Kotimaa

Autoilija ei voi tietää, paljonko biopolttoaine vaikuttaa ympäristöön – bio-osuus vaihtelee dramaattisesti, ja se näkyy selvästi liikenteen päästöissä

Vuonna 2016 suomalaiset valmistajat myivät biopolttoaineet Ruotsiin ja Norjaan. Sen seurauksena Suomen liikenteen päästöt kasvoivat 13,5 prosenttia. ”Ei tämä mitään huijausta ole”, sanoo Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt kasvoivat vuonna 2016 noin 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjä lisäsi ennen kaikkea liikenteen päästöjen kasvu peräti 13,5 prosentilla.

Yllättävä lisäys johtui tieliikenteen polttoaineiden bio-osuuden pienenemisestä.

”Suurin syy päästöjen kasvuun oli liikennepolttoaineiden bio-osuuden pieneneminen dramaattisesti vuodesta 2015”, kertoo erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskuksesta.


Vuonna 2015 biokomponentteja oli polttoaineen seassa paljon, mutta seuraavana vuonna niitä ei juuri lisätty, Lounasheimo kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tämä lisäsi liikenteen päästöjä koko Suomessa.”

Viime vuonna sekoitussuhteessa ”palattiin ruotuun”. Myös tämän vuoden velvoite, 15 prosenttia, toteutunee.

Jakeluyhtiöillä on velvollisuus lisätä tieliikenteen polttoaineisiin tietty määrä uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja komponentteja.

Vuonna 2015 moottoribensiinin, dieselin ja biopolttoaineiden energiasisällöstä uusiutuvaa tuli olla vähintään 8 prosenttia, vuonna 2016 vähintään 10 prosenttia.

Velvoite sisältää kuitenkin kahden vuoden liukuman, ja yhtiöt voivat siten vaikuttaa sekoitusmääriin. Näin on myös tehty. Biosisältöjä tilastoivan Eurostatin mukaan Suomen tieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden osuus oli 22 prosenttia vuonna 2015 ja 8,4 prosenttia vuonna 2016.

Öljy- ja biopolttoainealan mukaan jakeluvelvoite täytettiin vuonna 2016 ”aikaisempien vuosien ylitäytöllä”.

”Jakeluvelvoite mahdollistaa vuosittaisen vaihtelun biosisällön lisäämisessä. Jos edellisenä vuonna on ylitäyttöä, biosisältöä voidaan vähentää seuraavana vuonna”, kertoo toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljy- ja biopolttoaineala ry:stä.


Vuonna 2016 suomalainen biopolttoaine meni vientiin.

”Ruotsi ja Norja asettivat tuolloin biovelvoitetavoitteita, ja suomalaiset valmistajat toimittivat polttoaineen sinne, mistä saivat parhaan hinnan”, Vänskä sanoo.

”Kyllä tämä on ihan yritystoimintaa. Yhtiöt toimivat markkinatilanteen mukaan.”

Kuluttaja ei kuitenkaan voi tietää, kuinka paljon biosisältöä polttoaineessa on. Moni kuvittelee tankkaavansa ympäristöä vahingoittamatonta polttoainetta, mutta saakin muuta.

”Ei tämä mitään huijausta ole. Sähköautollakin ajavat kuvittelevat ajavansa nollapäästöisellä autolla, vaikka sähkö olisi tuotettu ruskohiilellä”, Vänskä toteaa.

Helsinkiläisellä jakeluasemalla dieseliä tankkaava Kamil Rezazadeh haluaisi tietää, kuinka paljon uusiutuvaa polttoaine sisältää.

”Olisihan se hyvä tietää. Silloin voisi valita”, Rezazadeh sanoo.

Hän on valinnut autonsa pienen polttoaineenkulutuksen ja vähäpäästöisyyden vuoksi.

”Jos on mahdollista valita ympäristöystävällisempi vaihtoehto, pitäisi valita. Aina niin ei kuitenkaan voi tehdä. Itse mieluiten pyöräilisin.”

Myös viereisellä mittarilla tankkaava Erkki Nikulainen vakuuttaa, että polttoaineen ympäristövaikutuksilla on merkitystä.

Hän valitsi kaksitoista vuotta sitten hybridiauton, koska malli oli todettu kestäväksi ja pitkäikäiseksi.

”Kyllä myös auton valmistaminen aiheuttaa päästöjä.”

Päästökehitys kertoo Helena Vänskän mukaan hyvin selvästi sen, miten tehokas ratkaisu biopolttoaineet ovat liikenteen päästöjen vähentämisessä.

”Autokanta ei ole juuri muuttunut, mutta biosisällön vähenemien näkyi heti päästöissä”, Vänskä sanoo.

”Sähköautojen lisääminen ja liikennejärjestelmien uusiminen ovat hitaita keinoja vaikuttaa päästöihin. Biopolttoaineet vaikuttavat heti.”

Polttoaineisiin lisätyt biokomponentit ovat uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja ainesosia. Niitä voidaan valmistaa esimerkiksi kasviöljyistä ja eläinrasvoista, sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista, elintarviketeollisuuden jätteistä ja sivuvirroista sekä metsätähteistä ja selluloosasta.

Nykyisin polttoaineisiin lisättävä bio-osa on Vänskän mukaan lähinnä dieselöljyyn lisättyä vetykäsiteltyä kasviöljyä hvo:ta. Sitä valmistavat UPM ja Neste. UPM käyttää raaka-aineenaan puupohjaista mäntyöljyä, joka on selluntuotannon tähde.

Kiinteätä puuta ei toistaiseksi käytetä prosessin kalleuden vuoksi.


Euroopan unioni on asettanut tieliikenteen polttoaineille 10 prosentin uusiutuvan energian tavoitteen vuodelle 2020. Suomi on tiukentanut kansallisen tavoitteensa 20 prosenttiin.

Vänskän mukaan jo EU:n tavoitteen saavuttaminen on useimmille maille vaikeaa. ”Sen saavuttavat vain Suomi, Ruotsi ja Itävalta.”

Suomi saavuttaa ”leikiten” myös tiukemman 20 prosentin tavoitteen.

Vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta kasvatetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tulossa ovat myös puupohjaiset liikennepolttoaineet. Suomessa tavoitteena on kasvattaa biopolttoaineen osuutta ensi vuosikymmenenä nimenomaan metsäteollisuuden tähdevirroista valmistetun biopolttoaineen avulla.

Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä. Ne on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Eniten vähennysmahdollisuuksia on tieliikenteessä, jossa syntyy noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä.

Tavoitteeksi on asetettu hiiletön liikenne vuonna 2045. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi pohditaan liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopolitiikan ryhmässä, joka julkistaa väliraporttinsa perjantaina.

Päästöttömään liikenteeseen tähdätään paitsi biopolttoaineilla myös teknisellä kehityksellä, kuten sähkö- ja kaasuautoilla, sekä liikenteen palvelujärjestelmän muutoksilla.

”Päästöillä on totta kai merkitystä”, sanoo Helsingissä pakettiautoaan tankkaava forssalainen Marek Warnicki.


Paljon ajavalle Warnickille tärkeää on pieni polttoaineen kulutus.

”Mitä vähemmän auto kuluttaa, sitä vähemmän tulee päästöjä. Myös firma voittaa”, hän sanoo.

”Kun tulee kierreltyä ympäri Suomea, on tärkeää, ettei jatkuvasti pidä pysähtyä tankkaamaan.”

Helsinkiläinen Veera Pitkänen on puolestaan suunnitellut jopa autosta luopumista.

”Hankin kuitenkin uudemman ja vähäpäästöisen”, hän kertoo.

Pitkänen on tietoinen myös vuoden 2016 tilanteesta, joka lisäsi liikenteen ilmastopäästöjä.

”Kuulostaahan se hurjalta. Kuluttajalle pitäisi tuoda enemmän läpinäkyvyyttä.”

Korjattu 13.9. kello 11.37: Biokomponentteina käytetään myös puupohjaisia raaka-aineita, muun muassa UPM käyttää mäntyöljyä. Kiinteää puuta ei toistaiseksi käytetä prosessin kalleuden vuoksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Peruskoulussa ei ole vuosiin saanut kirjoja” – HS kysyi helsinkiläis­vanhemmilta lasten koulu­kirjoista, ja häkellyttävän moni kertoi ostavansa ne itse

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Superautojen kauppa käy Suomessa kuumempana kuin koskaan

    4. 4

      ”Helvetin noutopöytä” koitui miljoonien kohtaloksi – Nälkä on ase, ja siksi nälänhätiä luodaan ja niillä tapetaan kymmeniä miljoonia ihmisiä

      Tilaajille
    5. 5

      Kun Vesa Vuorenmaan isä sammui sohvalle, hän siivosi jäljet ja ajoi Ladan talliin – nyt hän valmentaa ”hapettomassa tilassa olevia” asiakkaita luksuskuntosalilla Helsingin keskustassa

      Tilaajille
    6. 6

      S-pankki aloitti kovan hintakisan yhdistelmärahastoissa – uudessa palvelussa rahastojen kulut vain 0,5 prosenttia

    7. 7

      Valmentajakonkari Erkka Westerlund tarjosi KHL-liigassa pelaajilleen vapaapäivää, mutta siitä tulikin monelle ryyppypäivä: ”Suomessa en ollut törmännyt tällaiseen”

    8. 8

      Kimi Räikkösestä tehty kirja murskasi myyntiennätyksen – jätti Teemu Selänteen kauas taakseen

    9. 9

      Päiväkoti vai kotihoito? Syyllisyys kalvaa pienten lasten vanhempia, kertoo tuore tutkimus

    10. 10

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    10. 10

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää