Kotimaa

Onko Kiinasta tulossa uusi suurvalta Suomen kylkeen? Kiinalaisten turistien virta Lappiin on osa suurvallan laajentumishaluja

Suomelle se tarkoittaa suuria mahdollisuuksia ja paljon pähkäiltävää.

Entä jos Suomen kyljessä vaikuttaisikin kaksi suurvaltaa, Venäjän lisäksi Kiina?

Kysymys ei ole hulluttelua. Kiina on kaikessa hiljaisuudessa päättänyt kasvaa napa-alueiden – siis myös arktisen alueen – suurvallaksi. Näin väittää arvostettu uusiseelantilainen Kiina-tutkija Anne-Marie Brady kirjassaan China as a Great Polar Power.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kiinan kiinnostus jäästä sulavan Jäämeren luonnonrikkauksiin ja laivaväyliin on toki tiedetty, mutta Bradyn näkemyksen mukaan arktinen alue on oletettua keskeisemmässä roolissa Kiinan suunnitelmissa.

Arktiseksi alueeksi lasketaan Suomesta napapiirin pohjoispuolinen Lappi. Kiinaa kiinnostavaa napa-aluetta ympäröiviä arktisia maita ovat Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada.


Brady nojaa kiinalaisten poliitikkojen, virkamiesten ja tutkijoiden puheisiin ja haastatteluihin sekä julkisiin ja salaisiin asiapapereihin. Niistä hän löysi Kiinan tavoitteet ja toimintamallit vallan kasvattamiseksi napa-alueilla.

Bradyn mukaan Kiina määritteli vuonna 2015 avaruuden ja syvänmeren pohjan lisäksi sulavat napa-alueet strategisiksi rajaseuduikseen. Ne ovat Kiinan mielestä ”ei-kenenkään omaisuutta” ja kypsiä hyödynnettäviksi.

Arktinen alue on tulevaisuudessa Kiinalle merkittävä kalojen, öljyn, kaivannaisten, puun ja muiden raaka-aineiden lähde. Niitä se tarvitsee jättikansansa ruokkimiseksi ja talouskasvun ylläpitoon. Se puolestaan turvaa kommunistisen puolueen asemaa maan johdossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomessa on usein korostettu, että jään alta avautuvat pohjoisen laivaväylät ovat nykyistä nopeampia kauppareittejä Kiinaan. Kiinan näkökulmasta ne ovat myös tärkeitä väyliä kasvaville merivoimille, jos laivasto lähtee johonkin maailmankolkkaan vahtimaan kiinalaisten etuja.

Bradyn mukaan Kiina tarvitsee jämäkän aseman navoilla, jotta se on vahva maailman merillä ja voi nousta maailmankin suurvaltojen joukkoon. Hänen kiinalaislähteissään on pohdittu, että ydinasenäkökulmasta Kiinan asema paranisi, jos se saisi pidettyä ydinsukellusveneitä Jäämerellä eli lähellä Yhdysvaltoja ja EU:ta.

Mitä Kiinan suunnitelmat sitten tarkoittavat Suomelle? Onko meillä todella kohta naapurina toinenkin suurvalta?

”Ero Venäjään on iso, sillä Kiina ei ole teidän viereinen naapurimaanne”, Brady muistuttaa puhelinhaastattelussa.

Bradyn mukaan Kiinan intressit arktisella alueella ovat osa sen maailmanlaajuista strategiaa. Se on haaste Suomelle, jonka pitää tasapainoilla kahdenkeskisten Kiina-suhteidensa ja kansallisen ja arktisen alueen turvallisuuskysymysten välillä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vaakakupeissa voi olla esimerkiksi kauppaa, investointeja, sotilaallisia haasteita ja ympäristönsuojelua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Niinpä siinä on aika paljon asioita pohdittavana.”

Napa-alueen suurvallalla on Bradyn määritelmän mukaan oltava merkittävä taloudellinen, sotilaallinen, poliittinen ja diplomaattinen kapasiteetti alueella. Suurvalta myös osallistuu vahvasti alueen hallintoon ja tutkimukseen.

Kiina ei sijaitse arktisella alueella. Tätä puutetta se korvaa kasvattamalla siellä jalanjälkeään. Se panostaa paljon arktiksen tutkimukseen. Kiina myös haluaa kiinalaisia maahanmuuttajia, yrityksiä ja turisteja alueelle. Näin Kiina pystyy painavammin vaatimaan ääntänsä kuuluviin, kun arktisista asioista päätetään.

Se on yksi – vaikka ei toki ainut – syy, jonka takia kiinalaisliikemiehiä saapuu perustamaan yrityksiä Suomen Lappiin ja turistivirta on kasvanut.

”Suomella on paljon raaka-aineita, ja se on toinen syy, miksi Suomeen tulee paljon kiinalaisia yrityksiä Kiinan hallituksen kannustamina.”

Kiina myös rohkaisee yrityksiä rakentamaan pohjoiseen liikenneyhteyksiä, joita se kutsuu Arktiseksi silkkitieksi. Niitä pitkin voidaan myöhemmin kuljettaa raaka-aineita kohti Kiinaa.

On mielenkiintoista nähdä, koskettaako rahoitusinto lopulta myös Lappiin hahmoteltua Jäämeren rataa ja Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelihanketta.

Erityisen tärkeää Kiinalle on päästä mukaan kaikkialle, missä arktisista asioista päätetään. Se otettiinkin Arktisen neuvoston tarkkailijaksi vuonna 2013.

Nykyiset napojen suurvallat ovat Yhdysvallat ja Venäjä, mutta Kiina käyttää valtavasti rahaa kirimiseen. Se on muun muassa perustanut napa-alueille tutkimus- ja tutka-asemia ja rakentaa toista napa-alueen jäänmurtajaa.

Kiina pyrkii salaamaan länsimailta napoihin liittyvän kiinnostuksensa syvyyden, Brady kirjoittaa. Kiinan kansalle hehkutetaan arktiselta alueelta saatavia luonnonvaroja, mutta kansainvälisesti korostetaan arktisen tutkimuksen tärkeyttä.

Kun Kiinan ylin johtaja Xi Jinping vuonna 2014 käytti ensimmäistä kertaa puheessaan käsitettä napojen suurvalta, puheesta jaettiin englanniksi lyhennetty, Kiinan aikeista miedomman kuvan antava versio.


Kiina pelkää Bradyn mukaan, että länsimaissa säikähdetään ja vaikutusvallan lisääminen napa-alueilla epäonnistuu. Kiina tahtoo pikkuhiljaa ja huomaamattomasti kasvattaa valtaansa, sillä jään sulamista odotellessa kuluu vuosia ja vuosikymmeniä.

Suomalainen, arktiksenkin asioihin aiemmin erikoistunut Kiinan tutkija Linda Jakobson on paljosta samaa mieltä Anne-Marie Bradyn kanssa, mutta Jakobson ei usko Kiinan pyrkivän arktisen alueen tai koko maailman suurvallaksi.

”Kiinasta tulee alueellinen suurvalta aasialaisen Tyynenmeren alueella, eli siitä tulee alueen määräävä valta. Se ottaa tämän aseman seuraavan kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluessa”, Jakobson sanoo.

”Arktisella alueella Kiina haluaa kyllä olla tärkeä valta. Kiina katsoo, että silläkin on oikeus olla päätöksenteossa mukana, koska arktisen alueen kehitys vaikuttaa myös Kiinan kehitykseen.”

Jakobsonin näkemyksen mukaan Kiinan arktisen kiinnostuksen tärkein syy seuraavan 10–15 vuoden aikana juontuu ilmastonmuutoksesta. Arktinen tutkimus on Kiinalle merkittävää, koska ilmastonmuutos heikentää Kiinan maataloutta.

Toinenkin lähiajan kiinnostuksen syy liittyy kansan ruokkimiseen: Kiina haluaa osansa pohjoisen kalansaaliista.

Keskipitkällä aikavälillä eli 20–25 vuoden kuluttua muut luonnonvarat ovat Kiinan mielenkiinnon keskiössä. Kiina haluaa erityisesti varmistaa, että se saa öljyä ja kaasua monesta paikasta maailmassa. Arktiksella on jättisiivu niiden hyödyntämättömistä varoista.

”Tämä ei tarkoita sitä, että Kiina lähtisi sotavoimin ottamaan resursseja, vaan Kiina pyrkii tekemään yhteistyötä arktiksen valtioiden kanssa”, Jakobson sanoo.

Kiinan on pakkokin olla yhteistyöhaluinen, sillä esimerkiksi öljyn ja kaasun poraamisessa sen taidot ovat vähäisiä Norjan ja Kanadan osaamisen rinnalla.

”Suomelle tämä tarkoittaa sitä, että Kiina on kiinnostunut kaikesta arktisen alueen teknologiaan liittyvästä.”

Suomi on jo päässyt nauttimaan diileistä, esimerkiksi Kiinan rakenteilla oleva jäänmurtaja on suomalaisen Aker Arcticin suunnittelema.

Myös Bradyn mukaan Kiina välttää visusti konflikteja arktisten valtioiden kanssa. Rauhanomainen yhteiselo palvelee sekä Kiinan haluja kasvattaa valtaansa huomaamatta että mahdollisuuksia hyödyntää resursseja.

Brady uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa Kiina on tarvittaessa valmis puolustamaan sotilaallisesti napa-alueilla tärkeitä kohteitaan ja etujaan.

Jakobsonin mukaan Suomen suurin riski liittyy Venäjän ja Kiinan väleihin: Jos niihin syntyy isoa kitkaa, Suomi voi joutua valitsemaan arktisissa päätöksissä puolia Venäjän ja Kiinan väliltä.

”Sellainen tilanne ei ole Suomelle koskaan hyvä.”

 

Jakobson kehottaa valtioita luomaan pian tarkemmat säännöt arktiselle alueelle. Miten toimitaan, jos tulee öljykatastrofi? Kuinka eri maiden sotavoimat saavat liikkua alueella? Säännöt estävät sotilaallisen jännityksen kiristymistä, kun kilpailu Arktiksen resursseista kovenee.

”Suomalaisten pitäisi panostaa enemmän aikaa ja rahaa siihen, että he ymmärtäisivät, missä Kiinan arktiset tavoitteet ovat milloinkin. Ne elävät koko ajan”, Jakobson sanoo.

”Suomen pitäisi rohkeasti esittää kiinalaisille yhteistyöprojekteja. Kun Suomi on mukana, se ymmärtää Kiinaa paremmin. Jos Kiina on suunnittelemassa asioita, joista Suomi ei ole mielissään, Suomi voi joko yksin tai yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa vaikuttaa siihen, että Kiina muuttaisi mieltään.”

Anne-Marie Bradyn mielestä länsimaissa on lisättävä Kiinan talouden, politiikan ja kielen opiskelua. Suomen poliitikkojen, virkamiesten ja yritysjohtajien Kiina-tietämystä pitäisi nostaa, jotta he tajuavat Kiinaa yhtä hyvin kuin Venäjää ja Yhdysvaltoja.

”Jos poliitikot eivät ymmärrä Kiinaa ja sen politiikkaa, on kuin he eivät osaisi lukea ja kirjoittaa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ulkopolitiikka
  • Kiina
  • Lappi
  • Arktinen alue

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sdp ottaa kaulaa kokoomukseen, vihreiden lasku pysähtyi – Häämöttääkö ensi keväänä punavihreän blokin ”sisällissota”?

    2. 2

      Homous on vika, jonka Jumala korjaa, ajatteli Patrick Tiainen – Hän nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, solmi kulissiavioliiton ja ymmärsi lopulta rimpuilunsa turhaksi

      Tilaajille
    3. 3

      Suomi päättää uudesta vastatykistötutkasta vuodenvaihteessa – Ukrainan sodan opit nopeasti käyttöön

    4. 4

      Maailman kaunein tehdas oli työntekijöilleen kuin perhe, mutta sitten iski lama – nyt Sunilan sellutehdas on löytänyt uuden kukoistuksen puusta löytyvästä ihmeaineesta, josta voi rakentaa vaikka lentokoneen siipiä    

    5. 5

      Äänten uudelleen­laskenta loppu­suoralla Floridassa – ”Olemme tehneet itsemme naurun­alaisiksi koko maailman edessä”, sanoi tuomari hylätyistä äänistä

    6. 6

      Miksi mies tarvitsee enemmän rahaa kuin nainen? Tutkijat laskivat tarkasti, mikä rahamäärä riittää erilaisille ihmisille säälliseen elämään

    7. 7

      Tavallisia taloyhtiön pistorasioita tai lämmitystolppia ei saa käyttää sähköauton lataamisen – mutta tolpan voi muuttaa sähköautolle tai hybridille sopivaksi

    8. 8

      Painitähti Petra Olli tarvitsi auton, ja silloin Harri Halmeen puhelin soi – Näin manageri pyörittää urheilutähtien talousasioita

    9. 9

      Osaatko aidosti kuunnella vai tuputatko jatkuvasti omia mielipiteitäsi? Näillä neuvoilla muutut mukavammaksi ihmiseksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo ei olekaan myynyt Jokereita – ”Mun sanomiset Jokereista on tulkittu täysin väärin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    2. 2

      Mies hyppäsi Pitkältäsillalta ja kuoli – ”Oli ilmeisesti halunnut näyttää, että pystyy uimaan kylmässä vedessä”

    3. 3

      Haimasyöpään kuolee Suomessa yhä useampi – kun oireita ilmenee, sairaus on yleensä edennyt liian pitkälle

    4. 4

      Katso tästä taulukosta, tulisitko toimeen kohtuullisena pidetyillä menoilla – Tutkijat määrittelivät, mitä Suomessa tarvitaan säälliseen elämään

    5. 5

      Raiskauksen määritelmää muuttava kansalaisaloite etenee eduskuntaan – Näin aloite määrittelee rangaistavat sukupuoliyhteydet

    6. 6

      Viranomainen tarkasti Meilahden sairaalan: leikkausosastolla raadetaan niin äärirajoilla, että siitä aiheutuu vaaraa

    7. 7

      Marco Bjurström vaikenee tanssikoulunsa hyväksikäyttö­epäilyistä – Alan veteraani Anitra Ahtola tuomitsee tapauksen: ”En hyväksyisi omassa koulussani”

    8. 8

      Pattitilanne taloyhtiössä: Naapuri seisottaa isoa autoa ikkunan edessä, valittaja sai kuulla häiritsevänsä asumismukavuutta

    9. 9

      Norjalaisfregatti voi vaipua vieläkin syvemmälle, nostotyö vie viikkoja – Naisupseereja ryöpytetään vaikka ei tiedetä, olivatko he edes laivalla

    10. 10

      Make istui tuomion toisen perään, eikä huuruisen elämän keskellä ollut kovin erikoista, että jalasta törrötti puukko – Nyt entinen elämä on Makelle työ, josta maksetaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    5. 5

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    6. 6

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    7. 7

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    8. 8

      Helsingissä kuultiin ”Islannin ihmeestä”: Nuorten juominen, tupakointi ja huumeiden­käyttö laskivat dramaattisesti, koska vanhempien asenteet ja käytös muuttuivat

    9. 9

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    10. 10

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    11. Näytä lisää