Kotimaa

Arkeologit tutkivat ”mustien kaivajien” ryöstelyn tuhoja Mannerheim-linjalla – Kuuluisan taistelu­aseman jäännökset haluttaisiin suojella

Maanrakennustoiminta on tuhonnut historiallisia taistelupaikkoja Venäjällä runsaasti.

Suomalaisarkeologit ovat alkaneet tutkia ja kartoittaa legendaarista Mannerheim-linjaa.

Tavoitteena on saada kuuluisa talvisodan taisteluasema ainakin joiltain osin suojelluksi Venäjällä, ennen kuin Karjalankannaksen maanrakennustoiminta tuhoaa historialliset taistelupaikat lopullisesti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, kuinka paljon tuhoa niin sanotut mustat kaivajat ovat saaneet aikaan Mannerheim-linjalla.

Mustilla kaivajilla tarkoitetaan metallinetsimin varustautuneita harrastajia, jotka etsivät vanhoilta taistelupaikoilta ”sotaromua”. Heidän toimintansa on Venäjällä varsin villiä. Harrastus on levinnyt merkittävästi metallinetsimien yleistyttyä.


Mannerheim-linja nousi talvisodan aikana lähes myyttiseen maineeseen, kun suomalaiset onnistuivat pysäyttämään siellä ylivoimaiset neuvostojoukot.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Linjan mainetta lisäsi heti sodan jälkeen neuvostopropaganda, joka teki Mannerheim-linjasta paljon vahvemman kuin se oli ollut. Neuvostoliitto yritti näin selittää huonoa taistelumenestystään.

Karjalankannaksen pääaseman nimeksi vakiintui Mannerheim-linja vasta sodan aikana. Ylipäällikkö Mannerheim ei itse pitänyt nimestä, eikä nimeä käytetty esimerkiksi Puolustusvoimien virallisissa tiedonannoissa.

Alla olevasta kartasta voi osoittamalla tutkia tietoja Mannerheim-linjan kantalinnoitteista.



Mannerheim-linjan tutkimusta vetää arkeologi Oula Seitsonen Helsingin yliopistosta. Hän kertoo, että ajatus Mannerheim-linjan arkeologisesta tutkimuksesta sai alkunsa muista kaivauksista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Alun perin se lähti siitä, kun kivikautta tutkittiin useampana kesänä Karjalankannaksella. Erityisesti kun Taipaleenjoen suunnalta etsittiin kivikautista asutusta, niin todettiin, että se on käytännössä mahdotonta, koska ympäristö oli talvisodan aikana räjäytetty kokonaisuudessaan”, Seitsonen sanoo.

”Pienen ärtymyksen jälkeen ryhdyin miettimään, että sitäkin voisi ottaa huomioon ja dokumentoida, ja sitä sitten aina kivikausitutkimuksen lomassa tehtiin.”


Arkeologit ovat viime vuosina tutkineet Suomessa muitakin toiseen maailmansotaan liittyviä kohteita. Kaivauksia on ollut käynnissä muun muassa Lapissa ja Hangossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Seitsonen on ollut mukana Lapin synkkä kulttuuriperintö -hankkeessa, jossa on tutkittu saksalaisten joukkojen jättämiä jälkiä.

Hangossa on käynnissä arkeologi Jan Fastin johdolla hanke, jossa on kaivettu siellä sijainneen saksalaisen kauttakulkuleirin jälkiä.


Seitsonen haluaa markkinoida Mannerheim-linjaa Venäjän kulttuuriperintöviranomaisille. Hänen mukaansa osa kohteista on säilynyt hyvin ja niistä voisi tehdä matkailukohteita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Venäjällä niitä ei tällä hetkellä varsinaisesti suojaa mikään laki. Siellä suojelukysymykset katsotaan aina kohdekohtaisesti kivikautisten ja esihistoriallistenkin kohteiden osalta. Siellä ei ole samanlaista suojeluautomaatiota kuin Suomessa.”

Mannerheim-linjan arkeologiaa -hankkeen pilotointivaihe oli viime kesänä. Sen aikana kartoitettiin valtaosa pääaseman kantalinnoitteista ja sijoitettiin ne kartalle.

Projektin seuraavassa vaiheessa on tarkoitus julkistaa internetissä kaikille avoin karttasivusto, jonne Mannerheim-linjaa tuntevat voisivat itse merkitä kiinnostavia kohteita. Sivusto ei ole vielä toiminnassa, mutta se aukeaa noin kuukauden kuluessa.

Tarkoitus on, että ihmisten kartalle merkitsemät kiinnostavat kohteet ohjaavat osaltaan arkeologien työtä.

Arkeologit menevät Karjalankannakselle kenttätöihin seuraavan kerran loppusyksyllä tai ensi keväänä. Silloin on tarkoitus jatkaa kartoitusta ja tutkia erityisesti jäljellä olevia kenttälinnoitteita.

”Minua kiinnostavat varsinkin kenttälinnoitteet, koska niiden säilyneisyyttä ei ole aiemmin katsottu systemaattisesti. Niistä ei laadittu mitään tarkkoja karttoja – silloin oli muuta tekemistä”, Seitsonen sanoo.

Mannerheim-linjalla oli noin 600 konekivääripesäkettä ja -korsua, noin 800 majoituskorsua ja noin 440 kilometriä taistelu- ja yhteyshautoja. Panssarivaunuesteitä oli 136 kilometriä. Betonisia kestolinnoitteita oli yli 200.


Seitsonen kertoo, että noin 140 kilometrin mittaisen linjan kunto vaihtelee suuresti.

”Suurimman osan rakenteista venäläiset räjäyttivät välirauhan aikana, joten ne ovat enimmäkseen sortuneet, mutta kyllä ne maastossa erottuvat. Osa on säilynyt niin hyvin, että niihin pääsee sisälle kävelemään tai seikkailemaan”, hän kuvailee.

”Ne ovat aika jänniä paikkoja. Ymmärrän hyvin, että bunkkerit houkuttavat urbaania tutkimusmatkailua harrastavia ihmisiä seikkailemaan. Venäjällä on paljon sotahistorian harrastajia, ja bunkkerien seiniin on kirjoitettu tekstejä siitä, mikä bunkkeri on kyseessä.”

Linnoitteiden mahdollinen suojelu on vielä täysin auki. Yksi mahdollisuus on, että niitä suojellaan paikallisesti muistomerkkeinä. Seitsosen mukaan se vaatisi kuitenkin alueella asuvilta ihmisiltä aktiivista toimintaa.

”Aika paljon on hävinnyt 10–15 viime vuoden aikana maankäytön seurauksena. Varsin hyvin säilyneitä kohteitakin on kadonnut, kun Karjalankannakselle on rakennettu datšoja, yksityisiä lentokenttiä ja muuta vastaavaa.”

Aidoilta taistelukentiltä löytyneille esineille on omat keräilijänsä ja markkinansa. Mustien kaivajien toiminnan laajuudesta ei ole kuitenkaan tarkkaa kuvaa.

”Heidän jälkiään olisi tarkoitus kartoittaa parilla valitulla taistelukentällä ja katsoa, saisiko toiminnan laajuudesta käsitystä. Yksi tapa olisi tarkastella maastossa kaivelun jälkiä ja otetaan selvää, minkä tyyppisissä paikoissa sitä on tehty.”

Fakta

Mannerheim-linja ulottui Suomenlahdelta Laatokkaan


 Mannerheim-linjan päävastarinta-asema oli noin 140 kilometriä pitkä.

 Tämän pääaseman takana oli lisäksi kaksi muuta linjaa: Väliasema ja Taka-asema.

 Mannerheim-linja oli varustettu kanta- ja kenttälinnoittein.

 Kanta- eli kestolinnoite oli nimensä mukaisesti rakennettu useimmiten rauhan aikana erilaisista kestomateriaaleista, kuten betonista, teräksestä tai kivestä. Rakentajat olivat ammattilaisia.

 Tyypillisiä kantalinnoitteita olivat betonista valmistetut bunkkerit, jotka toimivat miehistösuojina ja joissa saattoi olla aukot konekivääreille tai tykeille.

 Kenttälinnoitteita rakensivat yleensä reserviläiset sodan uhatessa puusta, maasta tai kivenlohkareista.

 Tyypillinen kenttälinnoite oli maahan kaivettu korsu eli ryhmän tai joukkueen suojaksi maahan kaivettu suojatila, jota oli vahvistettu epäsuoraa tulta vastaan puulla, vitsaksilla, maalla ja kivillä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arkeologia
  • Venäjä
  • Karjala
  • Sota
  • Jarmo Huhtanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin oman virka­miehen kapina pysäytti home­koulun purkamisen – Apulais­pormestari hermostui: ”Pöyristyttävää”

    2. 2

      Haaveiletko muutosta pientalo­alueelle? THL:n ylilääkäri kehottaa harkitsemaan: ”Huonon ilman­laadun takia voi joutua infektio­kierteeseen”

    3. 3

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    4. 4

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    5. 5

      ”Tämä on ainoa oikea tapa elää”, sanoo 81-vuotias Iiri Heinilä, joka teki eläkkeellä suuren elämän­muutoksen – Kolme kahdeksan­kymppistä paljastaa, mikä on pitkän iän salaisuus

      Tilaajille
    6. 6

      Latvia avaa historiansa pimeän puolen ja julkaisee salaisen KGB-listan – Entinen ulkoministeri kertoo HS:lle tarinansa KGB:n tietolähteenä

    7. 7

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    8. 8

      Suomi lyhensi velkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen – Pitäisikö kansalaisen olla nyt helpottunut vai yhä peloissaan?

    9. 9

      Punaisten hiusten syy selvisi

    10. 10

      Keskellä helsinkiläistä pientaloaluetta rapistuu kymmenen vuotta sitten palanut talo – omistajaa eivät ole tavoittaneet edes Espanjan viranomaiset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    3. 3

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    4. 4

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    5. 5

      Keskellä helsinkiläistä pientaloaluetta rapistuu kymmenen vuotta sitten palanut talo – omistajaa eivät ole tavoittaneet edes Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Punaisten hiusten syy selvisi

    7. 7

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    8. 8

      Himohamstraus alkaa vaivihkaa ja se on kuin huume, sanoo asiantuntija – Näin saat itsesi tai läheisesi luopumaan turhista tavaroista

      Tilaajille
    9. 9

      #metoo on laittanut monen kunniallisenkin miehen miettimään käytöstään – mutta näillä tavoilla se on mullistanut meidän naisten elämän

    10. 10

      Miksi 47 uutta hävittäjää ei riitä Suomelle? Taustalla ilmasodan parvitaktiikka

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    6. 6

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    7. 7

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    8. 8

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    9. 9

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää