Kotimaa
Sienitutkija neuvoo menemään nyt metsään: Herkkutatteja on valtavasti, ja ne ovat hyvälaatuisia
Hellekesän päätteeksi meneillään on hurja sienisyksy. Kuuma ja kuiva kesä tukahdutti monen toiveet hyvästä sienisyksystä, mutta toisin kävi.
Tänä vuonna sienet ovat nousseet noin kuukauden myöhässä, mutta niitä on noussut paljon. Etenkin herkkutatit tuntuvat suorastaan ryöpsähtäneen humuksesta maan pinnalle muutamassa päivässä.
Hyvät merkit olivat ilmassa jo pari viikkoa sitten, jolloin HS uutisoi sienisyksyn yllätyskäänteestähttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005801192.html.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salonhttps://www.hs.fi/haku/?query=kauko+salon mukaan herkkutatteja on nyt keskimääräistä paremmin. Männyn- ja kuusenherkkutatteja on pullahdellut runsain määrin pintaan eri puolilla maata.
”Niitä on nyt, kun kulkee kuusi- ja mäntymetsissä. Kyllä tässä on herkkutatin makuun on päässyt”, Salo sanoo.
”Volyymimäärä voi nousta aika korkeaksikin, jos niitä nyt tulee vielä seuraavat pari viikkoa.”
Herkkutattien runsaus on yllättänyt monen kokeneenkin sieniharrastajan, mutta ei Saloa. Hän huomauttaa, että myös esimerkiksi ”vuosituhannen herkkutattivuonna” 2003 syksyä edelsi erityisen lämmin kesä.
”Silloin niitä oli todella paljon”, hän sanoo.
Aivan samankaltaista herkkutattien supersyksyä Salo ei täksi syksyksi ennusta, mutta erittäin hyvä tattivuosi näyttäisi olevan meneillään.
”Herkkutatin rihmasto tykkää lämmöstä. Se kasvaa humuksessa ja voi hyvin. Jos se saa positiivista impulssia sateen muodossa, se pystyy aika nopeasti reagoimaan siihen”, Salo sanoo.
Tattivuodesta hyvän tekee paitsi sienten määrä myös se, että herkkutatit ovat nyt hyvälaatuisia. Sateet eivät ole kastelemassa sienisatoa. Myös myöhäisestä ajankohdasta on etua, sillä Salon mukaan sienisääsken toukkia on sitä vähemmän, mitä pidemmälle syksyä mennään.
Sienitutkija patistaa lähtemään metsään jo tulevana viikonloppuna – ainakin jos saaliiksi mielii herkkutatteja.
”Minulla on vähän sellainen tuntuma, että tässä pikkuhiljaa tattien kanssa se huippu olisi saavutettu. Hissukseen se lähtee laskemaan, mutta hyvin ehtii vielä.”
Herkkutattien kaveriksi löytää nyt helposti muitakin sieniä. kantarelleja nousi jo aiemmin kesällä, mutta nyt on meneillään kantarellien toinen tuleminen. Haaparouskuja ja karvarouskuja on myös ilmestynyt metsiin.
”Meillä on yllättävän hyvä sienestyskausi menossa”, Salo sanoo.
”Vanhat kantarellipaikat kannattaa käydä myös katsomassa samalla, kun etsii metsistä herkkutatteja ja rouskuja. Aika hyvä vuosi on myös mustatorvisienellä.”
Tuleva sää määrittelee paljolti sen, kuinka pitkälle syksyyn sienisesonki jatkuu. Salon mukaan 2000-luvun ilmasto-oloista johtuen sienestyskausi on pidentynyt. Ei ole tavatonta, että kantarelleja ja suppilovahveroita poimitaan vielä joulukuussa.
”Itsekin olen poiminut kantarelleja joulukuun puolivälissä. Mutta Etelä-Suomessa on ollut tilanne, että isäntä on yllättänyt perheen ja tehnyt joulukinkun päälle muhennoksen tuoreista kantarelleista.”
Tänä vuonna sienet ovat nousseet noin kuukauden myöhässä, mutta niitä on noussut paljon. Etenkin herkkutatit tuntuvat suorastaan ryöpsähtäneen humuksesta maan pinnalle muutamassa päivässä.
Hyvät merkit olivat ilmassa jo pari viikkoa sitten, jolloin HS uutisoi sienisyksyn yllätyskäänteestähttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005801192.html.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salonhttps://www.hs.fi/haku/?query=kauko+salon mukaan herkkutatteja on nyt keskimääräistä paremmin. Männyn- ja kuusenherkkutatteja on pullahdellut runsain määrin pintaan eri puolilla maata.
”Niitä on nyt, kun kulkee kuusi- ja mäntymetsissä. Kyllä tässä on herkkutatin makuun on päässyt”, Salo sanoo.
”Volyymimäärä voi nousta aika korkeaksikin, jos niitä nyt tulee vielä seuraavat pari viikkoa.”
Herkkutattien runsaus on yllättänyt monen kokeneenkin sieniharrastajan, mutta ei Saloa. Hän huomauttaa, että myös esimerkiksi ”vuosituhannen herkkutattivuonna” 2003 syksyä edelsi erityisen lämmin kesä.
”Silloin niitä oli todella paljon”, hän sanoo.
Aivan samankaltaista herkkutattien supersyksyä Salo ei täksi syksyksi ennusta, mutta erittäin hyvä tattivuosi näyttäisi olevan meneillään.
”Herkkutatin rihmasto tykkää lämmöstä. Se kasvaa humuksessa ja voi hyvin. Jos se saa positiivista impulssia sateen muodossa, se pystyy aika nopeasti reagoimaan siihen”, Salo sanoo.
Tattivuodesta hyvän tekee paitsi sienten määrä myös se, että herkkutatit ovat nyt hyvälaatuisia. Sateet eivät ole kastelemassa sienisatoa. Myös myöhäisestä ajankohdasta on etua, sillä Salon mukaan sienisääsken toukkia on sitä vähemmän, mitä pidemmälle syksyä mennään.
Sienitutkija patistaa lähtemään metsään jo tulevana viikonloppuna – ainakin jos saaliiksi mielii herkkutatteja.
”Minulla on vähän sellainen tuntuma, että tässä pikkuhiljaa tattien kanssa se huippu olisi saavutettu. Hissukseen se lähtee laskemaan, mutta hyvin ehtii vielä.”
Herkkutattien kaveriksi löytää nyt helposti muitakin sieniä. kantarelleja nousi jo aiemmin kesällä, mutta nyt on meneillään kantarellien toinen tuleminen. Haaparouskuja ja karvarouskuja on myös ilmestynyt metsiin.
”Meillä on yllättävän hyvä sienestyskausi menossa”, Salo sanoo.
”Vanhat kantarellipaikat kannattaa käydä myös katsomassa samalla, kun etsii metsistä herkkutatteja ja rouskuja. Aika hyvä vuosi on myös mustatorvisienellä.”
Tuleva sää määrittelee paljolti sen, kuinka pitkälle syksyyn sienisesonki jatkuu. Salon mukaan 2000-luvun ilmasto-oloista johtuen sienestyskausi on pidentynyt. Ei ole tavatonta, että kantarelleja ja suppilovahveroita poimitaan vielä joulukuussa.
”Itsekin olen poiminut kantarelleja joulukuun puolivälissä. Mutta Etelä-Suomessa on ollut tilanne, että isäntä on yllättänyt perheen ja tehnyt joulukinkun päälle muhennoksen tuoreista kantarelleista.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Sienet Seuraa
- Syksy Seuraa
- Metsä Seuraa
- Luonto Seuraa
- Minna Pölkki Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24