Kotimaa

Onko Kiinasta tulossa uusi suurvalta Suomen kylkeen? Kiinalaisten turistien virta Lappiin on osa suurvallan laajentumishaluja

Suomelle se tarkoittaa suuria mahdollisuuksia ja paljon pähkäiltävää.

Entä jos Suomen kyljessä vaikuttaisikin kaksi suurvaltaa, Venäjän lisäksi Kiina?

Kysymys ei ole hulluttelua. Kiina on kaikessa hiljaisuudessa päättänyt kasvaa napa-alueiden – siis myös arktisen alueen – suurvallaksi. Näin väittää arvostettu uusiseelantilainen Kiina-tutkija Anne-Marie Brady kirjassaan China as a Great Polar Power.

Kiinan kiinnostus jäästä sulavan Jäämeren luonnonrikkauksiin ja laivaväyliin on toki tiedetty, mutta Bradyn näkemyksen mukaan arktinen alue on oletettua keskeisemmässä roolissa Kiinan suunnitelmissa.

Arktiseksi alueeksi lasketaan Suomesta napapiirin pohjoispuolinen Lappi. Kiinaa kiinnostavaa napa-aluetta ympäröiviä arktisia maita ovat Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada.


Brady nojaa kiinalaisten poliitikkojen, virkamiesten ja tutkijoiden puheisiin ja haastatteluihin sekä julkisiin ja salaisiin asiapapereihin. Niistä hän löysi Kiinan tavoitteet ja toimintamallit vallan kasvattamiseksi napa-alueilla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Bradyn mukaan Kiina määritteli vuonna 2015 avaruuden ja syvänmeren pohjan lisäksi sulavat napa-alueet strategisiksi rajaseuduikseen. Ne ovat Kiinan mielestä ”ei-kenenkään omaisuutta” ja kypsiä hyödynnettäviksi.

Arktinen alue on tulevaisuudessa Kiinalle merkittävä kalojen, öljyn, kaivannaisten, puun ja muiden raaka-aineiden lähde. Niitä se tarvitsee jättikansansa ruokkimiseksi ja talouskasvun ylläpitoon. Se puolestaan turvaa kommunistisen puolueen asemaa maan johdossa.

Suomessa on usein korostettu, että jään alta avautuvat pohjoisen laivaväylät ovat nykyistä nopeampia kauppareittejä Kiinaan. Kiinan näkökulmasta ne ovat myös tärkeitä väyliä kasvaville merivoimille, jos laivasto lähtee johonkin maailmankolkkaan vahtimaan kiinalaisten etuja.

Bradyn mukaan Kiina tarvitsee jämäkän aseman navoilla, jotta se on vahva maailman merillä ja voi nousta maailmankin suurvaltojen joukkoon. Hänen kiinalaislähteissään on pohdittu, että ydinasenäkökulmasta Kiinan asema paranisi, jos se saisi pidettyä ydinsukellusveneitä Jäämerellä eli lähellä Yhdysvaltoja ja EU:ta.

Mitä Kiinan suunnitelmat sitten tarkoittavat Suomelle? Onko meillä todella kohta naapurina toinenkin suurvalta?

”Ero Venäjään on iso, sillä Kiina ei ole teidän viereinen naapurimaanne”, Brady muistuttaa puhelinhaastattelussa.

Bradyn mukaan Kiinan intressit arktisella alueella ovat osa sen maailmanlaajuista strategiaa. Se on haaste Suomelle, jonka pitää tasapainoilla kahdenkeskisten Kiina-suhteidensa ja kansallisen ja arktisen alueen turvallisuuskysymysten välillä.

Vaakakupeissa voi olla esimerkiksi kauppaa, investointeja, sotilaallisia haasteita ja ympäristönsuojelua.

”Niinpä siinä on aika paljon asioita pohdittavana.”

Napa-alueen suurvallalla on Bradyn määritelmän mukaan oltava merkittävä taloudellinen, sotilaallinen, poliittinen ja diplomaattinen kapasiteetti alueella. Suurvalta myös osallistuu vahvasti alueen hallintoon ja tutkimukseen.

Kiina ei sijaitse arktisella alueella. Tätä puutetta se korvaa kasvattamalla siellä jalanjälkeään. Se panostaa paljon arktiksen tutkimukseen. Kiina myös haluaa kiinalaisia maahanmuuttajia, yrityksiä ja turisteja alueelle. Näin Kiina pystyy painavammin vaatimaan ääntänsä kuuluviin, kun arktisista asioista päätetään.

Se on yksi – vaikka ei toki ainut – syy, jonka takia kiinalaisliikemiehiä saapuu perustamaan yrityksiä Suomen Lappiin ja turistivirta on kasvanut.

”Suomella on paljon raaka-aineita, ja se on toinen syy, miksi Suomeen tulee paljon kiinalaisia yrityksiä Kiinan hallituksen kannustamina.”

Kiina myös rohkaisee yrityksiä rakentamaan pohjoiseen liikenneyhteyksiä, joita se kutsuu Arktiseksi silkkitieksi. Niitä pitkin voidaan myöhemmin kuljettaa raaka-aineita kohti Kiinaa.

On mielenkiintoista nähdä, koskettaako rahoitusinto lopulta myös Lappiin hahmoteltua Jäämeren rataa ja Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelihanketta.

Erityisen tärkeää Kiinalle on päästä mukaan kaikkialle, missä arktisista asioista päätetään. Se otettiinkin Arktisen neuvoston tarkkailijaksi vuonna 2013.

Nykyiset napojen suurvallat ovat Yhdysvallat ja Venäjä, mutta Kiina käyttää valtavasti rahaa kirimiseen. Se on muun muassa perustanut napa-alueille tutkimus- ja tutka-asemia ja rakentaa toista napa-alueen jäänmurtajaa.

Kiina pyrkii salaamaan länsimailta napoihin liittyvän kiinnostuksensa syvyyden, Brady kirjoittaa. Kiinan kansalle hehkutetaan arktiselta alueelta saatavia luonnonvaroja, mutta kansainvälisesti korostetaan arktisen tutkimuksen tärkeyttä.

Kun Kiinan ylin johtaja Xi Jinping vuonna 2014 käytti ensimmäistä kertaa puheessaan käsitettä napojen suurvalta, puheesta jaettiin englanniksi lyhennetty, Kiinan aikeista miedomman kuvan antava versio.


Kiina pelkää Bradyn mukaan, että länsimaissa säikähdetään ja vaikutusvallan lisääminen napa-alueilla epäonnistuu. Kiina tahtoo pikkuhiljaa ja huomaamattomasti kasvattaa valtaansa, sillä jään sulamista odotellessa kuluu vuosia ja vuosikymmeniä.

Suomalainen, arktiksenkin asioihin aiemmin erikoistunut Kiinan tutkija Linda Jakobson on paljosta samaa mieltä Anne-Marie Bradyn kanssa, mutta Jakobson ei usko Kiinan pyrkivän arktisen alueen tai koko maailman suurvallaksi.

”Kiinasta tulee alueellinen suurvalta aasialaisen Tyynenmeren alueella, eli siitä tulee alueen määräävä valta. Se ottaa tämän aseman seuraavan kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluessa”, Jakobson sanoo.

”Arktisella alueella Kiina haluaa kyllä olla tärkeä valta. Kiina katsoo, että silläkin on oikeus olla päätöksenteossa mukana, koska arktisen alueen kehitys vaikuttaa myös Kiinan kehitykseen.”

Jakobsonin näkemyksen mukaan Kiinan arktisen kiinnostuksen tärkein syy seuraavan 10–15 vuoden aikana juontuu ilmastonmuutoksesta. Arktinen tutkimus on Kiinalle merkittävää, koska ilmastonmuutos heikentää Kiinan maataloutta.

Toinenkin lähiajan kiinnostuksen syy liittyy kansan ruokkimiseen: Kiina haluaa osansa pohjoisen kalansaaliista.

Keskipitkällä aikavälillä eli 20–25 vuoden kuluttua muut luonnonvarat ovat Kiinan mielenkiinnon keskiössä. Kiina haluaa erityisesti varmistaa, että se saa öljyä ja kaasua monesta paikasta maailmassa. Arktiksella on jättisiivu niiden hyödyntämättömistä varoista.

”Tämä ei tarkoita sitä, että Kiina lähtisi sotavoimin ottamaan resursseja, vaan Kiina pyrkii tekemään yhteistyötä arktiksen valtioiden kanssa”, Jakobson sanoo.

Kiinan on pakkokin olla yhteistyöhaluinen, sillä esimerkiksi öljyn ja kaasun poraamisessa sen taidot ovat vähäisiä Norjan ja Kanadan osaamisen rinnalla.

”Suomelle tämä tarkoittaa sitä, että Kiina on kiinnostunut kaikesta arktisen alueen teknologiaan liittyvästä.”

Suomi on jo päässyt nauttimaan diileistä, esimerkiksi Kiinan rakenteilla oleva jäänmurtaja on suomalaisen Aker Arcticin suunnittelema.

Myös Bradyn mukaan Kiina välttää visusti konflikteja arktisten valtioiden kanssa. Rauhanomainen yhteiselo palvelee sekä Kiinan haluja kasvattaa valtaansa huomaamatta että mahdollisuuksia hyödyntää resursseja.

Brady uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa Kiina on tarvittaessa valmis puolustamaan sotilaallisesti napa-alueilla tärkeitä kohteitaan ja etujaan.

Jakobsonin mukaan Suomen suurin riski liittyy Venäjän ja Kiinan väleihin: Jos niihin syntyy isoa kitkaa, Suomi voi joutua valitsemaan arktisissa päätöksissä puolia Venäjän ja Kiinan väliltä.

”Sellainen tilanne ei ole Suomelle koskaan hyvä.”

 

Jakobson kehottaa valtioita luomaan pian tarkemmat säännöt arktiselle alueelle. Miten toimitaan, jos tulee öljykatastrofi? Kuinka eri maiden sotavoimat saavat liikkua alueella? Säännöt estävät sotilaallisen jännityksen kiristymistä, kun kilpailu Arktiksen resursseista kovenee.

”Suomalaisten pitäisi panostaa enemmän aikaa ja rahaa siihen, että he ymmärtäisivät, missä Kiinan arktiset tavoitteet ovat milloinkin. Ne elävät koko ajan”, Jakobson sanoo.

”Suomen pitäisi rohkeasti esittää kiinalaisille yhteistyöprojekteja. Kun Suomi on mukana, se ymmärtää Kiinaa paremmin. Jos Kiina on suunnittelemassa asioita, joista Suomi ei ole mielissään, Suomi voi joko yksin tai yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa vaikuttaa siihen, että Kiina muuttaisi mieltään.”

Anne-Marie Bradyn mielestä länsimaissa on lisättävä Kiinan talouden, politiikan ja kielen opiskelua. Suomen poliitikkojen, virkamiesten ja yritysjohtajien Kiina-tietämystä pitäisi nostaa, jotta he tajuavat Kiinaa yhtä hyvin kuin Venäjää ja Yhdysvaltoja.

”Jos poliitikot eivät ymmärrä Kiinaa ja sen politiikkaa, on kuin he eivät osaisi lukea ja kirjoittaa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ulkopolitiikka
  • Kiina
  • Lappi
  • Arktinen alue

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    3. 3

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    4. 4

      Love Island Suomi lätsähti täydelliseksi pannukakuksi teknisten ongelmien takia – Sub-kanavan suuren tosi-tv-satsauksen tilalla näytettiin Simpsoneita

    5. 5

      Prinsessa lupasi ostaa Anna-Julia Kontiolle hevosen – enää hänen pitäisi tietää, millaisen hevosen haluaisi

    6. 6

      Trump jakoi YK-puheessa maailman Yhdysvaltojen ystäviin ja hyväksikäyttäjiin – video näyttää, kuinka kuulijat nauroivat presidentin väitteelle hänen hallituksensa saavutuksista

    7. 7

      Bill Cosby sai vähintään kolme vuotta vankeutta – tuomari nimesi hänet vaaralliseksi seksuaali­rikolliseksi

    8. 8

      Olen tavannut lapsia, jotka sylkevät, käyvät päälle ja rikkovat huonekaluja – Miten he saavat tarvittavaa hoitoa tässä sijaishuollon resurssipulassa?

    9. 9

      Halvaantunut yhdysvaltalainen mies kävelee selkärankaan asennetun elektrodin ansiosta – se vahvistaa aivojen viestit lihaksille

    10. 10

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    3. 3

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    4. 4

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    5. 5

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    6. 6

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    7. 7

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    8. 8

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    9. 9

      Häräntappoaseen kirjoitti 17-vuotias tyttö – sellaista ei tänä päivänä nähtäisi, eikä nähdä

    10. 10

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää