Kotimaa

Hellekesä herätti eksoottiset lajit Suomessa, ja nyt kaupoissa myydään tuhansia kiloja kotimaisia vesi­meloneja päivittäin

Helle on saanut monet eksoottiset, lämmöstä pitävät kasvit kypsymään ja kasvamaan poikkeuksellisella tavalla Suomessakin.

Avomaaviljelmän kasvustorivien välissä on hankala kävellä. Viljelmä kun on suurten vihreiden lehdistöjen peitossa. Lehdet taas piilottavat alleen lähes vierivieressä kasvavia käsipallon kokoisia vesimeloneita. Yhdessä rivistössä kypsyy satoja vaalearaitaisia meloneita ja toisessa täysin vihreitä.

Vaikea uskoa, että meloneita pursuava pelto todella on Laitilassa, Varsinais-Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vesimeloni on monen suomalaisen herkku. Vesimeloneja tuodaan Suomeen muun muassa Espanjan Murciasta ja Almeriasta, mutta nykyään niitä kasvatetaan myös suomalaispelloilla.

Viime viikkojen uutisissa pääviesti on ollut, että kulunut kesä on ollut suomalaisille maanviljelijöille karmiva.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kuivuus on rangaissut peltoja kovalla kädellä ja viljasadosta on tulossa kuluvan vuosituhannen pienin: esimerkiksi Etelä-Suomessa viljasato on jäämässä 60–70 prosenttiin viimevuotisesta, arvioi ProAgria.

Ilmatieteen laitoksen mukaan viime kuukausi olikin mittaushistorian lämpimin heinäkuu.

Tämä kuitenkin selittää sen, miksi laitilalaisella pellolla saa väistellä komeita vesimeloneja. Helle on nimittäin saanut monet eksoottiset, lämmöstä pitävät kasvit kypsymään ja kasvamaan poikkeuksellisella tavalla Suomessakin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nämäkin kasvit toki kärsisivät kuivuudesta, mutta esimerkiksi meloniviljelmiä pystytään kastelemaan.

Laitilassa maanviljelijä Kristian Mikola on kerännyt tilaltaan ennätysmäärän vesimeloneja. Puolen hehtaarin vesimeloniviljelmältä nostetaan tänä kesänä noin 15 000 kilon sato. Tilalla on viljelty vesimelonia jo kymmenisen vuotta.

”Pääsimme korjaamaan satoa jo heinäkuun aikana, ja vain pieni osa meloneista on vielä pellossa”, Mikola kertoo.


Normaalisti avomaalla kasvavat melonit poimitaan vasta syyskuussa. Silloin niiden uhkana ovat jo hallayöt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syksyiset hallayöt eivät ole ainoa melonin uhka, sillä esimerkiksi viime vuoden sato meni pilalle sateisen heinäkuun takia.

”Kukinnan aika heinäkuussa on erityisen kriittinen, ja viime kesän sato jäi murto-osaan tämänvuotisesta. Vesimelonin suurin haaste onkin Suomen kesä”, Mikola kertoo.


Nyt suomalainen vesimeloni joutuukin poikkeuksellisesti kilpailemaan halpojen ulkomaalaisten vesimeloneiden kanssa. Yleensä kotimaiset vesimelonit ovat ehtineet kauppoihin vasta syyskuussa, jolloin ulkomaalaisten melonien hinta on ehtinyt nousta lähes suomalaisten melonien tasolle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tietty ryhmä kuluttajista on kuitenkin valmis maksamaan kotimaisesta tuotteesta hieman ekstraa”, Kristian Mikola sanoo.

Vesimelonia viljellään Suomessa vähän, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkija Terhi Suojala-Ahlforsin mukaan joukko viljelijöitä kasvattaa sitä ammattimaisesti vuosittain.

”Joskus viljely onnistuu paremmin, joskus huonommin. Mitä lämpimämpi kesä, sitä parempi sato keskimäärin odotettavissa. Se on varmasti yksi esimerkki kasvista, joka on hyötynyt tästä kesästä”, Suojala-Ahlfors sanoo.

Vaikka vesimelonin viljelypinta-alat ovat pieniä, saa sitä jo vähittäiskaupoistakin. S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan kotimaiset vesimelonit ovat herättäneet paljon kiinnostusta kuluttajien keskuudessa. S-ryhmän kaupoissa myydään nyt tuhansia kiloja kotimaisia vesimeloneita päivässä.

”Monelle kuluttajalle on yllättävä uutinen, että sitä saa myös kotimaisena. Moni on sitä mieltä, että kotimaisen vesimelonin maku on paljon parempi kuin ulkomaisen melonin”, Oksa sanoo.

Meloninviljelijä Mikolan mukaan suomalaisen vesimelonin myyntivaltti on makeus.

”Suomessa saadaan kesällä runsaasti auringonvaloa, ja auringossa meloneihin syntyy paljon sokereita, samaan tapaan kuin mansikoihin”, hän sanoo.

Hellekesä on innostanut muutkin suomalaisittain eksoottiset kasvit tuottamaan hedelmää. Lämmöstä ovat hyötyneet etenkin pitkän kasvukauden ja runsaasti lämpöä vaativat kasvit, jotka ovat Suomessa äärirajoillaan.

Lämmöstä ovat nauttineet esimerkiksi maissi, hunaja- ja verkkomelonit, myski- ja hokkaidokurpitsa.

”Jos vettä on ollut saatavilla, kesä on ollut ihanteellinen”, sanoo Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski.


Uskin mukaan monet kasvihuonetta tai tunnelia vaativat kasvit ovat nyt menestyneet myös avomaalla. Muun muassa paljon lämpöä vaativat tomaatit, chilit, paprikat ja munakoisot ovat viihtyneet ulkona. Satoa on tullut runsaasti.

”Melkein kaikilla kasveilla satokausi on aikaistanut. En muista toista vuotta, että olisin saanut täysin kypsiä tomaatteja heinäkuun puolella”, Uski sanoo.

Hänen mukaansa etenkin maahanmuuttajataustaiset ihmiset haluavat kokeilla lämpimästä kotimaastaan tuttujen kasvien viljelyä. Tänä kesänä satoa on tullut. Kesä on ollut suotuisa esimerkiksi okran kasvatukselle.

Hyvää satoa on saatu myös aprikoosista, persikasta, sitruunaruohosta, inkivääristä ja bataatista. Välimeren ilmastossa kasvavat mausteyrtit ovat kukoistaneet. Latva-artisokka on hyötynyt auringonpaisteesta.


Välimerelliset sitruksetkin ovat intoutuneet tekemään hedelmää myös lasitetuilla patioilla ja parvekkeilla, kun ne yleensä Suomen oloissa vaativat siihen sisätilan.

Monet viinirypälelajikkeet harvoin ehtivät kypsyä Suomen kesässä, mutta tänä vuonna lämpöä riitti kypsyttämään nekin. Hyvinkääläinen Riitta Janeskari on saanut viinirypäleistä ennätyssadon ja ennätyksellisen varhain.


”Luumustakin on tullut ihan mieletön sato. Puu on aivan sinisenään.”

Munakoiso puolestaan yllätti kärköläläisen Riitta Iisakkilan. Hän osti keväällä alennusmyynnistä risukasan näköisen taimen, istutti sen ruukkuun talon seinustalle ja huolehti kastelusta. Elokuussa kasvin oksilla roikkui seitsemän komeaa munakoisoa. Aiempi munakoisokokeilu oli tuottanut vain yhden pienen koison.


Kasvukausien todennäköinen piteneminen ja keskilämpötilojen nousu tietävät puutarhatuotannolle uusia mahdollisuuksia, sanoo Terhi Suojala-Ahlfors.

Ammattiviljelijät hakevat uusia kasvivaihtoehtoja, ja yrittävät ottaa kasvukauden tehokkaampaan käyttöön erilaisin apukeinoin.

”Kokeilujen kautta näkee, mitkä uudet lajikkeet menestyvät, mutta kyllä näihin riskinsä liittyy. Jos tulee viileä ja sateinen kesä, sato voi jäädä huonoksi”, Suojala-Ahlfors sanoo.

Valikoima monipuolistuu, mutta muutos tapahtuu hitaasti, hän arvioi.

”Pääkasvit ovat porkkanat ja juurekset, sipulit, salaatit ja kaalit eivätkä ne mihinkään häviä. Mutta valikoimaa tulee enemmän, mikä on ihan toivottavaa.”

Mahdollinen kesien lämpeneminen vaikuttaa myös tavallisempien kasvien lajikevalikoimaan: viljelyyn voidaan ottaa pidemmän kasvukauden vaativia ja satoisampia kasveja.


Esimerkiksi Laitilan melonitilalla on kasvatettu tänä kesänä kolmea vesimelonilajiketta, jotka sopivat Suomen oloihin. 2–4-kiloisiksi kasvavat melonit sopivat hyvin kuluttajamyyntiin. Lajikkeet eroavat toisistaan lähinnä kuoren värityksessä ja siementen määrässä.


Kotipuutarhureita lämmin kesä kannustaa kokeilemaan jatkossakin eksoottisia kasveja.

”Mitkään sitruksethan eivät tule täällä ikinä talvehtimaan, mutta esimerkiksi kastanjat tai mantelit voisivat selviytyä”, Katja Uski pohtii.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kesä
  • Maanviljely
  • Puutarha
  • Minna Pölkki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    2. 2

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    3. 3

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    4. 4

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    5. 5

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    6. 6

      14-vuotias poika ajoi päihtyneenä autoa Forssassa – Poliisi loukkaantui törmäyksessä

    7. 7

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    8. 8

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    9. 9

      Venäjällä monet tutkijatkin uskovat, että maailman lämpenemisen sijaan edessä on jääkausi

    10. 10

      Baddingin hitti paljastui kopioksi, mutta se ei ole ainoa: Leevi and the Leavingsin kappale kuulostaa hätkähdyttävästi venäläiseltä sävellykseltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kirkon päättäjä vaatii oikeudessa Lehtisaaren asukkaille kovempia vuokrankorotuksia – ”So what”, hän kuittaa asukkaiden vaikeudet

    2. 2

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    4. 4

      Pilvenpiirtäjät mullistavat Pasilan ja koko Helsingin – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti kaupungin siluetti muuttuu

    5. 5

      Heitä oli 900 ja ”valkeana yönä” he kuolivat yhdessä – Kun lahkojohtaja Jim Jones 40 vuotta sitten julisti, että on aika, ensimmäisenä myrkky juotettiin 300 lapselle

      Tilaajille
    6. 6

      Kuivuus paljasti veden alle jääneen kylän Britanniassa

    7. 7

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    8. 8

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    9. 9

      Lauttasaarelainen taloyhtiö tiristi energialaskusta löysät pois vaihtamalla suihkupäät – Näin säästät energiaa helposti

    10. 10

      Emme yksinkertaisesti uskalla hankkia toista lasta – työelämä on liian vaativaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    3. 3

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    4. 4

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    8. 8

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää