Kotimaa    |   HS-analyysi

Puhelinmyyjien pommitus jatkui, kunnes muistisairaan vanhuksen numero vaihdettiin – Miten Kouluturvaa-lehti on voinut jatkaa tilaushuijauksia yli kolme vuotta?

Koulukiusaamisen ehkäisyn siivellä on tahkottu rahaa yli 25 vuotta. Miksi aihe houkuttelee hämärämiehiä? HS keräsi vastauksia neljään keskeiseen kysymykseen.


Alzheimerin tautia sairastava 90-vuotias nainen joutui lehtimyyjien jatkuvan häirinnän kohteeksi yli vuoden ajaksi. Myyjät pommittavat naista tasaisin väliajoin puheluilla ja tilauksilla.

”Kouluturvaa-lehti ja sen kalenteri tupsahtivat pyytämättä ja yllätyksenä äidin postilaatikkoon joka toinen kuukausi. Äitiämme eivät auttaneet omat eivätkä kuluttajaviranomaisten yhteydenotot. Lopulta vaihdoimme äidin puhelinnumeron salaiseksi”, naisen tytär kertoo HS:lle.

Vastaavia Kouluturvaa-lehteen liittyviä tilaushuijauksia on kirjattu muutaman viime vuoden aikana yli tuhat.

HS kokosi vastaukset neljään lehtihuijaukseen liittyvään kysymykseen.

Miksi Kouluturvaa-lehden toimintaan ei ole puututtu aiemmin?

HS kertoi keskiviikkona Kouluturvaa-lehden taustayritysten toiminnasta, jolla on tahkottu miljoonia euroja. Toimintaan liittyvät sekä kyseenalaiset lehtimyyntikeinot että palkkojen ja vuokrien maksamatta jättäminen. HS kertoi viime kuussa, että lehden myyntitoiminnasta on tehty yli 1 200 yhteydenottoa kuluttajaviranomaisille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lukijoilta on tullut HS:lle lukuisia yhteydenottoja Kouluturvaa-lehden toiminnan aiheuttamista vaikeuksista. Yksi ihmetyksen aihe on se, miten on mahdollista, että Kouluturvaa-lehden toiminta on voinut jatkua useita vuosia.

Viive johtuu siitä, että kuluttajaviranomaisen velvollisuutena on ensin pyrkiä neuvottelemaan yrityksen kanssa ja vasta sitten ryhtyä jatkotoimiin. Ensimmäiset lehtijutut tapauksesta julkaistiin kuitenkin jo yli kolme vuotta sitten. Esimerkiksi Yle varoitti Kouluturvasta jo vuonna 2015, ja Suomen Kuvalehti kertoi tapauksesta kesäkuussa 2017.

Kuluttaja-asiamies varoitti kuluttajia yrityksestä kuitenkin vasta viime vuoden marraskuussa ja teki lehden taustalla toimivasta KT Kustannuksesta tutkintapyynnön poliisille tammikuussa.

Helsingin poliisi taas käynnisti rikostutkinnan vasta viime viikolla. Poliisin mukaan tämä johtuu resurssipulasta.

”Tämäntyyppistä asiaa tutkiessa pitää selvittää, onko toiminta kokonaan rikollista vai liittyykö toimintaan rikollisia piirteitä. Tällöin pitää kuulla lukuisia asianomistajia kokonaiskuvan saamiseksi”, rikostarkastaja Ismo Siltamäki toteaa. Hän korostaa puhuvansa vain yleisellä tasolla.

Miksi lehtien teemana on juuri koulukiusaaminen?

Koulukiusaamisen ehkäisyn varjolla on myyty lehtiä Suomessa jo yli 25 vuotta. Lehtien nimet ovat pysyneet hyvin samankaltaisina.

Ensin suomalaisille myytiin Koulurauhaa!-lehteä, sitten Kiusattujen Tuki -lehteä, ja viime vuosina on myyty Koulurauhaa-lehteä sekä siitä kopioitua Kouluturvaa-lehteä. Lehdistä ensimmäistä eli Koulurauhaa!-lehteä tilasi parhaimmillaan yli 100 000 suomalaista.

Sama määrä tilaajia on myös rikostutkinnan kohteena olevalla Kouluturvaa-lehdellä.

HS kertoi perjantaina, että Koulurauhaa-lehti on vaihtanut nimensä Nuoren Poluksi, sillä liian moni kuluttaja yhdisti sen Kouluturvaan.

Lehtien myynti on ollut helppoa, sillä kuluttajat pitävät koulukiusaamisen ehkäisyä tärkeänä teemana. Monen mielestä koulut ja yhteiskunta eivät tee riittävästi asian eteen.

”Kiusaamisen kaltainen aihe herättää meissä kaikissa myötätuntoa. Olemme lähtökohtaisesti sitä mieltä, että asian ehkäisyn eteen pitää tehdä töitä. Tämä taas houkuttelee niitä, jotka haluavat käyttää tilaisuutta hyväkseen”, rikostarkastaja Siltamäki sanoo.

Koulukiusaaminen koskettaa suurta osaa suomalaisista henkilökohtaisesti. Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen on kuitenkin vähentynyt viime vuosina. Kiusaamisen kohteeksi joutuvien määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2008 alkaen, ja kiusatuksi joutuneiden oppilaiden määrä oli viime vuonna alhaisempi kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Mistä kiusaamisen vähentyminen sitten johtuu? Tutkijoiden mukaan syyt ovat moninaiset. Ilmiöön alettiin kiinnittää huomiota kouluissa 2000-luvulla. Keinoina olivat muun muassa pyrkimys kehittää oppilaiden yhteisöllisyyttä, ryhmäytymistä ja vuorovaikutustaitoja.

Koulukiusaamisen ehkäisytoimia tutkinut työryhmä korosti Turun yliopiston Kiva Koulu -ohjelman merkitystä ilmiön vähentymisessä. Työryhmä jätti loppuraporttinsa huhtikuussa. Koulukiusaamista ehkäisevä Kiva Koulu aloitti toimintansa vuonna 2009 lähes 2 000 koulussa. Niissä kouluissa, joissa ohjelma on käytössä, kiusaaminen on vähentynyt tasaisesti. Kiva Koulu ei liity mitenkään lehtimyyntiin.

Miksi lehtimyyntiä hoidetaan Espanjasta?

Kouluturvaa-lehden ja Nuoren Polun myynti hoidetaan lähes täysin Espanjasta, jossa palkka- ja vuokrataso ovat Suomea matalampia. Tämän takia Espanjan Aurinkorannikolla toimii kymmeniä suomalaisia puhelinmyyntiyrityksiä.

Toiminnan siirtäminen ulkomaille mahdollistaa myös kyseenalaisia toimia. Useat Kouluturvaa-lehteä myyneet työntekijät ovat kertoneet jääneensä ilman palkkaa. Osalle työntekijöistä palkka on maksettu alkoholina.

Kouluturvaa-lehden toimijat luottavat siihen, että vieraassa maassa työskentelevä suomalainen ei lähde taistelemaan palkoistaan ja oikeuksistaan.

Kesätöissä kuukauden Espanjassa olevan suomalaisnuoren on vaikea valittaa palkkasaatavistaan Espanjan viranomaisille.

Nuoren Polkua myyneet haastateltavat kertoivat, että työnantaja muutti yksipuolisesti palkkaehtoja. Uusien ehtojen mukaan myyjät jäivät pahimmillaan jopa puhelinmyyjien espanjalaista minimipalkkaa pienemmille ansioille.

Espanjassa pitkään työskennelleet suomalaiset korostavat, että Espanjaan tulevan on oltava tarkkana työnantajan kanssa. Työpaikkailmoituksissa ei yleensä kerrota, mitä tuotetta tai lehteä toimistossa myydään.

Hälytyskellojen pitää soida viimeistään siinä vaiheessa, jos työnantaja ei suostu tekemään lakisääteistä työsopimusta. Ilman sitä työntekijä ei ole sosiaaliturvan piirissä, eikä hän todennäköisesti saa avattua edes pankkitiliä Espanjasta.

Miksi haastateltavat eivät ole kertoneet asiasta nimellään?

Useat lehtimyyjät kertoivat nimettöminä Kouluturvaa- ja Nuoren Polku -lehtien toiminnasta HS:lle. Yksi syy nimettömyyteen oli mahdollisen seuraavan työpaikan turvaaminen.

”Uutta työtä etsiessä on vaikea nykyään varmistua siitä, ettei uuden firman taustalla ole samoja henkilöitä kuin esimerkiksi Kouluturvaa-lehdellä”, eräs haastateltava sanoi.

Tärkeämpi syy työntekijöiden nimettömyyteen oli haastateltavien huoli turvallisuudestaan. HS:n tietojen mukaan lehtibisneksessä pyörii järjestäytyneen rikollisuuden henkilöitä.

Kouluturvaa-lehden toiminnan pyörittäjällä Antti Alastalolla on ollut liiketoimia Cannonball-jengin etsintäkuulutetun ex-johtajan Janne Tranbergin kanssa.

HS:lle Alastalo kertoi katkaisseensa suhteen Tranbergiin jo pari vuotta sitten.

”Hän oli hetken aikaa, ehkä 3–4 kuukautta, töissä yhdessä edustamassani virolaisessa yrityksessä”, Alastalo kertoi.

Nuoren Polkua myyneen toimiston esimiehenä taas on useista huume- ja väkivaltarikoksista tuomittu suomalaismies.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä vie auttajaltakin yöunet – Ihmisiä alkoi pudota tukien ulkopuolelle, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon

    2. 2

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    5. 5

      Nuoriso on pilalla, taas

    6. 6

      ”Tällä kertaa sattuu vain yksi kolari” – Pasilan työmaasumpussa yksikään liikkuja ei tunnu tietävän, missä pitäisi olla

    7. 7

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    8. 8

      Yksi ihminen kuoli henkilöauton ja hevoskärryä vetäneen pakettiauton kolarissa Liperissä

    9. 9

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    10. 10

      Poliisi epäilee henkirikosta Helsingin Kannelmäessä, yksi henkilö otettu kiinni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    4. 4

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    5. 5

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    6. 6

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    7. 7

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    8. 8

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    9. 9

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    10. 10

      Kiihtelysvaaran 250-vuotias kirkko tuhoutui tulipalossa, poliisi epäilee rikosta – ”Menetys on valtava, vastaavaa emme saa tilalle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää