Kotimaa

Maan uumenista on Suomessa paljastunut viime vuosina valtavasti tuhatvuotisia viikinkimiekkoja – Löydöt hämmästyttävät jopa arkeologian tohtoria

Mikko Moilanen teki viikinkimiekoista väitöskirjan, jota varten hän opetteli jo unohtuneen taidon takoa kuuluisia säiläkirjoitusmiekkoja.

Tuhatvuotisten viikinkimiekkojen aarreaitta – sellainen Suomesta on tullut siitä huolimatta, että emme varsinainen viikinkimaa olekaan.

Museoviraston tietoon on nimittäin tullut viiden viime vuoden aikana jopa yli 40 uutta löytöä viikinkiajan miekoista tai miekan osista.

Hämmästyttävän runsaiden löytöjen taustalla on metallinilmaisinharrastuksen suosion kasvu. Miekkalöytöjä on todennäköisesti enemmänkin, sillä kukaan ei tiedä, kuinka monta miekkaa on päätynyt harrastajien kaappien perukoille. Lain mukaan yli satavuotiaista muinaisesineistä pitäisi ilmoittaa Museovirastolle tai maakuntamuseoon.

Eniten viikinkiajan miekkoja – yli 2 000 kappaletta – on löytynyt Norjasta. Ruotsista on tehty viikinkimiekkalöytöjä 600–700. Kolmantena tulee sitten jo Suomi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Meiltä on löytynyt yli 400 miekkaa, ja löytöjen määrä kasvaa koko ajan. Sitä miettii vain, mikä se määrä on. Jos löytöjen määrä kasvaa tätä vauhtia, niin voisi kuvitella, että kohta mennään Ruotsin lukemiin. Kyllä miekkoja löytyy vielä varmasti”, sanoo arkeologian tohtori Mikko Moilanen.

Mutta miten Suomesta on löytynyt niin paljon miekkoja, sitä ihmettelee Moilanenkin. Suomi kun ei ole varsinainen viikinkimaa, eikä täältä ole tuolloin lähdetty järjestelmällisesti kauppa- tai ryöstöretkille.

”Suomessa on ollut vaurautta. Täällä on edelleen rikkaita kalmistoja kaivamatta. On hankittu kalliitakin esineitä ja osoitettu siten vaurautta”, hän sanoo.

”Suomessa on hirveän iso määrä miekkoja, joissa lukee pelkkää siansaksaa ja niiden laatu on kyseenalainen. Voisi kuvitella, että täällä tai naapurimaissa on tehty piraattituotteitakin.”

Moilanen on Turun yliopistosta valmistunut arkeologi, joka on perehtynyt kokeelliseen arkeologiaan. Hän väitteli toissa vuonna aiheenaan viikinkiajan miekkojen valmistus.

Häntä harmittaa, etteivät suomalaiset vielä tunne muinaista viikinkiaikaa läheisemmäksi.

”Viikinkiaika ei ollut puoliksi sulaneita pronssiesineitä ja ruosteista rautaa, vaan se on ollut muutakin.”

Suomen viikinkiaika oli hänen mukaansa vauraampaa ja kiinnostavampaa kuin vanhat tekstit antavat ymmärtää.

”Vanhoissa populaarikirjoissa kirjoitetaan, että se oli vähän hämärää ja köyhää aikaa. Sitä ei tunneta omaksi. Kouluissa ei viikinkiaikaa juurikaan opeteta, eivätkä museot sitä aiemmin erityisesti korostaneet”, Moilanen sanoo.

Viime vuosina on ollut kuitenkin havaittavissa pientä muutosta, mistä hyvänä esimerkkinä ovat muun muassa museoiden tilaamat miekkaennallistukset.

Tarinoiden ja saagojen myötä viikinkimiekasta on tullut lähes myyttinen ase. Siihen nähden onkin yllättävää, miten vähän niistä tiedetään. Mistään ei tunneta edes yhtä sepän pajaa, jossa olisi valmistettu viikinkimiekkoja.

Viikinkiajan miekkoja on säilynyt hyvin siksi, että Suomessa oli käytössä ruumiiden polttohautaus. Suurin osa miekoista onkin löytynyt polttokalmistoista, joissa vainajien mukaan roviolle asetettiin hänen varusteensa ja aseensa.

Polttokalmistoista löytyneet miekat on yleensä taivutettu mutkalle tai katkaistu. Syytä siihen ei varmuudella tiedetä.

”Ehkä pelättiin, että vainajat käyttäisivät niitä eläviä vastaan tai ajateltiin, että niiden pitäisi seurata vainajaa samassa olomuodossa, rikkoutuneena, tuonpuoleiseen.”

Viikinkimiekka voi käsitteenä johtaa hiukan harhaan, sillä viikinkiajan miekkatyypit olivat levinneet ympäri Eurooppaa. Viikinkiaikaa elettiin vuosina 800–1050 jälkeen ajanlaskun alun.

On arveltu, että alkuperäisten viikinkimiekkojen lähde olisi Frankkien valtakunnassa, koska tunnettujen miekkojen säiläkirjoitukset on tehty latinalaisin kirjaimin. Frankkien valtakuntaa kuului laajoja alueita nykyisistä Saksasta, Ranskasta, Alankomaista ja Italiasta.


Legendaarisimpia viikinkimiekkoja ovat niin kutsutut Ulfberht-miekat. Niiden säilän veriuraan on taottu kuvioteräksestä jokin versio sanasta +ULFBERHT+.

Ulfberht-miekkoja on säilynyt koko Euroopassa vain noin 170 kappaletta. Niistä 44 on löydetty Norjasta. Toiseksi eniten Ulfberhteja on löytynyt Suomesta, jossa niitä tunnetaan 31 kappaletta.

Ulfberht-sanan merkitystä ei varmuudella tiedetä. On epäilty, että se on alun perin ollut jonkun mestarisepän nimi. On myös teoria, että ristin muotoiset merkit viittaisivat esimerkiksi johonkin luostariin.

Säiläkirjoituksia tunnetaan useita. Eräs tunnettu on INGELRII. Euroopasta tunnetaan alle 40 Ingelrii-miekkaa. Suomesta niitä on löydetty viisi kappaletta.


Väitöskirjassaan Moilanen kartoitti, paljonko Suomessa on säiläkirjoitusta sisältäviä miekkoja ja voisiko niistä tunnistaa, missä ne on valmistettu. Pitääkö paikkansa väite, että ne olisivat peräisin muutamasta frankkilaisesta mestaripajasta? Tutkimusta varten hän takoi peräti 13 miekansäilää.

Tutkimuksen lopputulos oli, että miekkoja on voitu tehdä yksinkertaisilla työkaluilla missä tahansa. Myös Suomessa.

Päätyönään Mikko Moilanen työskentelee valajana lahtelaisessa valimossa. Arkeologin töitä on vähän ja jollain pitää elää, hän sanoo.

Sivutoimenaan hän valmistaa pajallaan viikinkimiekkojen ennallistuksia museoille ja yksityisille. Hän on opetellut viikinkimiekoissa käytetyn kuvioteräksisten merkkien upottamisen ja takomisen miekkojen säiliin. Sen osaa koko maailmassa vain muutama seppä.

”Tietämys perinteisistä käsitöistä on aika pitkälle kadonnut. Hyvin harva siitä enää tietää.”


Orimattilalaisen omakotitalon olohuoneen seinällä on Moilasen itse takomia miekkoja.

Pihapiiriin kuuluu suuri omenapuu ja pieni navettarakennus, jonne on tarkoitus rakentaa sepän paja. Ahjon paikka on vielä tarkemman mietinnän alla.

Tulevan pajan seinällä roikkuu sepän vain 12-vuotiaana takoma ensimmäinen miekka. Pöydillä on työkaluja ja raudankappaleita ja lattianrajassa nippu vanhoja pajapihtejä. Osa niistä on saatu lahjoituksena Laukon kartanosta. Moilanen on valmistanut ennallistetun miekan ja keihäänkärjen Laukkoon.

Yhden koristellun viikinkimiekan ennallistaminen eli todellisen miekan mallin mukaisen uuden miekan valmistaminen vie viitisen viikkoa. Kauemminkin voi mennä, jos kyseessä on tavallista vaativampi työ.

Miekan takomista edeltävät tarkat tutkimukset: miekkaa tutkitaan mikroskoopilla ja siitä otetaan röntgenkuvat, jotta nähdään mahdolliset kuvioinnit, merkit ja kirjoitukset.

Miekkaa varten tarvitaan myös ”vanhaa rautaa”. Moderni teollinen rauta on liian sitkeää eikä näytä oikealta. Teollinen teräs on laadultaan liian tasaista. Moilanen takookin lähes kirjaimellisesti vanhat aurat miekoiksi.

”Nytkin ovat potentiaaliset materiaalit loppu. Pitäisi lähteä jostakin etsimään. Kun säiläkirjoitusmiekka tehdään, ei yksi potkukelkan jalas riitä, koska aihion pitää olla aika paljon paksumpi kuin valmis miekka.”

Erityisesti miekkojen koristelut vievät aikaa. Koristelussa käytetään hopea-, kupari- ja messinkilankoja, joita upotetaan tarpeellinen määrä miekan kouraimeen eli kahvaan ja sen päässä olevaan ponteen ja ponnen alustaan.

”Se vaatii hermoja ja pitkäjännitteisyyttä, eikä sitä jaksa tehdä putkeen. Työ täytyy jakaa useammalle päivälle ja joskus jopa viikoille.”

Linkin takana on kuvia Moilasen takomista miekoista.

Alla on kuva Keski-Suomen museon tilaamasta Jämsän miekan ennallistuksesta sekä alkuperäinen löytö. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.


Moilaselle sepäntaidot ovat sukuvika. Hänellä on kaksi sepäntöitä tehnyttä enoa, jotka saivat hänet jo koulupoikana innostumaan sepän työstä.

”Ehkä se kiinnostus heräsi pienenä, kun siellä pajalla käytiin paljon. Se oli vähän mystisen oloista touhua, kun paja oli tehty savusaunasta. He osasivat tehdä kaikkea hienoa”, Moilanen muistelee.

Moilanen kirjoitti väitöskirjansa englanniksi. Hän päätti kirjoittaa siitä suomenkielisen populaariversion sen jälkeen, kun ihmiset rupesivat kyselemään väitöskirjasta suomenkielistä versiota.

Loppukesästä ilmestyikin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana kirja Viikinkimiekat Suomessa.

Kirja oli niin valmiina hänen mielessään, että sen kirjoittamiseen meni vain ”parin viikon illat”.

Mikä olisi unelmaennallistus, jonka haluaisit takoa?

”Kyllä se varmasti jokin Suomen hienoimpia löytöjä olisi”, Moilanen pohtii hetken.

”Että yrittäisi sellaista, mitä muut eivät ole saaneet onnistumaan. Ehkä Vehmaan miekka. Se olisi aikamoinen haaste. Sitä ulkomaiset sepät ovat yrittäneet tehdä enemmän tai vähemmän onnistuneesti.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arkeologia
  • Jarmo Huhtanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    2. 2

      Kaksi Husin erikoislääkäriä sai syytteet kuolemantuottamuksesta – syyte kuolemasta on lääkärien keskuudessa hyvin harvinainen

    3. 3

      Ennennäkemätön huijaus­epäily Helsingin lääke­tieteellisen pääsy­kokeissa: Surkeasti vastanneen kokelaan papereihin ilmestyi mystisesti täydelliset vastaukset

    4. 4

      Eero Kärtevä luki lääketieteen pääsykokeisiin aamuseitsemästä iltakymmeneen ja vei kirjat armeijavuonna mukanaan metsäänkin – Miltä tuntuu, kun joku huijaa pääsykokeessa?

    5. 5

      Amerikkalais­nuoret imevät nyt myrkkyä muisti­tikusta – Sähkö­tupakka Juulista tuli trendi­pahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    6. 6

      Venäjän Medvedev krp:n operaatiosta: Suomen sisäinen asia, Venäjä valmis auttamaan

    7. 7

      Sipoo vaihtoi arvorakennuksen 10 000 euroon ja purettavaan hometaloon – ostajat laittoivat rakennuksen heti myyntiin 620 000 eurolla

    8. 8

      Venetsia aikoo sakottaa alkoholi­juomia kantavia turisteja, vaikka pullot olisivat suljettuina kassissa

    9. 9

      Näin lääketieteellisen pääsykoehuijaus toteutettiin – Huijarikaksikko peukaloi alkuperäistä valintakoepaperia, tässä ovat käytetyt mallivastaukset

    10. 10

      Uuden Harry Potter -elokuvan traileri paljastaa niin yllättävän tiedon Voldemortin lemmikkikäärmeestä, että fanien on ollut vaikeaa hyväksyä sitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    2. 2

      Ennennäkemätön huijaus­epäily Helsingin lääke­tieteellisen pääsy­kokeissa: Surkeasti vastanneen kokelaan papereihin ilmestyi mystisesti täydelliset vastaukset

    3. 3

      Amerikkalais­nuoret imevät nyt myrkkyä muisti­tikusta – Sähkö­tupakka Juulista tuli trendi­pahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    4. 4

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    5. 5

      Suomalaista miesnäyttelijää syytetään raiskauksesta

    6. 6

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    7. 7

      Ylivelkaisen vanhemman kuolema sekoitti elämäni ja ajoi minut työttömäksi

    8. 8

      Kiira Korven tilitys entisistä valmentajistaan on karua luettavaa: ”Jälkeenpäin on ollut pysäyttävää tajuta, kuinka pahoin voin”

    9. 9

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    10. 10

      ”Harva varmaan odottaa kuulevansa työhaastattelussa tappouhkauksen, epäsuorankaan” – Moni on törmännyt töitä hakiessaan outoihin kysymyksiin, tällaisia ne ovat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää