. 8

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    9. 9

      Risto Siilasmaan esiin tuomat kokemukset Nokian hallitustyöstä ovat tärkeitä

    10. 10

      Eduskunnan surkea näytelmä ei ole ollut kunniaksi parlamentarismille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    9. 9

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    10. 10

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää