Kotimaa

Lomalentojen aiheuttaman huonon omatunnon voi ostaa puhtaaksi rahalla – Mutta onko ekologisesta kompensaatiosta oikeasti hyötyä ympäristölle?

Kuluttaja voi hyvittää ilmastopäästöjään esimerkiksi osallistumalla suon ennallistamiseen. Tutkija haluaa luontohaitan hyvittämisen eli ekologisen kompensaation velvoitteeksi rakennuslupiin.

Ostaisitko viisi hehtaaria suota 4 000 eurolla saamatta sitä omaksesi? Myyjäkään ei omista kauppaamiaan hehtaareita. Rahojasi et saa takaisin.

Turpeen sijasta saat hyvän omantunnon: viidellä hehtaarilla ennallistettavaa suota voit hyvittää jopa koko elämäsi hiilijalanjäljen. Torjut siis ilmastonmuutosta.

Hiilivuodon tukkiminen metsänkasvatuksessa epäonnistuneella suolla on nopea yksittäinen ilmastonmuutoksen torjunnassa: sitomalla hiiltä turpeeseen voidaan varastoida hiiltä pysyvästi.

Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi myy suo-osuuksia, joiden avulla sijoittava voi hyvittää päästöjään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyse on niin sanotusta ekologisesta kompensaatiosta. Siinä luontoarvojen heikentäjä hyvittää aiheuttamansa haitan toisaalla toteutettavilla hyödyillä: Jos aiheutat päästöjä esimerkiksi lentomatkoilla tai tuhoat luontoa vaikkapa rakentamalla, voit hyvittää haitan ennallistamalla luontoa tai suojelemalla elinympäristöjä jossain muualla.

Hyvittämällä ympäristöhaittoja pyritään paitsi torjumaan ilmastonmuutosta myös lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Se hupenee hälyttävällä vauhdilla, kun elinympäristöt pirstoutuvat maankäytön tehostumisen vuoksi.

Samalla luonnon tuottamat ihmisille elintärkeät palvelut, kuten makea vesi, puhdas ilma ja kasvien pölytys, vaarantuvat.

Tuho on niin vakava, että tutkijat puhuvat kuudennesta sukupuuttoaallosta. Edellinen oli 65 miljoonaa vuotta sitten, kun dinosaurukset kuolivat.


Ratkaisua etsitään juuri ekologisesta kompensaatiosta. Ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta haluaisi tehdä luontohaittojen hyvittämisestä velvoitteen, joka liitettäisiin pakollisena esimerkiksi rakennuslupiin.

”Kyse on saastuttaja maksaa -periaatteesta”, Kotiaho sanoo. Nyt ympäristöhaittojen maksajaksi tulee yleensä yhteiskunta.

Mutta onko ekologisesta kompensaatiosta oikeasti hyötyä ympäristölle? Vai onko kyse viherpesusta, jossa ostetaan rahalla itselle hyvä omatunto?

Kotiaho ei pidä ekologista kompensaatiota viherpesuna tai lupana pilata, vaan tarpeellisena lisänä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

”Lupa pilata meillä on jo. Se saadaan aina, kun rakennetaan esimerkiksi tie tai talo”, Kotiaho sanoo.

”Paras ja tehokkain tapa esittää elinympäristöjen heikentyminen on tietenkin haittojen välttäminen. Kun se ei ole mahdollista, ratkaisu on haittojen hyvittäminen suojelemalla tai ennallistamalla luontoa toisaalla.”

Aloittaa voisi Kotiahon mielestä valtion isoista hankkeista, kuten moottoriteissä. Pelisäännöt pitäisi varmistaa lainsäädännöllä.

”Sääntely ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä”, Kotiaho toteaa.

Koneen säätiön hallituksen jäsenenä Kotiaho on mukana hankkeessa, jossa ekologista kompensaatiota testataan käytännössä.

Säätiö osti vuonna 2017 Kemiönsaaresta Varsinais-Suomesta 130 hehtaarin alueen, josta tehtiin Kullan luonnonsuojelualue. Sen avulla säätiö hyvittää työntekijöidensä ja apurahansaajiensa aiheuttamia ympäristöhaittoja. Niitä syntyy ennen kaikkea lentämisestä, sillä säätiö myöntää paljon apurahoja matkustamiseen. Apurahansaajia on 600–700.



”Havahduimme siihen, että säätiö aiheuttaa myös ympäristöongelmia, kun se haluaa kohtauttaa ihmisiä”, Kotiaho toteaa.

Sitä, paljonko suojelualue hyvittää säätiön aiheuttamaa ympäristökuormitusta, Kotiaho ei vielä tiedä. ”Pyrimme tekemään tällaisen arvion”, hän sanoo.


Kullan luonnonsuojelualueella on lehtoa, korpea, ojittamatonta rämettä ja yli 120-vuotiasta kuusikkoa. Koneen säätiön omistaman alueen ympärillä on muuta suojeltua suota ja metsää niin paljon, että kokonaisuus on kaikkiaan 350 hehtaaria.

”Näin suuri suojelualueiden kokonaisuus metsää ja suota on Etelä-Suomessa iso alue”, sanoo paksun rahkasammalmaton peittämää vanhaa metsää esittelevä metsäasiantuntija Panu Kunttu ympäristöjärjestö WWF:stä.

Kuntun mukaan Kullan metsät saatiin turvattua viime tipassa, kun Koneen säätiö osti ne vuosi sitten suojeltaviksi. Kunta oli suunnitellut alueella hakkuita, ja puolen hehtaarin aukko ehti jo syntyä.

Ekologinen kompensaatio on Kuntun mielestä lisäväline ympäristönsuojeluun, mutta sen on aidosti parannettava elinympäristön tai luontotyypin kokonaistilannetta. Kompensaation tulee olla viimeinen keino välttää esimerkiksi rakennushankkeen aiheuttamia luontoarvojen heikentymiä.

Kullassa on vanhan kuusikon lisäksi nuoria metsiä. Niitä voisi Kuntun mielestä ennallistaa, mikä toisi alueelle lisäarvoa.

WWF katsoo, että oikein toteutetut kompensaatiot voivat korvata erilaisista hankkeista aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.

Riskinä ovat kuitenkin vain vähäiset hyödyt sekä väärinkäyttö. Silloin luontohaitan korvaaminen jää viherpesuksi. Monessa maassa ekologisen kompensaation käsite on otettu yritysten markkinointikikaksi.

Luonnonsuojeluliitto ei tämän vuoksi ota Hiilipörssiinsä yrityksiä mukaan ainakaan aluksi.

”Yritykset käyttävät mielellään kompensaatiota markkinointiin”, toteaa koordinaattori, tutkija Heikki Susiluoma.

Hiilipörssi on lähtenyt tarpeesta. ”Ihmisillä on kova huoli ilmastonmuutoksesta ja hiilijalanjäljestä”, Susiluoma sanoo.

”Tämä on rehellistä keinottelua suoluonnon hyväksi.”

Kesäkuussa aloittaneella Hiilipörssillä on noin 300 sijoittajaa ja 120 000 euroa rahaa. Niillä ennallistetaan Metsähallituksen omistama suo Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Ennallistaminen palauttaa suon luonnontilaan, mistä on hyötyä paitsi ilmastolle myös vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Pienin sijoitus on 50 ja suurin 4 000 euroa. Sillä saa viisi hehtaaria paksuturpeista suota, mikä riittää luonnonsuojeluliiton mukaan kompensoimaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen.

Susiluoman mukaan sijoitus ei kuitenkaan anna oikeutta saastuttaa tai kuluttaa luonnonvaroja mielin määrin. ”Ensisijaisesti pitää muuttaa elämäntapoja”, hän painottaa.


Valmiita kompensaatiohankkeita ei Suomessa toistaiseksi juuri ole.

Kuluttajat ovat alkaneet hyvittää lentomatkojensa ympäristökuormitusta maksamalla kompensaatiomaksuja, mutta ilmiö on edennyt verkkaisesti.

Yritykset puolestaan haluavat osoittaa vastuullisuutta hyvittämällä tuotteidensa hiilijalanjälkeä rahoittamalla ympäristöprojekteja. Niissä esimerkiksi istutetaan metsää tai edistetään tuulivoimahankkeita. Alalle on myös syntynyt yrityksiä, jotka myyvät päästövähennyksiä ja lentomaksuja.

Lisäksi esimerkiksi kasveja on siirretty turvapaikkaan tie- tai rakennushankkeen alta. Tällainen ekosysteemihotelli on muun muassa soramontussa Raaseporissa.

Entä voisiko luontoarvojen menetystä hyvittää kotikonstein? Myös esimerkiksi puutarhan perustaminen luonnontilaiselle alueelle hävittää alkuperäistä luontoa.

”Kompensaationa voisi olla esimerkiksi niitty tai pölyttäjähotelli. Ja osan puutarhapalstaa voisi jättää luonnontilaiseksi”, pohtii dosentti Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. Hän vetää hanketta, jossa tutkitaan kansalaistason toimia ekologisessa kompensaatiossa.

Luonnon monimuotoisuus hupenee vauhdilla

Luonnon monimuotoisuus heikkenee ja lajien elinympäristöt pirstoutuvat tutkijoiden mukaan sellaista vauhtia, että ihmisten hyvinvointi on vaarassa.

Hyvinvoinnin tukipilarit horjuvat, kun luonnon tuottamat ihmisille elintärkeät palvelut, kuten makea vesi, puhdas ilma ja kasvien pölytys, vaarantuvat.

Muutokset ovat olleet rajuja. Monimuotoisuus on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä.

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES varoitti keväällä arviointiraportissaan, että yli 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä.

Luonto köyhtyy, ja lajit katoavat, koska kasvava väestö kuluttaa liikaa luonnonvaroja ja päästää ilmaan liikaa saasteita.

Elinympäristöt pirstoutuvat, kun metsiä raivataan pelloiksi ja rakentamisen alta. Moottoritie, uusi asuinalue tai kaivos hävittää kasveja, eliöitä, pesimäpaikkoja ja kokonaisia elinympäristöjä. Ilmastonmuutos ajaa lajeja yhä ahtaammalle.

Suomessakin monimuotoisuus heikkenee.

Joka kymmenes laji on uhanalainen. Uhanalaistuminen on jatkunut kaikissa elinympäristöissä, eniten metsissä, soilla, rannoilla ja maatalousympäristöissä.

Maat sopivat monimuotoisuuden turvaamisesta biodiversiteettisopimuksella vuonna 1992. Sopimus tuli voimaan seuraavana vuonna eli 25 vuotta sitten.

Suomi on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen ennallistaa 15 prosenttia heikentyneistä elinympäristöistä vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on pysäyttää elinympäristöjen heikkeneminen viimeistään vuonna 2030.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Asiantuntijoiden varoitus poliiseille: Älä katso iPhone-puhelinta

    2. 2

      Vihreiden sukellus jatkuu, ja se sataa vasemmisto­liiton laariin – Li Andersson siivitti puolueensa 2010-luvun ennätys­tulokseen

    3. 3

      Kiista irtisanomissuojasta ylittää kaikki järjellisyyden rajat

    4. 4

      Stephen Hawkingin viimeinen kirja julkaistiin: varoittaa superihmisistä ja kertoo mielipiteensä Jumalasta

    5. 5

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    6. 6

      Kun fiilis menee seksin aikana, syynä on yleensä häpeä – Vastalääke voi palauttaa fiiliksen moninkertaisena takaisin

    7. 7

      Yhdysvalloissa kasvaa 400 000 kiloa painava jättiläissieni, joka saattaa olla vanhempi kuin pyramidit

    8. 8

      Resepti vaihtui seuraavaan, ja lopulta Eliya Zweygberg oli käyttänyt masennuslääkkeitä puolet elämästään – Kun Zweygberg päätti lopettaa, edessä oli raivokohtauksia, jotka saivat hänet pelkäämään itseään

      Tilaajille
    9. 9

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    10. 10

      Tiesitkö, että Peking on maailman vasta 187. saasteisin kaupunki?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    2. 2

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    3. 3

      Cristiano Ronaldon raiskausepäilyssä yllättävä käänne – nuoren superhakkerin hankkimat tiedot saattavat kaataa oikeuskanteen heti alkuunsa

    4. 4

      Sörnäisiin ilmestyi jopa kymmenen metriä korkea roskakasa – Kaupunki lätkii yrittäjälle jättisakkoja, mutta jätevuori ei liikahda mihinkään

    5. 5

      Yhdysvalloissa kasvaa 400 000 kiloa painava jättiläissieni, joka saattaa olla vanhempi kuin pyramidit

    6. 6

      Trump muutti mieltään ilmastonmuutoksesta: Se ei olekaan huijaus – ”Jokin muuttuu ja sitten se muuttuu takaisin”

    7. 7

      Venäjän sotilas­tiedustelu näyttää tekevän yhtäkkiä naurettavia virheitä toisensa perään – tutkijan mukaan ”huolimattomuuden” takana voi olla muutos ja länneltä jää jotain huomaamatta

      Tilaajille
    8. 8

      Harry Potter -fanit vihastuivat Johnny Deppin roolista uudessa elokuvassa – Depp pysyi pitkään hiljaa mutta kommentoi viimein kohua amerikkalaislehdelle

    9. 9

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    10. 10

      Asiantuntijoiden varoitus poliiseille: Älä katso iPhone-puhelinta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    2. 2

      Verohallinto julkaisi Instagramissa kenties kaikkien aikojen kuivimman vitsin, eikä kukaan oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella

    3. 3

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    4. 4

      Neljän kuukauden korvatulehdus ja kuusi poskiontelotulehdusta päälle – Karoliina Sallinen-Pentikäisen loputtomaan sairasteluun löytyi syy, joka on suomalaisille erityisen tyypillinen

      Tilaajille
    5. 5

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    6. 6

      Sosiaalinen media kannustaa flirttailuun, ja se voi kasvaa uskottomuudeksi – Tätä on ”mikropettäminen”, joka pahimmillaan tuhoaa luottamuksen parisuhteesta

      Tilaajille
    7. 7

      Brittimies piirsi upeita henkilökuvia Instagramissa, joten ihmiset tietenkin olettivat hänen piirtävän heidät ilmaiseksi – Mies vastasi riemastuttavilla pilapiirroksilla

    8. 8

      Suomessakin suositun antibiootin käyttöä rajoitetaan vakavien haittojen takia – Lääke aiheuttanut revenneitä jänteitä, lihas­kipuja ja uni­häiriöitä

    9. 9

      ”Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi” – Elina Tuomesta tuli uupuvien opettajien ääni­torvi ja nyt hän sanoo, että Suomessa tehdään ihmis­oikeus­loukkauksia

      Tilaajille
    10. 10

      Maailmanloppu on tulossa, ja se on kaikin tavoin erilainen kuin aiemmat maailmanloput

    11. Näytä lisää