Kotimaa

”Mumi täällä” – Anneli Juokslahti tapaa lapsenlastaan kuvaruudulta joka viikko, ja sellaista on yhteydenpito nykyään monessa suvussa

Suuret ikäluokat pitävät tutkimuksen mukaan tiiviisti yhteyttä aikuisiin lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa.


Kuvaruudun toisesta päästä kuuluu taaperon iloinen pälpätys. Sitten ruutu pimenee, ja kuvayhteys katkeaa hetkeksi.

Olivia Morrison-Jack, 1v 7kk, on painanut puhelimensa rintaansa vasten ja halaa laitetta.

”Mumi, mumi”, hän hokee.

Australiassa asuva Olivia on kaksikielinen, niinpä mummi on muuttunut ”mumiksi”. Mumi on Espoon Ymmerstassa asuva Anneli Juokslahti, 67, joka on kuvapuhelussa ruudun toisessa päässä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Juokslahden tytär Jenni Morrison-Jack on asunut Australian Melbournessa jo 11 vuotta. Olivia on hänen esikoisensa ja yksi Juokslahden kuudesta lapsenlapsesta.

Juokslahden toinen tytär ja poika lapsineen asuvat Suomessa. Kaikki perheenjäsenet pitävät yhteyttä toisiinsa päivittäin perhechatissa. Ryhmässä jaetaan niin ilot, surut kuin lasten hassuttelut.

Mukana chatissa on lisäksi Juokslahden entinen mies ja lasten isä sekä pojan avovaimo.

”Kutsumme itseämme ryhmärämäksi”, Juokslahti kertoo.


Chatin lisäksi Juokslahti ja Morrison-Jack soittelevat kuvapuheluita useita kertoja viikossa. Puhelimessa vaihdetaan arkiset kuulumiset tai ihan vaan osallistutaan elämään.

”Olivialle Suomi-sukulaiset ovat jopa läheisempiä kuin Australian-sukulaiset”, Jenni Morrison-Jack kertoo.

Morrison-Jack tapasi australialaisen miehensä Espanjassa, mutta ammattipurjehtijan työ vei miehen takaisin Australiaan. Nykyisin Morrison-Jack pitää Melbournessa omaa joogasalia. Suomeen he matkustavat pari kertaa vuodessa noin kuukaudeksi.

”Yksityisyrittäjänä voin helpommin järjestellä töitäni siten, että voimme viettää muutaman pidemmän pätkän Suomessa, jolloin vietämme mahdollisimman paljon aikaa myös kasvotusten”, Morrison-Jack kertoo.

Anneli Juokslahti puolestaan matkusti Australiaan useaksi kuukaudeksi, kun Olivia syntyi.

”Siinä syntyi jo tietynlainen side meidän välillä. On ollut hurjan tärkeää nähdä hänen kasvavan ja kehittyvän”, Juokslahti kertoo.

Lue tästä, kuinka HS:n Kiinan-kirjeenvaihtajan Katriina Pajarin lapsi pitää yhteyttä isovanhempiin 6000 kilometrin päässä.

Noin 42 prosenttia suuriin ikäluokkiin kuuluvista pitää yhteyttä aikuisiin lapsiinsa vähintään kerran viikossa. Yli kolmannes pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa yhtä tiheään.

Naiset pitivät yhteyttä sekä lapsiinsa että lapsenlapsiinsa miehiä useammin. Tämä käy ilmi Väestöliiton Sukupolvien ketju -tutkimushankkeesta, jossa kerätään tietoa suuriin ikäluokkiin kuuluvien ihmisten sekä heidän aikuisten lastensa välisestä yhteydenpidosta ja avunannosta.

Tiedot ovat peräisin vuodelta 2012. Nyt syksyllä kerättävällä kolmannella kyselykierroksella tutkimushankkeeseen osallistuvilta kysytään erityisesti myös sosiaalisen median käytöstä.

”Vielä 5–6 vuotta sitten, kun aineistoa edellisen kerran kerättiin, yhteydenpito saattoi olla erilaista. Nykyisin internetin ja sosiaalisen median käyttö myös vanhemmissa ikäryhmissä alkaa olla hyvin yleistä. Siksi meitä kiinnostaa, onko se mahdollisesti myös lisännyt yhteydenpitoa”, tutkija Mirkka Danielsbacka kertoo.

Danielsbackan mukaan yhteydenpidon siirtyminen sosiaaliseen mediaan voi myös etäännyttää.

”Jotkut ehkä jäävät yksinäisemmiksi, jos he eivät ole omaksuneet uusia teknologioita yhtä hyvin.”

Anneli Juokslahdelle yhteydenpito paitsi tyttäreen myös tyttärentyttäreen on sydämen asia. Etenkin kuvat ja videot tuottavat hänelle paljon iloa.

”Näemme kaksi kertaa vuodessa kasvokkain ja tuntuu, että näistä puheluista syntyy silta niiden tapaamisten välillä. Pienen ihmisen kohdalla voisi muuten olla liian pitkä aika, että hän muistaisi ’mumin’.”


Teknologia ei Juokslahtea pelota, sillä hän kertoo käyttäneensä tietokoneita aikoinaan paljon työelämässä.

”Nyt eläkkeellä aloitin Instagramin käytön. Julkaisen siellä kuvia matkoilta ja arkisesta tekemisestä lastenlasten kanssa”, hän kertoo.

Morrison-Jack puolestaan kokee, että yhteydenpito Suomeen on ollut tärkeä tukiverkko.

”Vaikka asumme tuhansien kilometrien päässä eri aikavyöhykkeellä, perheeni on minulle valtavan läheinen. Myös molemmilla sisaruksilla oli lapsia jo ennestään, joten hekin ovat antaneet neuvoja. Ja jos ei aina neuvoja ole tullut, niin ainakin myötäelämistä”, hän kertoo.

Isovanhempi, kokeile näitä sosiaalisen median palveluita

Eläkeliiton projektisuunnittelija Sanna Tuominen listasi sosiaalisen median välineet, joista voi olla isovanhemmalle hyötyä. Eläkeliiton vapaaehtoiset nettiopastajat auttavat esimerkiksi internetin käytön kanssa alkuun pääsemisessä.

Kuvapuhelut

Kuvapuhelinpalveluissa, esimerkiksi Skypessä tai Facetimessa, voi kohdata kasvotusten paikasta riippumatta. Jos läheiset asuvat kaukana, voi aina soittaa kuvapuhelun, jossa voi nähdä heidät virtuaalisesti.

”Lapset kasvavat nopeasti. Isovanhemmille on asiaa päivittäin montakin kertaa. Naarmut, kuhmut ja kolhut täytyy saada esitellä siinä missä voitot, uudet tiedot ja taidotkin”, Tuominen sanoo.

Whatsapp

Whatsapp on pikaviestipalvelu, joka toimii samaan tapaan kuin tekstiviestit ja kuvaviestit, joskin nykyään sillä voi puhua myös puheluita. Whatsappissa vot olla yhteyksissä joko kahden kesken tai ryhmässä.

”Jos haluat kutsua kaikki lapsenlapset jouluksi kylään, voi Whatsappiin perustaa oman ryhmän ja kysellä lahjatoiveita. Todennäköisesti isovanhempi saa pian säkkikaupalla kuvaviestejä lahjatoiveista” Tuominen vinkkaa.

”Jos taas haluaa kysyä nuorelta, miten menee, Whatsappilla voi saada elämänmakuisen kuvan tai videon ja ehkä lyhyen sanallisen vastauksen.”

Facebook

Facebookia kutsutaan joskus lempinimellä naamakirja. Se on vähän kuin vanhan ajan ystäväkirja sähköisessä muodossa, Tuominen kertoo. Facebookissa kerrotaan itsestä se, mitä halutaan, hyväksytään kavereiksi ne, keitä halutaan ja jaetaan kuulumisia päivitysten muodossa koko maailmalle tai vain omille kavereille.

”Kavereiksi voi hyväksyä myös lapset ja lastenlapset ja näyttää, että vielä se vanhakin jaksaa. Facebookissa voi myös käyttää Messenger-toimintoa, jonka avulla on kätevä viestitellä kahden kesken kuvia ja tunnelmia.”

Instagram

Instagram on kuin vanhan ajan päiväkirja sähköisessä, kuvapainotteisessa muodossa. Jotkut kuvaavat Instagramiin lähes kaikki päivänsä hetket. Se on tapa jakaa hetkiä elämästä ja maailmasta ylipäätään.

”Instagram voi olla kiva tapa näyttää tekemisiäsi ja kuulumisiasi esimerkiksi sukulaisillesi ja – jos sukulaiset sallivat –taltioida myös esimerkiksi kuvat yhteisistä juhlistanne. Perhealbumi on tällöin kaikkien saatavilla.”

Twitter

Twitter on avoin yhteisöpalvelu, jossa kuka tahansa voi seurata ketä tahansa. Keskustelua käydäänkin yleensä yhteiskunnallisista aiheista ja ajankohtaisista uutisista.

”Se on omiaan ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä seuraaville, jotka haluavat osallistua esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun”, Tuominen kertoo.

Fakta

Sukupolvien välinen yhteydenpito


 Sukupolvien ketju -tutkimuksessa pureudutaan sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen kohteina ovat vuosina 1945–1950 syntyneiden suurten ikäluokkien edustajat ja heidän lapsensa.

 Tutkimuksessa kerätään tietoa sukulaisten ja ystävien välisestä yhteydenpidosta ja avunannosta.

 Kyseessä on seurantatutkimus, jossa kerätään tietoa sukupolvien vuorovaikutuksesta ja sen mahdollisista muutoksista viiden vuoden välein toteutettavalla kyselyllä. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2007 ja toinen 2012. Kolmas postitetaan vastaajille syksyllä 2018.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Isovanhemmuus
  • Sosiaalinen media
  • Lapset
  • Pauliina Grönholm

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    2. 2

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    3. 3

      Superautojen kauppa käy Suomessa kuumempana kuin koskaan – ”Nykyään kallis auto on osa lifestyleä siinä missä kallis laukkukin”

    4. 4

      Perjantaina on paljon pelissä – Miksi äänestys Soinin luottamuksesta on monessa puolueessa hankala?

    5. 5

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    6. 6

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    7. 7

      Itä-Ukrainan sodasta tuli asukkaiden arkea – kymmenet­tuhannet ylittävät tulitauko­linjan päivittäin

    8. 8

      ”Jokainen oppilas saa kirjan kerran yölainaan” – Helsinki säästää, ja alakoululaisten vanhempia on hätistetty ostamaan itse lapsilleen kirjoja

      Tilaajille
    9. 9

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    10. 10

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    10. 10

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää