Kotimaa

Hellekesä herätti eksoottiset lajit Suomessa, ja nyt kaupoissa myydään tuhansia kiloja kotimaisia vesi­meloneja päivittäin

Helle on saanut monet eksoottiset, lämmöstä pitävät kasvit kypsymään ja kasvamaan poikkeuksellisella tavalla Suomessakin.

Avomaaviljelmän kasvustorivien välissä on hankala kävellä. Viljelmä kun on suurten vihreiden lehdistöjen peitossa. Lehdet taas piilottavat alleen lähes vierivieressä kasvavia käsipallon kokoisia vesimeloneita. Yhdessä rivistössä kypsyy satoja vaalearaitaisia meloneita ja toisessa täysin vihreitä.

Vaikea uskoa, että meloneita pursuava pelto todella on Laitilassa, Varsinais-Suomessa.

Vesimeloni on monen suomalaisen herkku. Vesimeloneja tuodaan Suomeen muun muassa Espanjan Murciasta ja Almeriasta, mutta nykyään niitä kasvatetaan myös suomalaispelloilla.

Viime viikkojen uutisissa pääviesti on ollut, että kulunut kesä on ollut suomalaisille maanviljelijöille karmiva.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kuivuus on rangaissut peltoja kovalla kädellä ja viljasadosta on tulossa kuluvan vuosituhannen pienin: esimerkiksi Etelä-Suomessa viljasato on jäämässä 60–70 prosenttiin viimevuotisesta, arvioi ProAgria.

Ilmatieteen laitoksen mukaan viime kuukausi olikin mittaushistorian lämpimin heinäkuu.

Tämä kuitenkin selittää sen, miksi laitilalaisella pellolla saa väistellä komeita vesimeloneja. Helle on nimittäin saanut monet eksoottiset, lämmöstä pitävät kasvit kypsymään ja kasvamaan poikkeuksellisella tavalla Suomessakin.

Nämäkin kasvit toki kärsisivät kuivuudesta, mutta esimerkiksi meloniviljelmiä pystytään kastelemaan.

Laitilassa maanviljelijä Kristian Mikola on kerännyt tilaltaan ennätysmäärän vesimeloneja. Puolen hehtaarin vesimeloniviljelmältä nostetaan tänä kesänä noin 15 000 kilon sato. Tilalla on viljelty vesimelonia jo kymmenisen vuotta.

”Pääsimme korjaamaan satoa jo heinäkuun aikana, ja vain pieni osa meloneista on vielä pellossa”, Mikola kertoo.


Normaalisti avomaalla kasvavat melonit poimitaan vasta syyskuussa. Silloin niiden uhkana ovat jo hallayöt.

Syksyiset hallayöt eivät ole ainoa melonin uhka, sillä esimerkiksi viime vuoden sato meni pilalle sateisen heinäkuun takia.

”Kukinnan aika heinäkuussa on erityisen kriittinen, ja viime kesän sato jäi murto-osaan tämänvuotisesta. Vesimelonin suurin haaste onkin Suomen kesä”, Mikola kertoo.


Nyt suomalainen vesimeloni joutuukin poikkeuksellisesti kilpailemaan halpojen ulkomaalaisten vesimeloneiden kanssa. Yleensä kotimaiset vesimelonit ovat ehtineet kauppoihin vasta syyskuussa, jolloin ulkomaalaisten melonien hinta on ehtinyt nousta lähes suomalaisten melonien tasolle.

”Tietty ryhmä kuluttajista on kuitenkin valmis maksamaan kotimaisesta tuotteesta hieman ekstraa”, Kristian Mikola sanoo.

Vesimelonia viljellään Suomessa vähän, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkija Terhi Suojala-Ahlforsin mukaan joukko viljelijöitä kasvattaa sitä ammattimaisesti vuosittain.

”Joskus viljely onnistuu paremmin, joskus huonommin. Mitä lämpimämpi kesä, sitä parempi sato keskimäärin odotettavissa. Se on varmasti yksi esimerkki kasvista, joka on hyötynyt tästä kesästä”, Suojala-Ahlfors sanoo.

Vaikka vesimelonin viljelypinta-alat ovat pieniä, saa sitä jo vähittäiskaupoistakin. S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan kotimaiset vesimelonit ovat herättäneet paljon kiinnostusta kuluttajien keskuudessa. S-ryhmän kaupoissa myydään nyt tuhansia kiloja kotimaisia vesimeloneita päivässä.

”Monelle kuluttajalle on yllättävä uutinen, että sitä saa myös kotimaisena. Moni on sitä mieltä, että kotimaisen vesimelonin maku on paljon parempi kuin ulkomaisen melonin”, Oksa sanoo.

Meloninviljelijä Mikolan mukaan suomalaisen vesimelonin myyntivaltti on makeus.

”Suomessa saadaan kesällä runsaasti auringonvaloa, ja auringossa meloneihin syntyy paljon sokereita, samaan tapaan kuin mansikoihin”, hän sanoo.

Hellekesä on innostanut muutkin suomalaisittain eksoottiset kasvit tuottamaan hedelmää. Lämmöstä ovat hyötyneet etenkin pitkän kasvukauden ja runsaasti lämpöä vaativat kasvit, jotka ovat Suomessa äärirajoillaan.

Lämmöstä ovat nauttineet esimerkiksi maissi, hunaja- ja verkkomelonit, myski- ja hokkaidokurpitsa.

”Jos vettä on ollut saatavilla, kesä on ollut ihanteellinen”, sanoo Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski.


Uskin mukaan monet kasvihuonetta tai tunnelia vaativat kasvit ovat nyt menestyneet myös avomaalla. Muun muassa paljon lämpöä vaativat tomaatit, chilit, paprikat ja munakoisot ovat viihtyneet ulkona. Satoa on tullut runsaasti.

”Melkein kaikilla kasveilla satokausi on aikaistanut. En muista toista vuotta, että olisin saanut täysin kypsiä tomaatteja heinäkuun puolella”, Uski sanoo.

Hänen mukaansa etenkin maahanmuuttajataustaiset ihmiset haluavat kokeilla lämpimästä kotimaastaan tuttujen kasvien viljelyä. Tänä kesänä satoa on tullut. Kesä on ollut suotuisa esimerkiksi okran kasvatukselle.

Hyvää satoa on saatu myös aprikoosista, persikasta, sitruunaruohosta, inkivääristä ja bataatista. Välimeren ilmastossa kasvavat mausteyrtit ovat kukoistaneet. Latva-artisokka on hyötynyt auringonpaisteesta.


Välimerelliset sitruksetkin ovat intoutuneet tekemään hedelmää myös lasitetuilla patioilla ja parvekkeilla, kun ne yleensä Suomen oloissa vaativat siihen sisätilan.

Monet viinirypälelajikkeet harvoin ehtivät kypsyä Suomen kesässä, mutta tänä vuonna lämpöä riitti kypsyttämään nekin. Hyvinkääläinen Riitta Janeskari on saanut viinirypäleistä ennätyssadon ja ennätyksellisen varhain.


”Luumustakin on tullut ihan mieletön sato. Puu on aivan sinisenään.”

Munakoiso puolestaan yllätti kärköläläisen Riitta Iisakkilan. Hän osti keväällä alennusmyynnistä risukasan näköisen taimen, istutti sen ruukkuun talon seinustalle ja huolehti kastelusta. Elokuussa kasvin oksilla roikkui seitsemän komeaa munakoisoa. Aiempi munakoisokokeilu oli tuottanut vain yhden pienen koison.


Kasvukausien todennäköinen piteneminen ja keskilämpötilojen nousu tietävät puutarhatuotannolle uusia mahdollisuuksia, sanoo Terhi Suojala-Ahlfors.

Ammattiviljelijät hakevat uusia kasvivaihtoehtoja, ja yrittävät ottaa kasvukauden tehokkaampaan käyttöön erilaisin apukeinoin.

”Kokeilujen kautta näkee, mitkä uudet lajikkeet menestyvät, mutta kyllä näihin riskinsä liittyy. Jos tulee viileä ja sateinen kesä, sato voi jäädä huonoksi”, Suojala-Ahlfors sanoo.

Valikoima monipuolistuu, mutta muutos tapahtuu hitaasti, hän arvioi.

”Pääkasvit ovat porkkanat ja juurekset, sipulit, salaatit ja kaalit eivätkä ne mihinkään häviä. Mutta valikoimaa tulee enemmän, mikä on ihan toivottavaa.”

Mahdollinen kesien lämpeneminen vaikuttaa myös tavallisempien kasvien lajikevalikoimaan: viljelyyn voidaan ottaa pidemmän kasvukauden vaativia ja satoisampia kasveja.


Esimerkiksi Laitilan melonitilalla on kasvatettu tänä kesänä kolmea vesimelonilajiketta, jotka sopivat Suomen oloihin. 2–4-kiloisiksi kasvavat melonit sopivat hyvin kuluttajamyyntiin. Lajikkeet eroavat toisistaan lähinnä kuoren värityksessä ja siementen määrässä.


Kotipuutarhureita lämmin kesä kannustaa kokeilemaan jatkossakin eksoottisia kasveja.

”Mitkään sitruksethan eivät tule täällä ikinä talvehtimaan, mutta esimerkiksi kastanjat tai mantelit voisivat selviytyä”, Katja Uski pohtii.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kesä
  • Maanviljely
  • Puutarha
  • Minna Pölkki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    2. 2

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    3. 3

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat – HS seuraa hetki hetkeltä

    4. 4

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    6. 6

      Mikä on epäterveellisin herkku?

    7. 7

      Puolustusvoimien entinen komentaja antaa ronskissa muistelmakirjassaan ohjeen päättäjille: Suomen ei pidä liittyä Natoon

    8. 8

      Keskusta ja kokoomus antoivat tukensa Timo Soinille – merkittävin asia äänestyksessä oli politiikan uskottavuus

    9. 9

      Kapinalippu nousi asunnottomien asuntolan lipputankoon Hietaniemenkadulla – Tuntematon pilailija onnistui täydellisesti: lippu on jumissa eikä sitä saada alas

    10. 10

      Mies kylvi pelkoa naapureissa vuosien ajan ja soitteli yötä myötä haitaria Haagassa – Oikeus: Miehen sai häätää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    2. 2

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    3. 3

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat – HS seuraa hetki hetkeltä

    4. 4

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    5. 5

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    6. 6

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    10. 10

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää