Kotimaa

Suomessa on noin 650 huono­kuntoista siltaa, ja osa niistä sijaitsee pääkaupunki­seudun vilkkaimmilla väylillä – Katso HS:n haku­koneesta, montako huono­kuntoista siltaa on kotikunnassasi

Esimerkiksi Länsiväylän silloista peräti seitsemän on luokiteltu huonokuntoiseksi. Kehä I:llä huonokuntoisia siltoja on neljä.

Pääkaupunkiseudun autoilijat ylittävät huonokuntoisen sillan vähintään 760 000 kertaa vuorokaudessa.

Liikenneviraston mukaan Suomessa on noin 650 siltaa, jotka ovat huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Valtaosa huonokuntoisista silloista sijaitsee hiljaisilla osuuksilla, niin sanotulla alemmalla tieverkolla. Niitä riittää kuitenkin myös Suomen vilkkaimmille tieosuuksille, joilla ajaa yli 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) alueella on 19 huonokuntoista siltaa, joiden vuorokautinen liikennemäärä kohoaa yli 40 000 auton.

Länsiväylän silloista peräti seitsemän on luokiteltu huonokuntoiseksi. Kehä I:llä huonokuntoisia siltoja on neljä – tosin Klaukkalanpuiston siltoja korjataan parhaillaan. Kehä III:lla, jolla kulkee paljon raskasta liikennettä, on kaksi huonokuntoista siltaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Huonokuntoisia, peruskorjauksen tarpeessa olevia siltoja on myös Hämeenlinnanväylällä, Tuusulanväylällä ja Lahdenväylällä.

Uudellamaalla huonokuntoisia siltoja on yhteensä 90, niistä kahdeksan on luokiteltu erittäin huonokuntoiseksi. HS kokosi tiedot Uudenmaan erittäin huonokuntoiseksi luokitelluista silloista kartalle. Katso, osuuko joku niistä ajoreitillesi:

(Juttu jatkuu kartan jälkeen.)



Kaikkiaan 45 huonokuntoista siltaa sijaitsee Suomessa tieosuuksilla, joiden liikennemäärät nousevat yli 20 000 ajoneuvoon vuorokaudessa.

”Niitä korjataan sieltä yksi kerrallaan pois, mutta tämä on tosiasia. Huonokuntoisia siltoja on pääväylilläkin”, sanoo yksikön päällikkö Minna Torkkeli Liikennevirastosta.


Yksi huonokuntoiseksi luokiteltu silta on Leppävaaran liittymän risteyssilta. Espoolainen Oskari Virtanen asuu sillan kupeessa ja ajaa sen yli monta kertaa päivässä töihin ja harrastuksiin. Hän on yllättynyt Suomessa olevien huonokuntoisten siltojen määrästä.

Virtanen sanoo, ettei hän ole ennen ajatellut siltaturvallisuutta, mutta Genovan onnettomuus sai hänetkin miettimään kotiseudun siltojen kuntoa.

Elokuun puolivälissä moottoritiesilta romahti 200 metrin matkalta Genovassa, Pohjois-Italiassa. 43 ihmistä kuoli.

”Työkaverini on kertonut, että Leppävaaran liittymän risteyssillan jälkeen tuleva seuraava silta Sinimäen kohdalla on heilunut, kun hän on ajanut sen yli. Tämä kiinnitti huomioni, koska niinhän tapahtui Italiassakin ennen sillan romahtamista”, sanoo Virtanen.

Vaikka osa pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisistä silloista kaipaa kipeästi korjausta, Torkkelin mukaan yhdelläkään niistä ei ole kantavuusongelmia. Kantavuusongelmat koskevat yleensä vanhoja siltoja, jotka on suunniteltu paljon nykyistä pienemmille kuormille.

”Meillä on kantavuusongelmaisia siltoja, joilla on painorajoituksia, ja niitä seurataan eri tavalla”, Torkkeli sanoo.

Hänen mukaansa kyse on sillan suunnittelusta.

”Jos aikoinaan on ajateltu, että sillalta mennään hevoskuormalla tai pienellä autolla, ei se kestä nykypäivän rekkoja. Kantavuusongelmaiset sillat ovat pääasiassa ennen 1960-lukua tehtyjä siltoja. Joukossa on joitakin sitä nuorempia, erikoisemmalla rakenteella varustettuja siltoja.”

Kunnista eniten huonokuntoisia siltoja on Helsingissä, Vantaalla, Salossa, Kuopiossa ja Espoossa. Niissä kussakin on 11–14 huonokuntoista siltaa.

Alla olevasta hakukoneesta voit tarkistaa, kuinka monta huonokuntoista siltaa on omassa kotikunnassasi:

(Juttu jatkuu hakukoneen jälkeen.)



Genovan siltaturma herätti Suomessakin huolta ja keskustelua siltojen turvallisuudesta.

Espoolainen Helena Toivonen on ollut tietoinen siitä, että Suomessa on paljon huonokuntoisia siltoja. Hän on kuitenkin luullut, että niitä olisi kymmenen kertaa todellista vähemmän eli noin 60.


Toivosen mielestä asiasta on syytä puhua ja Suomen tämänhetkisestä tilanteesta pitääkin olla huolissaan.

”Olisihan se aivan hirveää, että olisi lapset ja koira kyydissä ja silta romahtaisi! Siltoja pitäisi alkaa tarkistaa Suomessakin viimeistään nyt, ennen kuin täällä sattuu mitään.”

Espoolainen Virpi Vuollet ajaa Leppävaaran liittymän huonokuntoiseksi määritellyn risteyssillan yli töihin Tapiolaan päivittäin. Hän toivoo, että viranomaiset alkaisivat Italian siltaonnettomuuden jälkeen kiinnittää siltojen kunnossapitoon enemmän huomiota.

Vuollet sanoo, että siltojen huonokuntoisuutta on pelottavaa ajatella, mutta niiden kuntoon täytyy vain luottaa.

”Ajatuksena siltojen romahtaminen on kamala, mutta sitten sitä kuitenkin ajattelee, että eihän sellaista nyt täällä meillä Suomessa tapahdu.”


Liikenneviraston Minna Torkkelin mukaan suomalaisautoilijoiden ei tarvitse olla huolissaan siltaturvallisuudesta, sillä viranomaiset ovat hyvin perillä siltojen kunnosta ja kantavuudesta.

Liikenneviraston hallinnassa on tällä hetkellä 15 160 maantiesiltaa. Niistä jokainen tarkastetaan vähintään viiden vuoden välein. Joidenkin siltojen kuntoa seurataan vuosittain tai tiheämmin. Tarvittaessa sillalle asennetaan monitorit, joiden kautta Liikennevirasto voi seurata sillan kohtaamaa rasitusta jatkuvasti.

Tällä hetkellä jatkuvassa tarkkailussa ovat ainakin Äänekosken silta ja Kirjalansalmen silta Paraisilla, Varsinais-Suomessa.

Äänekosken sillan tilanteen odotetaan helpottavan, kun uuden biotuotetehtaan rakenteilla olevat liikennejärjestelyt valmistuvat. Raskas liikenne siirtyy keskustan ohittavalle tielle.

”Oletetaan, että silta toimii pitkäänkin, kun sen rasitustasot eivät nouse ja saadaan liikennettä uudelle yhteydelle”, Torkkeli sanoo.

Sen sijaan Paraisten Kirjalansalmen riippusillalle ei ole luvassa yhtä nopeaa ratkaisua, vaikka silta on ainoa tieyhteys Paraisille. Kirjalansalmen uuden sillan suunnittelu on aluillaan, mutta vie vuosia ennen kuin silta on valmis.

Nyt Kirjalansalmen sillan rasitusta yritetään vähentää rajoituksella, jonka mukaan rekkojen on pidettävä sillalla vähintään 50 metrin etäisyys toisiinsa.

”Kesällä kävin siellä. Valitettavasti sitä ei ainakaan silloin noudatettu”, Torkkeli sanoo.

Suomalaisten siltojen korjaustarve on ollut suurta 1990-luvulta lähtien. Iso joukko siltoja on peruskorjausiässä.

Vuoden 2013 ajoneuvoasetuksen muutos nosti raskaan kaluston suurimmat sallitut massat 60 tonnista 76 tonniin. Sen jälkeen valtio on myöntänyt siltojen korjauksiin lisärahaa. Sen ansiosta huonokuntoisten siltojen määrän kasvu on viime vuosina pysähtynyt.

Nyt lisärahoitukset ovat loppumassa, ja siltojen korjausrahat ovat palautumassa perustasolle eli noin 50 miljoonaan euroon vuodessa.

Torkkelin mukaan se tietää siltojen korjausvelan kasvua. Hän huomauttaa, että tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on suuri määrä: Liikenneviraston mukaan noin 4 500 siltaa.

”Tyydyttävän kuntoluokan huonoimmat sillat ovat jo korjausiässä. Ne eivät ole kriittisessä kunnossa, mutta niitä pitäisi ruveta korjaamaan. Se määrä lisääntyy meillä tällä hetkellä, koska sillat vanhenevat”, Torkkeli sanoo.

”Siksi korjausvelka kasvaa kovempaa tahtia kuin huonokuntoisten siltojen määrä.”


Kuopion Jännevirran siltavanhus vaihtuu uuteen jättisiltaan

Jännevirran silta kohoaa lähes 30 metrin korkeuteen kapeassa salmessa Kuopion ja Siilinjärven kuntarajalla. Työmiehet rakentavat sillankaiteita, mutta kolmen viikon kuluttua sillalla ajavat jo autot.

Toistaiseksi liikenne kulkee viereistä vanhaa kaarisiltaa pitkin, joka näyttää uuden sillan rinnalla pikkuruiselta.

Uutta siltaa on odotettu pitkään, sillä vanha silta valtatie 9:lla Kuopiosta Joensuun suuntaan on ollut vuosikausia murheenkryyni. Vuonna 1951 valmistunut langerpalkkisilta on kapea, ja sen kantavuus ei riitä nykyisille jättirekoille. Sillalle on asetettu 65 tonnin painorajoitus ja 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus.

Liikennevirasto on seurannut iäkästä ja kantavuusongelmaista siltaa myös jatkuvalla monitoritarkkailulla. Liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmen mukaan siltaa on korjattu muun muassa 1980-luvulla lisäämällä siihen aputuet ja vetoteräksiä.

”Näillä toimilla sillalle saatiin tekohengitettyä ikää. Vuonna 2015 yksi vetoteräksistä katkesi, mikä oli jo melkoinen oire sillan kunnosta”, Nurmi sanoo.

Jännevirran sillan ylittää vuorokaudessa 8 000–9 000 autoa, kesällä enemmän. Sen ali kulkee Saimaan syväväylä, minkä vuoksi autoliikenne valtatiellä on pysäytetty ja silta on avattu aluksille 300–400 kertaa vuodessa.


Siltahanke on maksanut noin 33 miljoonaa euroa. Nurmen mukaan liittopalkkisilta uusine liikennejärjestelyineen helpottaa suuresti valtatien liikennettä. Jatkossa laivaliikenne mahtuu sillan alitse, ja uusi suorempi ja leveämpi väylä helpottaa navigointia.

Kun autoliikenne syyskuun puolivälissä nousee jo uudelle liittopalkkisillalle, rakennustyöläiset siirtyvät vanhan sillan luo. Vuoden loppuun mennessä 67-vuotias siltavanhus on purettu.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    2. 2

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    3. 3

      Työttömät kitkevät kasveja ja kantavat polttopuita metsässä – HS kävi selvittämässä, onko Tampereen ylistetty kokeilu todella ihmelääke työttömyyteen

      Tilaajille
    4. 4

      Uhkaako ulkomainen maanomistus Suomen turvallisuutta? Sotilasasiantuntijan mukaan keskustelussa olisi syytä painaa jarrua

    5. 5

      Nautin siitä, että saan kävellä autotiellä ja huutaa – oikeus siihen on ensiarvoisen tärkeää

    6. 6

      Erkki Tuomioja paljastaa päiväkirjassaan, miten suurta tuskaa ministeripestin vastaanottaminen Paavo Lipposen hallituksessa tuotti hänelle

    7. 7

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    8. 8

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Risto Siilasmaan esiin tuomat kokemukset Nokian hallitustyöstä ovat tärkeitä

    10. 10

      Venelaitureita ilman veneen kiinnityspaikkoja, helikopterin laskeutumisalustoja ja kallis rakennustyyli – video ja kuvat näyttävät Turun saariston poliisioperaation kohteet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    9. 9

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    10. 10

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää