Kotimaa

Lomalentojen aiheuttaman huonon omatunnon voi ostaa puhtaaksi rahalla – Mutta onko ekologisesta kompensaatiosta oikeasti hyötyä ympäristölle?

Kuluttaja voi hyvittää ilmastopäästöjään esimerkiksi osallistumalla suon ennallistamiseen. Tutkija haluaa luontohaitan hyvittämisen eli ekologisen kompensaation velvoitteeksi rakennuslupiin.

Ostaisitko viisi hehtaaria suota 4 000 eurolla saamatta sitä omaksesi? Myyjäkään ei omista kauppaamiaan hehtaareita. Rahojasi et saa takaisin.

Turpeen sijasta saat hyvän omantunnon: viidellä hehtaarilla ennallistettavaa suota voit hyvittää jopa koko elämäsi hiilijalanjäljen. Torjut siis ilmastonmuutosta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hiilivuodon tukkiminen metsänkasvatuksessa epäonnistuneella suolla on nopea yksittäinen ilmastonmuutoksen torjunnassa: sitomalla hiiltä turpeeseen voidaan varastoida hiiltä pysyvästi.

Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi myy suo-osuuksia, joiden avulla sijoittava voi hyvittää päästöjään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyse on niin sanotusta ekologisesta kompensaatiosta. Siinä luontoarvojen heikentäjä hyvittää aiheuttamansa haitan toisaalla toteutettavilla hyödyillä: Jos aiheutat päästöjä esimerkiksi lentomatkoilla tai tuhoat luontoa vaikkapa rakentamalla, voit hyvittää haitan ennallistamalla luontoa tai suojelemalla elinympäristöjä jossain muualla.

Hyvittämällä ympäristöhaittoja pyritään paitsi torjumaan ilmastonmuutosta myös lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Se hupenee hälyttävällä vauhdilla, kun elinympäristöt pirstoutuvat maankäytön tehostumisen vuoksi.

Samalla luonnon tuottamat ihmisille elintärkeät palvelut, kuten makea vesi, puhdas ilma ja kasvien pölytys, vaarantuvat.

Tuho on niin vakava, että tutkijat puhuvat kuudennesta sukupuuttoaallosta. Edellinen oli 65 miljoonaa vuotta sitten, kun dinosaurukset kuolivat.


Ratkaisua etsitään juuri ekologisesta kompensaatiosta. Ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta haluaisi tehdä luontohaittojen hyvittämisestä velvoitteen, joka liitettäisiin pakollisena esimerkiksi rakennuslupiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kyse on saastuttaja maksaa -periaatteesta”, Kotiaho sanoo. Nyt ympäristöhaittojen maksajaksi tulee yleensä yhteiskunta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta onko ekologisesta kompensaatiosta oikeasti hyötyä ympäristölle? Vai onko kyse viherpesusta, jossa ostetaan rahalla itselle hyvä omatunto?

Kotiaho ei pidä ekologista kompensaatiota viherpesuna tai lupana pilata, vaan tarpeellisena lisänä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

”Lupa pilata meillä on jo. Se saadaan aina, kun rakennetaan esimerkiksi tie tai talo”, Kotiaho sanoo.

”Paras ja tehokkain tapa esittää elinympäristöjen heikentyminen on tietenkin haittojen välttäminen. Kun se ei ole mahdollista, ratkaisu on haittojen hyvittäminen suojelemalla tai ennallistamalla luontoa toisaalla.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aloittaa voisi Kotiahon mielestä valtion isoista hankkeista, kuten moottoriteissä. Pelisäännöt pitäisi varmistaa lainsäädännöllä.

”Sääntely ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä”, Kotiaho toteaa.

Koneen säätiön hallituksen jäsenenä Kotiaho on mukana hankkeessa, jossa ekologista kompensaatiota testataan käytännössä.

Säätiö osti vuonna 2017 Kemiönsaaresta Varsinais-Suomesta 130 hehtaarin alueen, josta tehtiin Kullan luonnonsuojelualue. Sen avulla säätiö hyvittää työntekijöidensä ja apurahansaajiensa aiheuttamia ympäristöhaittoja. Niitä syntyy ennen kaikkea lentämisestä, sillä säätiö myöntää paljon apurahoja matkustamiseen. Apurahansaajia on 600–700.



”Havahduimme siihen, että säätiö aiheuttaa myös ympäristöongelmia, kun se haluaa kohtauttaa ihmisiä”, Kotiaho toteaa.

Sitä, paljonko suojelualue hyvittää säätiön aiheuttamaa ympäristökuormitusta, Kotiaho ei vielä tiedä. ”Pyrimme tekemään tällaisen arvion”, hän sanoo.


Kullan luonnonsuojelualueella on lehtoa, korpea, ojittamatonta rämettä ja yli 120-vuotiasta kuusikkoa. Koneen säätiön omistaman alueen ympärillä on muuta suojeltua suota ja metsää niin paljon, että kokonaisuus on kaikkiaan 350 hehtaaria.

”Näin suuri suojelualueiden kokonaisuus metsää ja suota on Etelä-Suomessa iso alue”, sanoo paksun rahkasammalmaton peittämää vanhaa metsää esittelevä metsäasiantuntija Panu Kunttu ympäristöjärjestö WWF:stä.

Kuntun mukaan Kullan metsät saatiin turvattua viime tipassa, kun Koneen säätiö osti ne vuosi sitten suojeltaviksi. Kunta oli suunnitellut alueella hakkuita, ja puolen hehtaarin aukko ehti jo syntyä.

Ekologinen kompensaatio on Kuntun mielestä lisäväline ympäristönsuojeluun, mutta sen on aidosti parannettava elinympäristön tai luontotyypin kokonaistilannetta. Kompensaation tulee olla viimeinen keino välttää esimerkiksi rakennushankkeen aiheuttamia luontoarvojen heikentymiä.

Kullassa on vanhan kuusikon lisäksi nuoria metsiä. Niitä voisi Kuntun mielestä ennallistaa, mikä toisi alueelle lisäarvoa.

WWF katsoo, että oikein toteutetut kompensaatiot voivat korvata erilaisista hankkeista aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.

Riskinä ovat kuitenkin vain vähäiset hyödyt sekä väärinkäyttö. Silloin luontohaitan korvaaminen jää viherpesuksi. Monessa maassa ekologisen kompensaation käsite on otettu yritysten markkinointikikaksi.

Luonnonsuojeluliitto ei tämän vuoksi ota Hiilipörssiinsä yrityksiä mukaan ainakaan aluksi.

”Yritykset käyttävät mielellään kompensaatiota markkinointiin”, toteaa koordinaattori, tutkija Heikki Susiluoma.

Hiilipörssi on lähtenyt tarpeesta. ”Ihmisillä on kova huoli ilmastonmuutoksesta ja hiilijalanjäljestä”, Susiluoma sanoo.

”Tämä on rehellistä keinottelua suoluonnon hyväksi.”

Kesäkuussa aloittaneella Hiilipörssillä on noin 300 sijoittajaa ja 120 000 euroa rahaa. Niillä ennallistetaan Metsähallituksen omistama suo Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Ennallistaminen palauttaa suon luonnontilaan, mistä on hyötyä paitsi ilmastolle myös vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Pienin sijoitus on 50 ja suurin 4 000 euroa. Sillä saa viisi hehtaaria paksuturpeista suota, mikä riittää luonnonsuojeluliiton mukaan kompensoimaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen.

Susiluoman mukaan sijoitus ei kuitenkaan anna oikeutta saastuttaa tai kuluttaa luonnonvaroja mielin määrin. ”Ensisijaisesti pitää muuttaa elämäntapoja”, hän painottaa.


Valmiita kompensaatiohankkeita ei Suomessa toistaiseksi juuri ole.

Kuluttajat ovat alkaneet hyvittää lentomatkojensa ympäristökuormitusta maksamalla kompensaatiomaksuja, mutta ilmiö on edennyt verkkaisesti.

Yritykset puolestaan haluavat osoittaa vastuullisuutta hyvittämällä tuotteidensa hiilijalanjälkeä rahoittamalla ympäristöprojekteja. Niissä esimerkiksi istutetaan metsää tai edistetään tuulivoimahankkeita. Alalle on myös syntynyt yrityksiä, jotka myyvät päästövähennyksiä ja lentomaksuja.

Lisäksi esimerkiksi kasveja on siirretty turvapaikkaan tie- tai rakennushankkeen alta. Tällainen ekosysteemihotelli on muun muassa soramontussa Raaseporissa.

Entä voisiko luontoarvojen menetystä hyvittää kotikonstein? Myös esimerkiksi puutarhan perustaminen luonnontilaiselle alueelle hävittää alkuperäistä luontoa.

”Kompensaationa voisi olla esimerkiksi niitty tai pölyttäjähotelli. Ja osan puutarhapalstaa voisi jättää luonnontilaiseksi”, pohtii dosentti Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. Hän vetää hanketta, jossa tutkitaan kansalaistason toimia ekologisessa kompensaatiossa.

Luonnon monimuotoisuus hupenee vauhdilla

Luonnon monimuotoisuus heikkenee ja lajien elinympäristöt pirstoutuvat tutkijoiden mukaan sellaista vauhtia, että ihmisten hyvinvointi on vaarassa.

Hyvinvoinnin tukipilarit horjuvat, kun luonnon tuottamat ihmisille elintärkeät palvelut, kuten makea vesi, puhdas ilma ja kasvien pölytys, vaarantuvat.

Muutokset ovat olleet rajuja. Monimuotoisuus on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä.

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES varoitti keväällä arviointiraportissaan, että yli 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä.

Luonto köyhtyy, ja lajit katoavat, koska kasvava väestö kuluttaa liikaa luonnonvaroja ja päästää ilmaan liikaa saasteita.

Elinympäristöt pirstoutuvat, kun metsiä raivataan pelloiksi ja rakentamisen alta. Moottoritie, uusi asuinalue tai kaivos hävittää kasveja, eliöitä, pesimäpaikkoja ja kokonaisia elinympäristöjä. Ilmastonmuutos ajaa lajeja yhä ahtaammalle.

Suomessakin monimuotoisuus heikkenee.

Joka kymmenes laji on uhanalainen. Uhanalaistuminen on jatkunut kaikissa elinympäristöissä, eniten metsissä, soilla, rannoilla ja maatalousympäristöissä.

Maat sopivat monimuotoisuuden turvaamisesta biodiversiteettisopimuksella vuonna 1992. Sopimus tuli voimaan seuraavana vuonna eli 25 vuotta sitten.

Suomi on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen ennallistaa 15 prosenttia heikentyneistä elinympäristöistä vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on pysäyttää elinympäristöjen heikkeneminen viimeistään vuonna 2030.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ympäristö
  • Heli Saavalainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin oman virka­miehen kapina pysäytti home­koulun purkamisen – Apulais­pormestari hermostui: ”Pöyristyttävää”

    2. 2

      Haaveiletko muutosta pientalo­alueelle? THL:n ylilääkäri kehottaa harkitsemaan: ”Huonon ilman­laadun takia voi joutua infektio­kierteeseen”

    3. 3

      ”Tämä on ainoa oikea tapa elää”, sanoo 81-vuotias Iiri Heinilä, joka teki eläkkeellä suuren elämän­muutoksen – Kolme kahdeksan­kymppistä paljastaa, mikä on pitkän iän salaisuus

      Tilaajille
    4. 4

      Hyvän parisuhteen salaisuus, reippaan tytön syndrooma ja luksusnarina: Tältä kuulostavat Maaret Kallion suosituimmat kolumnit Maaret Kallion lukemina

    5. 5

      Punaisten hiusten syy selvisi

    6. 6

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    7. 7

      Päänsä hiekkaan työntävä sokea matosammakko nimettiin Donald Trumpin mukaan

    8. 8

      #metoo-kampanja ei ole mennyt liian pitkälle – vasta täydellinen sukupuolten välinen tasa-arvo on riittävä

    9. 9

      Suomi lyhensi velkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen – Pitäisikö kansalaisen olla nyt helpottunut vai yhä peloissaan?

    10. 10

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    3. 3

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    4. 4

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    5. 5

      Punaisten hiusten syy selvisi

    6. 6

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    7. 7

      Keskellä helsinkiläistä pientaloaluetta rapistuu kymmenen vuotta sitten palanut talo – omistajaa eivät ole tavoittaneet edes Espanjan viranomaiset

    8. 8

      #metoo on laittanut monen kunniallisenkin miehen miettimään käytöstään – mutta näillä tavoilla se on mullistanut meidän naisten elämän

    9. 9

      Miksi 47 uutta hävittäjää ei riitä Suomelle? Taustalla ilmasodan parvitaktiikka

    10. 10

      Helsingin oman virka­miehen kapina pysäytti home­koulun purkamisen – Apulais­pormestari hermostui: ”Pöyristyttävää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    6. 6

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    7. 7

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    8. 8

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    9. 9

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää