Kotimaa
”Mumi täällä” – Anneli Juokslahti tapaa lapsenlastaan kuvaruudulta joka viikko, ja sellaista on yhteydenpito n
Kuvaruudun toisesta päästä kuuluu taaperon iloinen pälpätys. Sitten ruutu pimenee, ja kuvayhteys katkeaa hetkeksi.
Olivia Morrison-Jackhttps://www.hs.fi/haku/?query=olivia+morrison-jack, 1v 7kk, on painanut puhelimensa rintaansa vasten ja halaa laitetta.
”Mumi, mumi”, hän hokee.
Australiassa asuva Olivia on kaksikielinen, niinpä mummi on muuttunut ”mumiksi”. Mumi on Espoon Ymmerstassa asuva Anneli Juokslahtihttps://www.hs.fi/haku/?query=anneli+juokslahti, 67, joka on kuvapuhelussa ruudun toisessa päässä.
Juokslahden tytär Jenni Morrison-Jackhttps://www.hs.fi/haku/?query=jenni+morrison-jack on asunut Australian Melbournessa jo 11 vuotta. Olivia on hänen esikoisensa ja yksi Juokslahden kuudesta lapsenlapsesta.
Juokslahden toinen tytär ja poika lapsineen asuvat Suomessa. Kaikki perheenjäsenet pitävät yhteyttä toisiinsa päivittäin perhechatissa. Ryhmässä jaetaan niin ilot, surut kuin lasten hassuttelut.
Mukana chatissa on lisäksi Juokslahden entinen mies ja lasten isä sekä pojan avovaimo.
”Kutsumme itseämme ryhmärämäksi”, Juokslahti kertoo.
Chatin lisäksi Juokslahti ja Morrison-Jack soittelevat kuvapuheluita useita kertoja viikossa. Puhelimessa vaihdetaan arkiset kuulumiset tai ihan vaan osallistutaan elämään.
”Olivialle Suomi-sukulaiset ovat jopa läheisempiä kuin Australian-sukulaiset”, Jenni Morrison-Jack kertoo.
Morrison-Jack tapasi australialaisen miehensä Espanjassa, mutta ammattipurjehtijan työ vei miehen takaisin Australiaan. Nykyisin Morrison-Jack pitää Melbournessa omaa joogasalia. Suomeen he matkustavat pari kertaa vuodessa noin kuukaudeksi.
”Yksityisyrittäjänä voin helpommin järjestellä töitäni siten, että voimme viettää muutaman pidemmän pätkän Suomessa, jolloin vietämme mahdollisimman paljon aikaa myös kasvotusten”, Morrison-Jack kertoo.
Anneli Juokslahti puolestaan matkusti Australiaan useaksi kuukaudeksi, kun Olivia syntyi.
”Siinä syntyi jo tietynlainen side meidän välillä. On ollut hurjan tärkeää nähdä hänen kasvavan ja kehittyvän”, Juokslahti kertoo.
Lue tästä, kuinka HS:n Kiinan-kirjeenvaihtajan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005816869.htmlKatriina Pajarinhttps://www.hs.fi/haku/?query=katriina+pajarin lapsi pitää yhteyttä isovanhempiin 6000 kilometrin päässä.
Noin 42 prosenttia suuriin ikäluokkiin kuuluvista pitää yhteyttä aikuisiin lapsiinsa vähintään kerran viikossa. Yli kolmannes pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa yhtä tiheään.
Naiset pitivät yhteyttä sekä lapsiinsa että lapsenlapsiinsa miehiä useammin. Tämä käy ilmi Väestöliiton Sukupolvien ketju -tutkimushankkeesta, jossa kerätään tietoa suuriin ikäluokkiin kuuluvien ihmisten sekä heidän aikuisten lastensa välisestä yhteydenpidosta ja avunannosta.
Tiedot ovat peräisin vuodelta 2012. Nyt syksyllä kerättävällä kolmannella kyselykierroksella tutkimushankkeeseen osallistuvilta kysytään erityisesti myös sosiaalisen median käytöstä.
”Vielä 5–6 vuotta sitten, kun aineistoa edellisen kerran kerättiin, yhteydenpito saattoi olla erilaista. Nykyisin internetin ja sosiaalisen median käyttö myös vanhemmissa ikäryhmissä alkaa olla hyvin yleistä. Siksi meitä kiinnostaa, onko se mahdollisesti myös lisännyt yhteydenpitoa”, tutkija Mirkka Danielsbackahttps://www.hs.fi/haku/?query=mirkka+danielsbacka kertoo.
Danielsbackan mukaan yhteydenpidon siirtyminen sosiaaliseen mediaan voi myös etäännyttää.
”Jotkut ehkä jäävät yksinäisemmiksi, jos he eivät ole omaksuneet uusia teknologioita yhtä hyvin.”
Anneli Juokslahdelle yhteydenpito paitsi tyttäreen myös tyttärentyttäreen on sydämen asia. Etenkin kuvat ja videot tuottavat hänelle paljon iloa.
”Näemme kaksi kertaa vuodessa kasvokkain ja tuntuu, että näistä puheluista syntyy silta niiden tapaamisten välillä. Pienen ihmisen kohdalla voisi muuten olla liian pitkä aika, että hän muistaisi ’mumin’.”
Teknologia ei Juokslahtea pelota, sillä hän kertoo käyttäneensä tietokoneita aikoinaan paljon työelämässä.
”Nyt eläkkeellä aloitin Instagramin käytön. Julkaisen siellä kuvia matkoilta ja arkisesta tekemisestä lastenlasten kanssa”, hän kertoo.
Morrison-Jack puolestaan kokee, että yhteydenpito Suomeen on ollut tärkeä tukiverkko.
”Vaikka asumme tuhansien kilometrien päässä eri aikavyöhykkeellä, perheeni on minulle valtavan läheinen. Myös molemmilla sisaruksilla oli lapsia jo ennestään, joten hekin ovat antaneet neuvoja. Ja jos ei aina neuvoja ole tullut, niin ainakin myötäelämistä”, hän kertoo.
Isovanhempi, kokeile näitä sosiaalisen median palveluita
Eläkeliiton projektisuunnittelija Sanna Tuominenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+tuominen listasi sosiaalisen median välineet, joista voi olla isovanhemmalle hyötyä. Eläkeliiton vapaaehtoiset nettiopastajat auttavat esimerkiksi internetin käytön kanssa alkuun pääsemisessä.Kuvapuhelut
Kuvapuhelinpalveluissa, esimerkiksi Skypessä tai Facetimessa, voi kohdata kasvotusten paikasta riippumatta. Jos läheiset asuvat kaukana, voi aina soittaa kuvapuhelun, jossa voi nähdä heidät virtuaalisesti.
”Lapset kasvavat nopeasti. Isovanhemmille on asiaa päivittäin montakin kertaa. Naarmut, kuhmut ja kolhut täytyy saada esitellä siinä missä voitot, uudet tiedot ja taidotkin”, Tuominen sanoo.
Whatsapp on pikaviestipalvelu, joka toimii samaan tapaan kuin tekstiviestit ja kuvaviestit, joskin nykyään sillä voi puhua myös puheluita. Whatsappissa vot olla yhteyksissä joko kahden kesken tai ryhmässä.
”Jos haluat kutsua kaikki lapsenlapset jouluksi kylään, voi Whatsappiin perustaa oman ryhmän ja kysellä lahjatoiveita. Todennäköisesti isovanhempi saa pian säkkikaupalla kuvaviestejä lahjatoiveista” Tuominen vinkkaa.
”Jos taas haluaa kysyä nuorelta, miten menee, Whatsappilla voi saada elämänmakuisen kuvan tai videon ja ehkä lyhyen sanallisen vastauksen.”
Facebookia kutsutaan joskus lempinimellä naamakirja. Se on vähän kuin vanhan ajan ystäväkirja sähköisessä muodossa, Tuominen kertoo. Facebookissa kerrotaan itsestä se, mitä halutaan, hyväksytään kavereiksi ne, keitä halutaan ja jaetaan kuulumisia päivitysten muodossa koko maailmalle tai vain omille kavereille.
”Kavereiksi voi hyväksyä myös lapset ja lastenlapset ja näyttää, että vielä se vanhakin jaksaa. Facebookissa voi myös käyttää Messenger-toimintoa, jonka avulla on kätevä viestitellä kahden kesken kuvia ja tunnelmia.”
Instagram on kuin vanhan ajan päiväkirja sähköisessä, kuvapainotteisessa muodossa. Jotkut kuvaavat Instagramiin lähes kaikki päivänsä hetket. Se on tapa jakaa hetkiä elämästä ja maailmasta ylipäätään.
”Instagram voi olla kiva tapa näyttää tekemisiäsi ja kuulumisiasi esimerkiksi sukulaisillesi ja – jos sukulaiset sallivat –taltioida myös esimerkiksi kuvat yhteisistä juhlistanne. Perhealbumi on tällöin kaikkien saatavilla.”
Twitter on avoin yhteisöpalvelu, jossa kuka tahansa voi seurata ketä tahansa. Keskustelua käydäänkin yleensä yhteiskunnallisista aiheista ja ajankohtaisista uutisista.
”Se on omiaan ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä seuraaville, jotka haluavat osallistua esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun”, Tuominen kertoo.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Sukupolvien välinen yhteydenpito
Sukupolvien ketju -tutkimuksessa pureudutaan sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen kohteina ovat vuosina 1945–1950 syntyneiden suurten ikäluokkien edustajat ja heidän lapsensa.
Tutkimuksessa kerätään tietoa sukulaisten ja ystävien välisestä yhteydenpidosta ja avunannosta.
Kyseessä on seurantatutkimus, jossa kerätään tietoa sukupolvien vuorovaikutuksesta ja sen mahdollisista muutoksista viiden vuoden välein toteutettavalla kyselyllä. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2007 ja toinen 2012. Kolmas postitetaan vastaajille syksyllä 2018.
- Isovanhemmuus Seuraa
- Sosiaalinen media Seuraa
- Lapset Seuraa
- Pauliina Grönholm Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24