Kotimaa

Viisi historiallista muutosta ravisuttaa suomalaista koulua – ja niiden väsyttämä opettajien äänitorvi sanoo tasa-arvoisen peruskoulun olevan vitsi

Helsinkiläinen opettaja Elina Tuomi kertoi torstain HS:ssa koulujen karusta arjesta ja opettajien väsymisestä. Nykykouluille haasteita tuovat vaadittava digiloikka, uusi opetussuunnitelma sekä vieraskielisten oppilaiden ja erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrän kasvu. HS kertoo, millaisista mullistuksista on kyse.

”Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi”, kirjoitti Helsingin Kontulassa ala-asteen opettajana toimiva Elina Tuomi blogikirjoituksessaan keväällä.

Hänen mukaansa opettajat ovat niin kiireisiä, etteivät he ehdi opettaa kuten opetussuunnitelma ja laki vaatisivat. Syitä ovat koulutusleikkaukset, kasvavat ryhmäkoot, oppilaiden ja väestön kiihtyvä muutos sekä opettajien suuri vaihtuvuus.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Moni meistä opettajista ei sijoittaisi omia lapsiaan kouluun, jossa itse opetamme”, hän sanoi HS:n eilen julkaisemassa jutussa.

Onko suomalainen peruskoulu kriisissä? Mitkä asiat kuormittavat opettajia eniten juuri nyt?

HS kokosi yhteen peruskoulua ravisuttavat ilmiöt ja niistä kertovat jutut. Ilmiöitä kommentoivat Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo ja Pielaveden yhtenäiskoulun luokanopettaja, erityisluokanopettaja Mervi Berg.

Salo on itsekin toiminut pitkään peruskoulun opettajana Helsingissä ja tuntee koulujen haasteet myös omakohtaisesti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Koulu, opetussuunnitelma ja suomalainen yhteiskunta muuttuvat monin tavoin. Samaan aikaan meillä on käsissä historialliset leikkaukset koulutukseen. Näiden yhteen sovittaminen on tosi vaikeaa koulujen ja opettajien arjessa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Berg on työskennellyt erityisopettajana ja luokanopettajana 15 vuotta. Nyt hän toimii erityisluokanopettajana esikoulusta viidenteen luokkaan. Kahden naapurikunnan Pielaveden ja Iisalmen välillä on suuret erot koulutuksen resursoinnissa.

”Se tarkoittaa jopa puolen vuoden edestä opetusta. Se on suuri epätasa-arvo eri kuntien koululaisten välillä.”

HS listasi suomalaista peruskoulua ravistelevat muutokset:

1. Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut

Vieraskielisten oppilaiden osuus on kasvanut tasaisesti. Muuta kuin suomea tai ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä perusopetuksessa on yli kaksinkertaistunut vuosien 2005 ja 2015 välillä, selviää Opetushallituksen tekemästä selvityksestä.

Perusopetuksen luokilla 1–9 oli vuonna 2015 noin 530 000 oppilasta. Heistä 30 324 oli vieraskielisiä.

Vieraskielisten peruskoululaisten määrässä on suuria alueellisia vaihteluita. Määrällisesti eniten vieraskielisiä oppilaita on pääkaupunkiseudulla. Suhteellisesti tarkastellen eniten vieraskielisiä oppilaita on Vantaalla, Helsingissä ja Turussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria myös kaupunkien sisällä. Joissain suurten kaupunkien kouluissa vieraskielisiä oppilaita on jopa puolet oppilaista. Tällaisia kouluja on Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Koko ikäluokkaa tarkastelevat tilastot osoittavat, että vieraskieliset lapset osallistuvat keskimäärin vähemmän varhaiskasvatukseen, jatkavat harvemmin toiselle asteelle ja jäävät herkemmin työelämän ulkopuolelle.

Vieraskielisten suuri osuus näkyy vaikeuksina koulussa, sanovat opettajat. Maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäyntiä haittaa eniten suomen kielen vajavainen osaaminen.

HS:n haastattelemien nuorten mukaan kielitaito ei kuitenkaan saisi olla liian määräävä eikä oppilaita saisi sen perusteella jakaa eri ryhmiin liian tiukasti. Olennaista on heidän mukaansa opiskelumotivaatio.


Jaakko Salo: ”Pitäisi miettiä ihan asuntopolitiikkaa ja sitä, millä ehkäistä asuinalueiden liika eriytyminen. Vieraskielisten määrän kasvu itsessään ei ole ongelma. Se on ongelma, ettei meillä ole riittäviä resursseja heidän tukemiseensa, kuten kielenopetukseen. Tässä on tosi isoja eroja kuntien välillä.”

Mervi Berg: ”Meillä on Pielavedellä vieraskielisiä oppilaita joka luokka-asteella mutta ei mahdollisuutta valmistavaan luokkaan. Kieliopetusta annetaan muun luokan yhteydessä. Se vaatii opettajalta hirveästi ja lisää työmäärää, sillä samaan aikaan pitää valmistella kaikille sopiva opetus. Vieraskielisten oppilaiden taitotasojen erot ovat suuria. Osalla on puutteita arkisanaston ymmärtämisessä.”

Jaakko Salo: ”Monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista ei tähän asti ole ollut opettajankoulutuksessa kuin satunnaisina kursseina. Se vaatisi opettajilta ehdottomasti täydennyskoulutusta.”

2. Uusi opetussuunnitelma velvoittaa jatkuvaan arviointiin

Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma (ops) otettiin alaluokilla käyttöön syksyllä 2016. Yläluokilla se otetaan käyttöön porrastetusti vuosina 2017–2019.

HS kirjoitti uudesta opetussuunnitelmasta, kun se otettiin käyttöön alakouluissa, ja myöhemmin, kun se laajeni yläasteelle. Kansalliset opetussuunnitelmat muokataan aina yksittäisen koulun toimintoihin, tiloihin ja tarpeisiin sopiviksi.

Opetussuunnitelma korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana, oppiainerajat ylittäviä projekteja ja tulevaisuuden taitoja. Oppilaan roolia oppimisen tekijänä, suunnittelijana ja arvioijana pitäisi lisätä. Iso osa opetuksesta tapahtuu luokan ulkopuolella, muualla koulussa ja kaupungilla.

Oppimaan oppiminen on sitä, että opitaan hakemaan tietoa, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä.

Oppiainerajoja kaadetaan ja keskitytään yhteen laajaan kokonaisuuteen. Kouluissa opetellaan kunnioittamaan toisia ja toimimaan yhdessä, sillä on entistä tärkeämpää tulla monenlaisten ihmisten kanssa toimeen erilaisissa ympäristöissä. Opetuksen toivotaan vastaavan tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin ja tekniikkaan.

Opettajat etsivät yhä enemmän tapoja opettaa yhdessä, erilaisissa ryhmissä ja eri tavoilla. Luokkahuoneetkaan eivät voi enää olla staattisia pulpettirivejä. Monissa kouluissa on haettu siksi uusia tilaratkaisuja.

HS kertoi uuden opetussuunnitelman yhteydessä arvioinnin ongelmista. Parhaillaan arvioinnin kriteerejä mietitään valtakunnallisesti. Uudet arviointikriteerit valmistuvat kevääseen 2020 mennessä.

Jaakko Salo: ”Monia asioita perustellaan nyt uudella opetussuunnitelmalla, mutta tulkinta, että uusi ops edellyttäisi joitain tiettyjä avokonttorimaisia ratkaisuja, ei pidä paikkansa.”

Mervi Berg: ”Pielavedellä teimme opetussuunnitelmatyötä yhdessä seudun muiden kuntien kanssa. Välillä se oli haasteellista, mutta työ kannatti. Kun opetussuunnitelma otettiin käyttöön, huomasimme, ettei kaikkia asioita voinut toteuttaa sellaisina kuin ajattelimme. Niinpä olemme tehneet opetussuunnitelmaan paikallisia muutoksia. Näin sen kuuluisikin olla. Opetussuunnitelman tulee joustaa, mikäli se havaitaan toimimattomaksi.”

Jaakko Salo: ”Se, mikä on haastanut opettajia todella paljon, on ollut kysymys jatkuvasta arvioinnista. Sinänsä arviointi ei ole muuttunut vanhasta opetussuunnitelmasta kovin paljon, mutta siitä tehdyt tulkinnat ovat. Jatkuvaan arviointiin on paikallisesti kehitetty hyvin työläitä malleja, joissa opettajan pitäisi muodollisesti arvioida liki viikoittain jokaista oppilasta. Se voi kasvattaa opettajien työmäärää kohtuuttomasti.”

Mervi Berg: ”On totta, että jatkuva arviointi on haasteellista, mutta pitäisikin miettiä, miksi sitä tehdään. Se on tarkoitettu oppilaalle, jotta hän itse saa käsityksen siitä, miten hänellä sujuu. Arvioinnin suurimman painon pitäisi olla arkipäivän kohtaamisessa oppilaan kanssa, ei väkipakolla viikoittain nettiavaruuteen laitetulla merkinnällä, joka ei välttämättä oppilasta edes tavoita.”

3. Tutoropettajat auttavat tieto- ja viestintätekniikkataidoissa

Perusopetuksen digitalisaatio tarkoittaa sitä, että koulu antaa kaikille oppilaille yhtä hyvät työkalut tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja siten taitoja, joita tarvitaan tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa.

Esimerkiksi Helsingissä kehitetään useissa kouluissa uusia tapoja oppia tekniikan avulla. Valtakunnallisesti koulujen välillä on eroja digitalisaation toteutumisessa. Tilannetta paikkaamaan on kehitetty niin sanottu tutorope-toimintamalli.


Rehtoreista 76 prosenttia kertoi Opetushallituksen selvityksessä, että heidän koulussaan toimii tutoropettaja, joka tukee ja auttaa muita opettajia uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Opettajista yli 70 prosenttia vastasi jakaneensa tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyviä vinkkejä ja tukea.

Jaakko Salo: ”Digitalisaatiosta käytävässä keskustelussa vallitsee samanlainen kahtiajako kuin uuden opetussuunnitelman suhteen. On digi-innokkaat ihmiset, jotka haukkuvat toisia takapajuisiksi. Toisaalta on ne, joiden mielestä tietokoneet ja digivälineet vaarantavat oppimisen. On surullista, että keskustelu on näin mustavalkoista.”

Mervi Berg: ”Digiopetuksella voidaan tehdä paljon hyvää, mutta se ei saa olla itsetarkoitus. Tässä on myös isot erot. On kouluja, joissa jokaiselle on omat laitteet. Toisissa kouluissa on yksi laite 40 oppilaalle.”

Jaakko Salo: ”Uusi malli, jossa opettajien tukena on näihin perehtynyt tutoropettaja, on ollut hyvä ratkaisu. Samaa tutoropettajamallia voisi hyödyntää myös monikulttuurisuusosaamiseen.”

4. Yhä useampi lapsi tarvitsee erityistä tukea

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan Suomessa kolmeen portaaseen. Yleinen tuki koskee kaikkia ja tarkoittaa esimerkiksi satunnaista tukiopetusta. Koulu voi myöntää tehostetun tuen, jos tuen tarve on säännöllinen tai lapsi tarvitsee useaa tukimuotoa yhtä aikaa.

Erityinen tuki on kolmas ja korkein porras nykyisessä tukijärjestelmässä. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan opetus hänelle laaditun henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti.

Erityistä tukea saava lapsi voi olla integroituna tavalliseen luokkaan, tai häntä voidaan opettaa erityisluokalla.

Integraatio tarkoittaa sitä, että erityistä tukea saava lapsi käy koulua tavallisessa luokassa mutta voi saada vahvaa apua opiskeluunsa. Tämä saattaa tarkoittaa avustajaa, erityisopettajan tukea tai osaa ajasta pienemmässä opetusryhmässä. Toinen vaihtoehto on erityisluokka lähellä kotia tai paikka erityiskoulussa.

Koulujen välillä on suuria eroja siinä, miten erityislapsen tulo tavalliselle luokalle on hoidettu. Esimerkiksi Helsingin tavoitteena on ollut siirtää entistä suurempi osa erityistä tukea tarvitsevista lapsista tavallisiin luokkiin.

Jaakko Salo: ”On ollut kaunis ajatus, ettei lasta eroteta toisista lapsista tai jouduta kuljettamaan kauas erityisluokalle. Oppilaalle annettava tuki mahdollistaisi opiskelun samassa ryhmässä muiden kanssa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut muuksi. Oppilaat on siirretty ryhmään, mutta tukea ei ole antaa.”

Mervi Berg: ”Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt. Se ei johdu siitä, ettei erityistä tukea haettaisi tai myönnettäisi aiempaa helpommin, vaan se kertoo pidemminkin yleisestä yhteiskunnan muutoksesta.”

5. Koulut ja ryhmäkoot ovat suurempia

Suomesta on kadonnut 12 vuodessa lähes 1 200 peruskoulua. Vuonna 2005 kouluja oli 3 563, viime vuonna enää 2 373. Tiedot käyvät ilmi HS:n kesäkuisesta selvityksestä. Yleensä koulujen lakkauttamista on perusteltu oppilasmäärän vähenemisellä ja säästöillä.

Harventuva kouluverkko pidentää suomalaislasten koulumatkoja. Vuonna 2017 Suomessa oli yli 1 500 perusopetuksen oppilasta ja 200 erityisopetuksen oppilasta, joiden päivittäinen koulumatka kesti yli 2,5 tuntia.


Mervi Berg: ”Pielavesi on pinta-alaltaan laaja kunta, jossa on keskellä iso järvi. Koulumatkat ovat joillakin oppilailla pitkiä. Kunnassa on kolme alakoulua, kaksi sivukylillä ja yhtenäiskoulu kirkonkylällä. Jokaisella tulisi olla oikeus lähipalveluun, mutta tietenkään jokaiselle ei voi tuoda koulua kotiovelle. Palvelut tulee kuitenkin turvata niin, että Suomi voi olla asuttu koko maassa.”

Jaakko Salo: ”Koulujen lakkauttaminen ei johda suoraan isompiin ryhmiin. On isoja kouluja, joissa on pienet ryhmäkoot, ja pieniä kouluja, joissa on isoja ryhmiä. Ryhmäkoko on se tärkein tekijä, joka vaikuttaa opettamiseen, ja sillä on suora vaikutus siihen, miten opettaja pystyy auttamaan jokaista oppilasta oppimaan.”

Mervi Berg: ”Uusi opetussuunnitelma alleviivaa yksilöllisyyttä, ja opettajan pitäisi huomioida oppilaan yksilölliset tarpeet. Se on mahdollista vain jos ryhmäkoot ovat tarpeeksi pienet. Isoissa ryhmissä opettaja ehtii huomioida yksittäistä oppilasta vain vajaan kahden minuutin ajan.”

Jaakko Salo: ”OAJ on ajanut opettaja–oppilas-suhdeluvun säätämistä. Oppilaat voisi ryhmitellä monella tapaa, mutta suhdeluvun tulisi olla aina sama siten, että 1. ja 2. luokalla olisi yksi opettaja 18:aa oppilasta kohden ja 3.–9. luokilla yksi opettaja 20:tä oppilasta kohden. Myös oppilaiden tuen tarve olisi huomioitava.”

Oikaisu 12.10. kello 19.52: Elina Tuomi toimii opettajana Kontulassa sijaitsevalla ala-asteella, ei Kontulan ala-asteella kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      It-veteraani kirjoitti koodaajien palkkaongelmasta – Jos tekijöistä on kerran pulaa, miksi heistä ei synny palkkakilpailua?

    2. 2

      Potilas vaati seksiä ja haukkui ”pirulliseksi rekkalesboksi” – #metoon maailma on kaukana, kun sairaanhoitajat kohtaavat huorittelua ja seksiehdotuksia

      Tilaajille
    3. 3

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    4. 4

      Kuinka nopeasti nuuskan käyttö näkyy hammaslääkärillä? Voiko nuuska kairata reiän poskeen? Asiantuntijat käyvät läpi 15 netistä tuttua väitettä

      Tilaajille
    5. 5

      Ennennäkemätön Kimi Räikkönen on nyt myös kansikuvapoika ja maailmanlaajuisen lehden uuden numeron pääaihe

    6. 6

      Mikromuovia löytyy myös ihmisten sisältä, uusi tutkimus havaitsi – muovia tulee ruokapaketeista ja juomapulloista

    7. 7

      Voiko Italiasta puhua kauniina maana?

    8. 8

      Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään? ”Miksi näin nerokkaan järjestelmän luojat eivät ole ottaneet tätä huomioon”

      Tilaajille
    9. 9

      Carmen Pekkarinen muutti Kanadasta Suomeen 20 vuotta sitten ja hermostui roskaamiseen – lopulta luontoa rakastava sääfani keräsi 10 000 tupakantumppia Espoosta

    10. 10

      Patrik Leppänen, 22, ei totellut työnantajan käskyä ottaa Roosa nauha pois rinta­pielestään lento­aseman turva­tarkastuksessa ja sai potkut – ”Halusin osoittaa tukea äidilleni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    2. 2

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    3. 3

      Kuinka nopeasti nuuskan käyttö näkyy hammaslääkärillä? Voiko nuuska kairata reiän poskeen? Asiantuntijat käyvät läpi 15 netistä tuttua väitettä

      Tilaajille
    4. 4

      Työasussaan Roosa nauha -kampanjan symbolia pitänyt lentokenttä­työntekijä sai potkut – Turvatarkastajien ulosmarssi ei aiheuttanut ruuhkia

    5. 5

      Vasemmisto­liiton Li Andersson pitää yrittäjien ruokakampanjaa ”vastenmielisenä” – Yrittäjien Mikael Pentikäisen mukaan ruoan jakelu on ”erinomainen” hanke

    6. 6

      Kalasatamaan rakennettiin katu, joka on tasa-arvoinen kaikille – uusi liikenne­järjestely aiheutti palaute­ryöpyn

    7. 7

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    8. 8

      Internet mullisti maailman, mutta seuraava vallankumous saattaa jättää sen varjoonsa

    9. 9

      Patrik Leppänen, 22, ei totellut työnantajan käskyä ottaa Roosa nauha pois rinta­pielestään lento­aseman turva­tarkastuksessa ja sai potkut – ”Halusin osoittaa tukea äidilleni”

    10. 10

      Ennennäkemätön Kimi Räikkönen on nyt myös kansikuvapoika ja maailmanlaajuisen lehden uuden numeron pääaihe

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi naista pitää ”rakentaa” tunteja ennen kuin hän kelpaa televisioon? Jenni Pääskysaari kyllästyi näyttämään ”drag queenilta” ja teki radikaalin ratkaisun

      Tilaajille
    2. 2

      ”Joidenkin kohdalla on pakko toivoa, etteivät he koskaan saa töitä” – Ammattikouluista uhkaa valmistua hoitajia, jotka voivat olla vaaraksi hoidettavilleen, sanovat opettajat

      Tilaajille
    3. 3

      Kalusteita lahjoitetaan niin paljon, etteivät kaikki kelpaa edes kirpputoreille – Nämä käytetyt kalusteet viedään käsistä, näitä ei huolita edes ilmaiseksi

      Tilaajille
    4. 4

      ”Minun on ajateltava, että oli hänen aikansa mennä” – 39-vuotiaana kuolleen Perttu Häkkisen vaimo, ystävät ja työtoverit kertovat, kuinka paljon he menettivät

      Tilaajille
    5. 5

      Kettu istahti paikallisbussin penkille Kirkkonummella – Video näyttää, miten kuski paimentaa eläimen ulos katseen voimalla

    6. 6

      Audi, Lada ja Toyota haudattiin vuodeksi suohon ja kaivettiin sen jälkeen ylös – Venäläisen Youtube-porukan ”testi” vahvistaa vanhan totuuden

    7. 7

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    8. 8

      Uuden lastensairaalan katolle ilmestyi englanninkielinen teksti: Varautuuko sairaala pommituksiin?

    9. 9

      Ranskassa on syntynyt poikkeuksellisen monta vauvaa, joilla on epä­muodostuneet kädet – viran­omaiset ovat ymmällään

    10. 10

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    11. Näytä lisää