Kotimaa

Kolme vuotta sitten turvapaikanhakijat saivat Kauhavan veren vapisemaan – pelättyä rikosaaltoa ei tullutkaan, mutta vastaanottokeskus on edelleen monen mielestä väärässä paikassa

Kauhavan vastaanottokeskus pienenee, ja sen asukkaat turhautuvat päätösten odottamiseen. Kylällä turvapaikanhakijoihin on jo totuttu, mutta halu auttaa on vähentynyt.

Kun Kauhavan vastaanottokeskuksen pihalle sen alkuvaiheissa ilmestyi valkoinen korotettu pakettiauto, huhu alkoi kiertää, että vokki tarvitsee jo oman ambulanssinsa. Oikeasti SPR oli vuokrannut Ford Transitinsa tavarakuljetuksiin.

Kun poliisi otti tavakseen kiertää partioajeluillaan Kauhavalla vokin piha-alueen kautta tai käydä siellä kahvilla, seurasi huhu, että poliisia tarvitaan paikalla jo päivittäin.

SPR:n pyörittämä Kauhavan vastaanottokeskus on kohta kolme vuotta vanha. Se sai varsinkin alkuvaiheissaan kokea paljon kummastelua ja vastustusta, sillä keskus oli suuri ja paikkakunta pieni. HS raportoi Kauhavalla vallinneista peloista syyskuussa 2015.

”Kauhavan veri vapisee”, otsikoi HS tuolloin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kauhavalla pelättiin, kun kylälle ilmestyi yhtäkkiä satoja turvapaikanhakijoita. Paikallispoliitikko ehdotti saattueita, jotta lapset pääsisivät ahdistelulta turvassa kouluun, ja toinen keräsi vokkia vastustavaan adressiin nopeasti pari tuhatta nimeä.

Miltä siellä näyttää ja tuntuu nyt? Vieläkö Kauhavan veri vapisee?

Kolme vuotta sitten haastatellut poliitikot eivät halua kommentoida tilannetta HS:lle. Yleistunne on, että pelot ovat haihtuneet, mutta ei vokin asukkaista kylällä edelleenkään iloita.

Pelko rikosaallosta näyttää olleen turha. Vakavimpia vokkiin liittyviä tapauksia lienevät se, kun turvapaikanhakija iski seinäpeilillä hoitajan käsivarteen hoitoa vaatineen vamman ja se, kun jokin porukka ampui autosta kuula-aseella turvapaikanhakijoita kohti. Muuten on ollut hiljaista koko kolmen vuoden ajan.

”Yleiskuva on se, että meitä vastaanottokeskus ei ole juuri työllistänyt. Poliisitehtävien näkökulmasta erittäin rauhallista on ollut”, sanoo ylikomisario Pasi Aho Pohjanmaan poliisista.

”Tehtävät ovat olleet perheen sisäisistä kähinöistä aiheutuneita, mikä on myös suomalaisten keskuudessa hyvin tuttu ilmiö.”

Vastaanottokeskuksen tulon aiheuttamat reaktiot pitää nähdä myös sitä taustaa vasten, että keskus perustettiin Kauhavan menetetyn ylpeyden, vuotta aiemmin lakkautetun Lentosotakoulun, tiloihin. Tämä koetteli monen tuntoja. Häviön päälle tuli vielä loukkaus.

Keskuksen tulo paikkakunnalle herätti suuria tunteita, ja monet kuntalaiset olivat huolissaan tilanteesta, muistelee kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Sankelo (kok).

”Kyse oli merkittävästä väkimäärästä, joka tuli muutaman tuhannen asukkaan kaupunkikeskustaan. Sinne tuli yhtäkkiä satoja turvapaikanhakijoita, onhan se dramaattinen muutos”, Sankelo sanoo.

”Tilanne oli alkuvaiheessa hyvin kuuma. Olen tyytyväinen, että mitään isoja kommelluksia ei tapahtunut, sillä ne olisivat voineet käynnistää monenlaista kansalaistoimintaa. Nyt tilanne on rauhallinen. Mitään pahempaa ei ole sattunut, ja tietyllä tavalla tilanteeseen on totuttu”, Sankelo jatkaa.

Vastaanottokeskukseen ei kuitenkaan suhtauduta edelleenkään varauksettomasti.

”Jos täysin rehellisesti arvioin, niin totta kai on merkittävä määrä kauhavalaisia, jotka yhä ovat sitä mieltä, että vastaanottokeskus on väärässä paikassa. Mutta siihen sisältyy laajempi tyytymättömyys turvapaikkapolitiikkaan. Mielipiteet eivät kulminoidu vain vastaanottokeskukseen vaan koko turvapaikanhakijailmiöön”, Sankelo sanoo.

Tyytymättömyyttä herättää sekin, että Kauhava kärsii muuttotappiosta ja asuntokauppa on tyrehtynyt, sanoo Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Kankaansyrjä. Hän uskoo, että osasyy on vastaanottokeskuksen tulo kaupunkiin.

”Tänne ei myöskään muuteta. Moni on sanonut, että vastaanottokeskus on yksi syy. Saan esimerkiksi sellaista sähköpostia ja puheluita, vaikka moni ei julkisesti sano sitä ääneen”, Kankaansyrjä kertoo.

Pahin vastaanottokeskukseen liittyvä kuohunta on kuitenkin vaimennut, eikä ylilyöntejä ole nähty, hän myöntää.

”Ilmapiiri on palautumassa normaaliin tilaan. Kun ennen meni osuuskauppaan tai Lidliin, siellä oli jo eteisessä väkeä kuin moskeijassa”, Kankaansyrjä sanoo.

”Kauheana uhkakuvana koko vastaanottokeskusta ei enää nähdä, mikä johtuu siitäkin, että turvapaikanhakijoiden määrä on pienentynyt niin paljon.”


Huippuvuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yli 32 000. Sittemmin määrät ovat laskeneet reilusti. Tänä vuonna kansainvälistä suojelua oli kesäkuun alkuun mennessä hakenut alle 1 600 ihmistä, ja viime vuonna vastaava määrä yli 2 000.

Tämä näkyy myös Kauhavalla: vastaanottokeskuksessa väki on todellakin vähentynyt. Tyhjillään ovat entisten tukikohtakomppanian ja kurssiosaston kasarmit, jotka vastikään majoittivat pääasiassa yksin tulleita miehiä.

Enimmillään vokissa oli lähes 400 asukasta. Nyt heitä on enää runsaat 140, minkä päälle lasketaan ne noin 80 turvapaikanhakijaa, jotka asuvat yksityismajoituksessa.

Osa turvapaikanhakijoista on asunut keskuksessa jo kohta kolme vuotta. Se on pitkä aika odottaa. Odottelu on kuitenkin rauhallisempaa, kun nuoret turvapaikanhakijamiehet ovat pääasiassa vaihtuneet perheisiin.

Entisen lentosotakoulun hieman nuhjuiset asunnot toimivat koteina esimerkiksi afganistanilaisille ja irakilaisille perheille.

Arki on tylsää, mutta ainakin lapset pääsevät kouluun. Se tuo rytmiä elämään. Nyt syksyllä alkaa taas suomen kielen opetus kerran viikossa.

Afganistanilainen perheenisä Ahmad nostaa punttia ja näyttää ampumishaavan sääressään: toiselta puolelta sisään ja toiselta puolen ulos. Se haittaa edelleen kävelyä.

Ahmad, hänen vaimonsa Safora ja heidän kolme poikaansa odottavat yhä päätöstä turvapaikkahakemukseensa Kauhavalla. Ensimmäinen kierros tuotti kielteisen ja nyt ollaan toisella.


Perhe on ollut Suomessa jo kolme vuotta, joista viimeisen puoli vuotta Kauhavalla. He eivät esiinny koko nimillään, koska he pelkäävät yhä kotimaansa tilanteen vuoksi. Ahmad tietää, että palautus Afganistaniin uhkaisi hänen ja hänen perheensä henkeä, mutta hän ei halua kertoa siitä tarkemmin.

”Kauhavalla on hyvä olla, täällä on hyvä henkilökunta. Mutta pitkä odotus häiritsee. Emme tiedä mitään tulevaisuudesta, ja se aiheuttaa huolta. Pitäisi tietää, mitä tapahtuu, jotta pääsisimme jatkamaan elämäämme ja esimerkiksi opiskelemaan”, Ahmad kertoo.

Mielialat perheessä ovat matalat. Erityisen huolissaan Ahmad on lapsestaan, joka pelkää kielteistä päätöstä erityisen paljon.

”Edellisessä vastaanottokeskuksessa tuttava sai kielteisen päätöksen, ja nyt poika pelkää, että kaikki saavat sellaisen.”

Päivät kuluvat hitaasti, ja stressi koettelee. Kun lapset tulevat koulusta, läksyt tehdään usein yhdessä. Vaihtelua tuo pyöräily keskustan ruokakauppaan. Vaimo tekee ruuan kotona koko perheelle. Koti on äärimmäisen siisti.

Jos päätös olisi myönteinen, lapset jatkaisivat koulussa ja vanhemmatkin opiskelisivat, Ahmad suunnittelee. Mikä tahansa työ kelpaisi hänelle, hallussa ovat ainakin suomen alkeet. Työkokemusta on miinanraivauksesta YK:n palveluksessa Afganistanissa, mistä hän näyttää laminoidun henkilökortin.

Kokevatko he toivoa paremmasta?

”Toivoa ei oikeastaan ole, olemme odottaneet jo niin kauan”, Ahmad vastaa.

Alussa vokissa koettiin auttamisenhalua ja alkuhurmosta, kun moni paikallinen halusi auttaa tulijoita.

”Ensimmäisenä toimintatalvena oli aamuisin useita vapaaehtoisia odottamassa, kun tehtäviä jaettiin. Sitten heitä alkoi jäädä pois. Se johtui negatiivisesta ilmapiiristä, joka tuli asiakkailta”, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kokko.


Asukkaat turhautuivat, kun he kokivat jäävänsä jumiin keskukseen ja päätökset viipyivät. Vokissa asuvat havahtuivat siihen, että edessä saattaisi olla pitkäkin aika epätietoisuutta.

”Asiakkaiden palaute alkoi muuttua negatiiviseksi. Jokainen kuvitteli saavansa nopeasti turvapaikan, ja näin ei sitten monen osalta tapahtunutkaan”, Kokko sanoo.

Moni odottaa päätöstä turvapaikasta, eikä työpaikkaa ole irronnut kovin monelle.

”Edelleenkään heitä ei täällä töissä näy, vaikka aluksi puhuttiin, että he ovat työvoimaa”, harmittelee perussuomalaisten Kankaansyrjä.

Muutama kymmenen asukasta on päässyt ajoittain töihin. Heitä on työllistänyt varsinkin LSK Business Park, joka osti varuskunta-alueen valtiolta. Työ on ollut lähinnä risusavottaa. Myös paikallinen patjatehdas on työllistänyt joitakin, samoin kettufarmi.

”He ovat tehneet innokkaasti töitä ja jälki on ollut hyvää”, Kokko sanoo.

Kun keskuksessa vielä oli enemmän yksin tulleita miehiä, majoitusratkaisuilla pystyttiin vähentämään sisäisiä jännitteitä. Käytössä olivat porkkana ja keppi, kertoo vastaava ohjaaja Janne Aro-Koivisto.

”Kahden hengen soluasuntoon pääsivät ne, jotka eivät aiheuttaneet häiriötä. Jos aiheutti, asuminen oli hieman askeettisempaa 4–5 hengen tuvissa”, hän kuvailee.

Tulevaisuus ei ole täysin tiedossa vokissakaan. Ei tiedetä esimerkiksi, onko sitä ylipäänsä olemassa enää vaikkapa runsaan vuoden päästä. Siksi henkilökunnassakin on ollut vaihtuvuutta.

Ikuisesti hakemukset eivät pyöri koneistossa. Kauhavan etu on se, että sen kokoa voidaan helposti taas nostaa.

”Sellaiset vokit pysyvät, joissa on kasvuvaraa. Jos tulee taas tilanne, että joudutaan nostamaan kapasiteettia, pitää olla tiloja”, Kokko sanoo.

”Oletan, että tämä pysyy ainakin vuoden. Mutta kun katsoo EU:n ulkorajoja, niin painettahan siellä on.”

Se on iso kysymys, johon Kauhavalta ei löydy vastausta, mutta pohtia voi. Siihen kuuluu isoja asioita: Turkin tilanne, Välimeren valtioiden tilanne pohjoisessa kapasiteetin kannalta ja etelässä paineen kannalta, mahdolliset EU:n velvoitteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä nykyiset ja tulevat sodat.

”Se on politiikkaa sitten, miten siinä käy”, Kokko sanoo.

Ainakin Kauhavan entinen varuskuntaruokala pystyy tuottamaan tarvittaessa edelleen tuhansia ruoka-annoksia vuorokaudessa. Kasarmeissa on armeijasängyt ja patjat yhä pinoissaan odottamassa.

Toistaiseksi Kauhavalla odotellaan, että viimeisetkin päätökset saadaan asukkaille. Kokon mukaan viime aikoina Kauhavalla suhde on ollut noin puolet myönteisiä ja puolet kielteisiä.

Aiemmin linja oli tiukempi, sillä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä oli noin 80 prosenttia.

”Välillä toivottomuus iskee. Reagointi päätökseen riippuu ihmisestä. Jotkut ovat aluksi huvittuneita, että miten tässä näin saattoi käydä. Kun joku puolestaan saa positiivisen päätöksen, sana kiertää ja siitä kerrotaan heti kavereille. Se nostaa hetkeksi mielialaa”, Kokko sanoo.

Muutama on tuonut myönteisen päätöksen jälkeen leivonnaisia henkilökunnalle. Sitten on heitä, jotka vain katoavat. Kauhavalla tapauksia on ollut muutamia.

”Jotkut vain lähtevät, emmekä me tiedä, mihin. Joskus toisen asiakkaan kautta kuulemme, että esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Ja keväällä kun kelit paranevat, henkilö häviää ja palaa syksyllä takaisin. Ilmenee, että hän on ollut tämän ajan silti Suomessa”, Kokko kuvailee.

Kolme vuotta on osoittanut, että monet alkuaikojen peloista ovat olleet turhia. Kauhavan keskustassa vokkiin on totuttu, mutta asukkaiden erilaisuus pistää edelleen silmään.

”Onhan se erikoista, että täällä kulkee huivipäisiä naisia. En olisi uskonut, että tänne tulee sellaista. Vastaanottokeskuksen omistajalle tämä on tietenkin hyvä bisnes, varmaan kaupalle myös. He ovat niin erilaisia, mutta ei heistä haittaa ole ollut”, sanoo Aune Luoma.

Kauhava on selvästi rauhoittunut syksystä 2015.

”Aluksi heitä oli paljon, ja heitä pyöri kaupoissa häiriöksi asti. Nyt on paljon rauhallisempaa”, sanoo Heikki Erkkilä. Hän on itsekin kuskannut autollaan vapaaehtoisena vokin asukkaita kielikurssille Seinäjoelle.

”Ja on Kauhavasta ainakin tullut kansainvälisempi. Ehkä ihmiset nyt ymmärtävät enemmän pakolaisia. Olimmehan mekin aikanaan Ruotsissa pakolaisina.”

Fakta

Huippuvuosi oli 2015


  Vuoden 2015 tulijoiden kokonaismäärä oli noin 32 000. Heistä on Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan varmasti poistunut maasta noin 8 500, suurin osa Irakiin.

  Vajaan 7000:n asia on yhä kesken joko hallinto-oikeuksissa tai Migrissä.

  Tuolloin tulleiden hakijoiden kielteisten ja myönteisten määrät ovat samaa luokkaa: myönteisiä 8 500, kielteisiä ja perusteettomia 8 200. Rauenneita hakemuksia on noin 6 400.

  Migrin mukaan turvapaikanhakijoita katoaa joskus jo kesken prosessin ja myös sen jälkeen, kun he ovat saaneet päätöksen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turvapaikanhakijat
  • Vastaanottokeskus
  • Spr
  • Pohjanmaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    3. 3

      Meksikon ruumisrekka­skandaali paisuu – vainajia onkin yli kolmesataa

    4. 4

      Hallitusrintama repeilee: ”En voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta”, sanoo kokoomusedustaja – HS seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä

    5. 5

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    6. 6

      Pääkaupunkiseudun lähijunat taas myöhässä – Syynä henkilövahinko

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      ”Meinasin sokaistua” – Vasta auenneen kauppakeskuksen huutavan kirkas mainostaulu suututtaa kalasatamalaisia, Redi pahoittelee

    9. 9

      Mies kuoli jäätyään ruohonleikkurin alle Ikaalisten hautausmaalla

    10. 10

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    3. 3

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    8. 8

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    9. 9

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    10. 10

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää