Kotimaa

Maan uumenista on Suomessa paljastunut viime vuosina valtavasti tuhatvuotisia viikinkimiekkoja – Löydöt hämmästyttävät jopa arkeologian tohtoria

Mikko Moilanen teki viikinkimiekoista väitöskirjan, jota varten hän opetteli jo unohtuneen taidon takoa kuuluisia säiläkirjoitusmiekkoja.

Tuhatvuotisten viikinkimiekkojen aarreaitta – sellainen Suomesta on tullut siitä huolimatta, että emme varsinainen viikinkimaa olekaan.

Museoviraston tietoon on nimittäin tullut viiden viime vuoden aikana jopa yli 40 uutta löytöä viikinkiajan miekoista tai miekan osista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hämmästyttävän runsaiden löytöjen taustalla on metallinilmaisinharrastuksen suosion kasvu. Miekkalöytöjä on todennäköisesti enemmänkin, sillä kukaan ei tiedä, kuinka monta miekkaa on päätynyt harrastajien kaappien perukoille. Lain mukaan yli satavuotiaista muinaisesineistä pitäisi ilmoittaa Museovirastolle tai maakuntamuseoon.

Eniten viikinkiajan miekkoja – yli 2 000 kappaletta – on löytynyt Norjasta. Ruotsista on tehty viikinkimiekkalöytöjä 600–700. Kolmantena tulee sitten jo Suomi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Meiltä on löytynyt yli 400 miekkaa, ja löytöjen määrä kasvaa koko ajan. Sitä miettii vain, mikä se määrä on. Jos löytöjen määrä kasvaa tätä vauhtia, niin voisi kuvitella, että kohta mennään Ruotsin lukemiin. Kyllä miekkoja löytyy vielä varmasti”, sanoo arkeologian tohtori Mikko Moilanen.

Mutta miten Suomesta on löytynyt niin paljon miekkoja, sitä ihmettelee Moilanenkin. Suomi kun ei ole varsinainen viikinkimaa, eikä täältä ole tuolloin lähdetty järjestelmällisesti kauppa- tai ryöstöretkille.

”Suomessa on ollut vaurautta. Täällä on edelleen rikkaita kalmistoja kaivamatta. On hankittu kalliitakin esineitä ja osoitettu siten vaurautta”, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Suomessa on hirveän iso määrä miekkoja, joissa lukee pelkkää siansaksaa ja niiden laatu on kyseenalainen. Voisi kuvitella, että täällä tai naapurimaissa on tehty piraattituotteitakin.”

Moilanen on Turun yliopistosta valmistunut arkeologi, joka on perehtynyt kokeelliseen arkeologiaan. Hän väitteli toissa vuonna aiheenaan viikinkiajan miekkojen valmistus.

Häntä harmittaa, etteivät suomalaiset vielä tunne muinaista viikinkiaikaa läheisemmäksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Viikinkiaika ei ollut puoliksi sulaneita pronssiesineitä ja ruosteista rautaa, vaan se on ollut muutakin.”

Suomen viikinkiaika oli hänen mukaansa vauraampaa ja kiinnostavampaa kuin vanhat tekstit antavat ymmärtää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Vanhoissa populaarikirjoissa kirjoitetaan, että se oli vähän hämärää ja köyhää aikaa. Sitä ei tunneta omaksi. Kouluissa ei viikinkiaikaa juurikaan opeteta, eivätkä museot sitä aiemmin erityisesti korostaneet”, Moilanen sanoo.

Viime vuosina on ollut kuitenkin havaittavissa pientä muutosta, mistä hyvänä esimerkkinä ovat muun muassa museoiden tilaamat miekkaennallistukset.

Tarinoiden ja saagojen myötä viikinkimiekasta on tullut lähes myyttinen ase. Siihen nähden onkin yllättävää, miten vähän niistä tiedetään. Mistään ei tunneta edes yhtä sepän pajaa, jossa olisi valmistettu viikinkimiekkoja.

Viikinkiajan miekkoja on säilynyt hyvin siksi, että Suomessa oli käytössä ruumiiden polttohautaus. Suurin osa miekoista onkin löytynyt polttokalmistoista, joissa vainajien mukaan roviolle asetettiin hänen varusteensa ja aseensa.

Polttokalmistoista löytyneet miekat on yleensä taivutettu mutkalle tai katkaistu. Syytä siihen ei varmuudella tiedetä.

”Ehkä pelättiin, että vainajat käyttäisivät niitä eläviä vastaan tai ajateltiin, että niiden pitäisi seurata vainajaa samassa olomuodossa, rikkoutuneena, tuonpuoleiseen.”

Viikinkimiekka voi käsitteenä johtaa hiukan harhaan, sillä viikinkiajan miekkatyypit olivat levinneet ympäri Eurooppaa. Viikinkiaikaa elettiin vuosina 800–1050 jälkeen ajanlaskun alun.

On arveltu, että alkuperäisten viikinkimiekkojen lähde olisi Frankkien valtakunnassa, koska tunnettujen miekkojen säiläkirjoitukset on tehty latinalaisin kirjaimin. Frankkien valtakuntaa kuului laajoja alueita nykyisistä Saksasta, Ranskasta, Alankomaista ja Italiasta.


Legendaarisimpia viikinkimiekkoja ovat niin kutsutut Ulfberht-miekat. Niiden säilän veriuraan on taottu kuvioteräksestä jokin versio sanasta +ULFBERHT+.

Ulfberht-miekkoja on säilynyt koko Euroopassa vain noin 170 kappaletta. Niistä 44 on löydetty Norjasta. Toiseksi eniten Ulfberhteja on löytynyt Suomesta, jossa niitä tunnetaan 31 kappaletta.

Ulfberht-sanan merkitystä ei varmuudella tiedetä. On epäilty, että se on alun perin ollut jonkun mestarisepän nimi. On myös teoria, että ristin muotoiset merkit viittaisivat esimerkiksi johonkin luostariin.

Säiläkirjoituksia tunnetaan useita. Eräs tunnettu on INGELRII. Euroopasta tunnetaan alle 40 Ingelrii-miekkaa. Suomesta niitä on löydetty viisi kappaletta.


Väitöskirjassaan Moilanen kartoitti, paljonko Suomessa on säiläkirjoitusta sisältäviä miekkoja ja voisiko niistä tunnistaa, missä ne on valmistettu. Pitääkö paikkansa väite, että ne olisivat peräisin muutamasta frankkilaisesta mestaripajasta? Tutkimusta varten hän takoi peräti 13 miekansäilää.

Tutkimuksen lopputulos oli, että miekkoja on voitu tehdä yksinkertaisilla työkaluilla missä tahansa. Myös Suomessa.

Päätyönään Mikko Moilanen työskentelee valajana lahtelaisessa valimossa. Arkeologin töitä on vähän ja jollain pitää elää, hän sanoo.

Sivutoimenaan hän valmistaa pajallaan viikinkimiekkojen ennallistuksia museoille ja yksityisille. Hän on opetellut viikinkimiekoissa käytetyn kuvioteräksisten merkkien upottamisen ja takomisen miekkojen säiliin. Sen osaa koko maailmassa vain muutama seppä.

”Tietämys perinteisistä käsitöistä on aika pitkälle kadonnut. Hyvin harva siitä enää tietää.”


Orimattilalaisen omakotitalon olohuoneen seinällä on Moilasen itse takomia miekkoja.

Pihapiiriin kuuluu suuri omenapuu ja pieni navettarakennus, jonne on tarkoitus rakentaa sepän paja. Ahjon paikka on vielä tarkemman mietinnän alla.

Tulevan pajan seinällä roikkuu sepän vain 12-vuotiaana takoma ensimmäinen miekka. Pöydillä on työkaluja ja raudankappaleita ja lattianrajassa nippu vanhoja pajapihtejä. Osa niistä on saatu lahjoituksena Laukon kartanosta. Moilanen on valmistanut ennallistetun miekan ja keihäänkärjen Laukkoon.

Yhden koristellun viikinkimiekan ennallistaminen eli todellisen miekan mallin mukaisen uuden miekan valmistaminen vie viitisen viikkoa. Kauemminkin voi mennä, jos kyseessä on tavallista vaativampi työ.

Miekan takomista edeltävät tarkat tutkimukset: miekkaa tutkitaan mikroskoopilla ja siitä otetaan röntgenkuvat, jotta nähdään mahdolliset kuvioinnit, merkit ja kirjoitukset.

Miekkaa varten tarvitaan myös ”vanhaa rautaa”. Moderni teollinen rauta on liian sitkeää eikä näytä oikealta. Teollinen teräs on laadultaan liian tasaista. Moilanen takookin lähes kirjaimellisesti vanhat aurat miekoiksi.

”Nytkin ovat potentiaaliset materiaalit loppu. Pitäisi lähteä jostakin etsimään. Kun säiläkirjoitusmiekka tehdään, ei yksi potkukelkan jalas riitä, koska aihion pitää olla aika paljon paksumpi kuin valmis miekka.”

Erityisesti miekkojen koristelut vievät aikaa. Koristelussa käytetään hopea-, kupari- ja messinkilankoja, joita upotetaan tarpeellinen määrä miekan kouraimeen eli kahvaan ja sen päässä olevaan ponteen ja ponnen alustaan.

”Se vaatii hermoja ja pitkäjännitteisyyttä, eikä sitä jaksa tehdä putkeen. Työ täytyy jakaa useammalle päivälle ja joskus jopa viikoille.”

Linkin takana on kuvia Moilasen takomista miekoista.

Alla on kuva Keski-Suomen museon tilaamasta Jämsän miekan ennallistuksesta sekä alkuperäinen löytö. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.


Moilaselle sepäntaidot ovat sukuvika. Hänellä on kaksi sepäntöitä tehnyttä enoa, jotka saivat hänet jo koulupoikana innostumaan sepän työstä.

”Ehkä se kiinnostus heräsi pienenä, kun siellä pajalla käytiin paljon. Se oli vähän mystisen oloista touhua, kun paja oli tehty savusaunasta. He osasivat tehdä kaikkea hienoa”, Moilanen muistelee.

Moilanen kirjoitti väitöskirjansa englanniksi. Hän päätti kirjoittaa siitä suomenkielisen populaariversion sen jälkeen, kun ihmiset rupesivat kyselemään väitöskirjasta suomenkielistä versiota.

Loppukesästä ilmestyikin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana kirja Viikinkimiekat Suomessa.

Kirja oli niin valmiina hänen mielessään, että sen kirjoittamiseen meni vain ”parin viikon illat”.

Mikä olisi unelmaennallistus, jonka haluaisit takoa?

”Kyllä se varmasti jokin Suomen hienoimpia löytöjä olisi”, Moilanen pohtii hetken.

”Että yrittäisi sellaista, mitä muut eivät ole saaneet onnistumaan. Ehkä Vehmaan miekka. Se olisi aikamoinen haaste. Sitä ulkomaiset sepät ovat yrittäneet tehdä enemmän tai vähemmän onnistuneesti.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arkeologia
  • Jarmo Huhtanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    4. 4

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    5. 5

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    6. 6

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    7. 7

      Miksi siikafilee maksaa enemmän kuin naudan sisäfilee? Kalan hinta voi jopa jatkaa nousuaan, ja se johtuu kalastajien iästä

    8. 8

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja iskemiskurssin jälkeen Romania on lykästänyt melkein liikaa

      Tilaajille
    9. 9

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    10. 10

      100-vuotias tennishalli revittiin liki maan tasalle Helsingin Tähtitorninmäellä – Tilalle asuntoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    4. 4

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    5. 5

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    6. 6

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    7. 7

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    8. 8

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    9. 9

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    10. 10

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää