Kotimaa
Unitutkija Timo Partonen liputtaa pysyvän talviajan puolesta: ”Se olisi kaikille parempi”
Kaikki suomalaiset hyötyisivät kellojen siirrosta luopumisesta, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) unitutkija ja tutkimusprofessori Timo Partonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+partonen.
”Nykyinen käytäntö sotkee ihmisillä sisäisen kellon toimintaa”, hän sanoo.
Asiaintilaan saattaa kuitenkin tulla muutos.
Tiistaina Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+juncker ilmoitti linjapuheessaan vauhdittavansa erillisestä kesä- ja talviajasta luopumista. Kellojen siirrosta luovuttaisiin jo ensi vuonna. EU-maiden pitää ilmoittaa kantansa toivomaansa kellonaikaan huhtikuuhun 2019 mennessä.
Talviaikaan pysyvästi jääminen tekisi aamuista maaliskuulta lokakuulle nykyistä valoisampia.
Kesäajan pysyväksi tekeminen muuttaisi kevät- ja syysiltoja valoisammiksi. Lisäksi talvisin iltapäivät jatkuisivat valoisina nykyistä pidempään, mutta aamut synkkenisivät.
Lue myös: Kellojen siirtelyn pitäisi loppua, suosittelee EU-komissio – näin valoisan ajan muutos näkyisi Suomessahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005810431.html
Mutta miksi unitutkija kannattaa kellojen siirrosta luopumista? THL:n Timo Partosen mukaan nykyinen käytäntö kuormittaa ihmisiä.
”Kun keväisin otetaan kelloja siirtämällä tunti pois, terveeltäkin ihmiseltä menee 3–4 vuorokautta, että saa itselleen uuden unirytmin.”
Ketkä kärsivät eniten nykyisestä käytännöstä, jossa talvi- ja kesäaika on erotettu toisistaan?
”Kellojen siirto yhdellä tunnilla on iso hyppy elimistölle”, Partonen sanoo.
Siksi nykyisestä käytännöstä kärsivät erityisesti ihmiset, joilla on unihäiriöitä. Kellojen siirto sekoittaa heidän unirytminään entisestään, hän kertoo.
”Heillä uni on jo muutenkin kevyttä ja katkonaista. Hehän kärsivät myös vuorotöistä ja lennoista aikavyöhykkeeltä toiselle.”
Kellojen siirto voi vaikuttaa myös sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien terveydentilaan, koska uuden unirytmin omaksuminen rasittaa elimistöä.
Hänen mukaansa tutkimukset kuitenkin osoittavat, että erityisesti yli 30-vuotiaat kokevat elimistössään sen vaikutukset. Heitä selkeämmin se näkyy yli 40-vuotiailla, koska sisäinen kello ei mukaudu muutoksiin yhtä nopeasti kuin nuorempana.
”Se voi johtaa unenlaadun heikkenemiseen, verenpaineen kohoamiseen ja stressihormoni kortisolin määrän lisääntymiseen elimistössä”, hän listaa.
Samoista syistä esimerkiksi vuorotyö voi tuntua kuluttavammalta nelikymppisenä kuin kaksikymppisenä, Partonen sanoo.
Kannattaisiko Suomen muuttaa pysyväksi talvi- vai kesäaika?
Partonen itse liputtaa pysyvän talviajan puolesta: ”Se olisi kaikille parempi. Talviaika pitäisi aamut valoisampina kuin kesäaika, mikä puolestaan auttaisi ihmisten sisäistä kelloa pysymään paremmin tahdissa.”
Erityisesti iltavirkut ihmiset voisivat hyötyä pysyvästä talviajasta. Se muun muassa lyhentäisi valoisia kesäiltoja ja sen seurauksena helpottaisi nukkumista.
”Tutkimuksissa on havaittu, että iltavirkut kärsivät nykyisestä kellojen siirrosta, koska he eivät saa kiinni kesäajasta.”
Käytännössä se tarkoittaa, että iltavirkkujen nukkumaanmeno voi siis kesäajan vuoksi viivästyä entisestään. Se saattaa puolestaan johtaa unenlaadun heikkenemiseen.
Entä ketkä hyötyisivät pysyvästä kesäajasta, joka toisi valoa iltoihin?
”Ei välttämättä kukaan”, Partonen vastaa. Hänen mukaansa valoisat illat vaikeuttaisivat nukahtamista.
”Nykyinen käytäntö sotkee ihmisillä sisäisen kellon toimintaa”, hän sanoo.
Asiaintilaan saattaa kuitenkin tulla muutos.
Tiistaina Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+juncker ilmoitti linjapuheessaan vauhdittavansa erillisestä kesä- ja talviajasta luopumista. Kellojen siirrosta luovuttaisiin jo ensi vuonna. EU-maiden pitää ilmoittaa kantansa toivomaansa kellonaikaan huhtikuuhun 2019 mennessä.
Talviaikaan pysyvästi jääminen tekisi aamuista maaliskuulta lokakuulle nykyistä valoisampia.
Kesäajan pysyväksi tekeminen muuttaisi kevät- ja syysiltoja valoisammiksi. Lisäksi talvisin iltapäivät jatkuisivat valoisina nykyistä pidempään, mutta aamut synkkenisivät.
Lue myös: Kellojen siirtelyn pitäisi loppua, suosittelee EU-komissio – näin valoisan ajan muutos näkyisi Suomessahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005810431.html
Mutta miksi unitutkija kannattaa kellojen siirrosta luopumista? THL:n Timo Partosen mukaan nykyinen käytäntö kuormittaa ihmisiä.
”Kun keväisin otetaan kelloja siirtämällä tunti pois, terveeltäkin ihmiseltä menee 3–4 vuorokautta, että saa itselleen uuden unirytmin.”
Ketkä kärsivät eniten nykyisestä käytännöstä, jossa talvi- ja kesäaika on erotettu toisistaan?
”Kellojen siirto yhdellä tunnilla on iso hyppy elimistölle”, Partonen sanoo.
Siksi nykyisestä käytännöstä kärsivät erityisesti ihmiset, joilla on unihäiriöitä. Kellojen siirto sekoittaa heidän unirytminään entisestään, hän kertoo.
”Heillä uni on jo muutenkin kevyttä ja katkonaista. Hehän kärsivät myös vuorotöistä ja lennoista aikavyöhykkeeltä toiselle.”
Kellojen siirto voi vaikuttaa myös sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien terveydentilaan, koska uuden unirytmin omaksuminen rasittaa elimistöä.
Partonen korostaa, että kellojen siirron vaikutukset ovat yksilökohtaisia.”Talviaika pitäisi aamut valoisampina kuin kesäaika, mikä puolestaan auttaisi ihmisten sisäistä kelloa pysymään paremmin tahdissa.”
Hänen mukaansa tutkimukset kuitenkin osoittavat, että erityisesti yli 30-vuotiaat kokevat elimistössään sen vaikutukset. Heitä selkeämmin se näkyy yli 40-vuotiailla, koska sisäinen kello ei mukaudu muutoksiin yhtä nopeasti kuin nuorempana.
”Se voi johtaa unenlaadun heikkenemiseen, verenpaineen kohoamiseen ja stressihormoni kortisolin määrän lisääntymiseen elimistössä”, hän listaa.
Samoista syistä esimerkiksi vuorotyö voi tuntua kuluttavammalta nelikymppisenä kuin kaksikymppisenä, Partonen sanoo.
Kannattaisiko Suomen muuttaa pysyväksi talvi- vai kesäaika?
Partonen itse liputtaa pysyvän talviajan puolesta: ”Se olisi kaikille parempi. Talviaika pitäisi aamut valoisampina kuin kesäaika, mikä puolestaan auttaisi ihmisten sisäistä kelloa pysymään paremmin tahdissa.”
Erityisesti iltavirkut ihmiset voisivat hyötyä pysyvästä talviajasta. Se muun muassa lyhentäisi valoisia kesäiltoja ja sen seurauksena helpottaisi nukkumista.
”Tutkimuksissa on havaittu, että iltavirkut kärsivät nykyisestä kellojen siirrosta, koska he eivät saa kiinni kesäajasta.”
Käytännössä se tarkoittaa, että iltavirkkujen nukkumaanmeno voi siis kesäajan vuoksi viivästyä entisestään. Se saattaa puolestaan johtaa unenlaadun heikkenemiseen.
Entä ketkä hyötyisivät pysyvästä kesäajasta, joka toisi valoa iltoihin?
”Ei välttämättä kukaan”, Partonen vastaa. Hänen mukaansa valoisat illat vaikeuttaisivat nukahtamista.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24