Kotimaa

Tohtorintutkinto vei arvostetun tutkijan työttömyyskortistoon – ”Yliopisto sai rahaa artikkeleistani, mutta itse en saanut rahoitusta mistään”

Valtion tuen vähennyttyä tutkijat ovat siirtyneet hakemaan rahoitusta säätiöiltä, joilta on entistä vaikeampi saada apurahoja.

Kaisa huomasi, että rahat olivat tohtorintutkinnosta huolimatta jatkuvasti lopussa.

”Mihinkään ylimääräiseen ei ollut varaa. Vaatteet jouduin hankkimaan kirpputorilta.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jo väitöstutkimustaan Kaisa teki niukkojen apurahojen turvin. Saatuaan yhden apurahan hän säästi osan niitä kuukausia varten, jolloin apurahaa ei ollut.

Kaisa lähenee nyt eläkeikää eikä ehdi enää kerryttää eläkettään. Hän pelkääkin lopulta ajautuvansa köyhyysloukkuun, sillä eläkettä on kertynyt niin vähän.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaisa ei halua esiintyä omalla nimellään, sillä hän pelkää sen vaikeuttavan työllistymistään.

HS:lle Kaisa kertoo tilanteestaan, sillä hänestä ongelma on yliopistomaailman ja tutkimusrahoituksen rakenteessa. Tarinallaan hän haluaa tehdä näkyväksi, miten koulutusleikkaukset vaikuttavat yliopistossa konkreettisesti.

Kaisa huomauttaa, että yhteiskunnan panostus hänen koulutukseensa valuu nyt aika lailla hukkaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaikesta huolimatta tutkimuksen tekeminen oli Kaisalle intohimo. Hän koki työnsä ja aiheensa merkittäviksi ja teki pitkiä tutkimuspäiviä.

 

”Uppouduin tutkimukseen täysin.”

Vapaalla ollessaan hän kirjasi tutkimusta koskevia ajatuksiaan jopa kuntosalilla polkiessaan kuntopyörää.

”Se oli niin kokonaisvaltaista. Uppouduin tutkimukseen täysin. Olin löytänyt oman juttuni enkä voinut kuvitellakaan tekeväni muuta.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yliopistolla Kaisa sai vain pätkätöitä.

”Koko ajan joutui hakemaan apurahoja. Se merkitsi pitkiä työpäiviä, kun samanaikaisesti väitöskirjatyön piti edistyä, jotta taas saisi rahaa”, Kaisa kuvaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Eniten harmitti, etten apurahatutkijana voinut koskaan osallistua alani kansainvälisiin konferensseihin toisin kuin tutkijakouluihin päässeet.”

Tutkijaksi ryhtyessään Kaisalla oli jo takana työuraa. Vakinaisesta työstään hän joutui luopumaan, koska ei saanut vapaata väitöstyön valmisteluun.

Kaisa laskee, että hän joutui rahoittamaan väitöskirjansa teon noin kuudella eri tulolähteestä. Apurahat eivät siihen aikaan vielä kartuttaneet eläkettä.


Väitöstutkimus kesti kaikkiaan kuusi vuotta. Kaisa uskoo, että jatkuva rahoitus olisi auttanut häntä keskittymään tutkimukseen ja saamaan väitöskirjan tehdyksi ajallaan.

Valmistumisen aikoihin leikkaukset kurittivat yliopistojen rahoitusta entisestään. Apurahoja ei enää herunut, ja Kaisa jäi työttömäksi.

Väitöksestään hän sai erinomaisen arvosanan. Tutkimuksen tuloksista oli apua aiheen parissa työskenteleville järjestöille, jotka sovelsivat tutkimuksen tietoja.

”Olen alani harvoja tutkijoita, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä tutkimusta aiheen parissa.”

Aihe oli myös ajankohtainen ja herätti laajaa mielenkiintoa mediassa. Kaisa antoi haastatteluja sanomalehdille, aikakauslehtiin ja televisioon sekä piti järjestöissä koulutuksia. Samaan aikaan hän itse mietti, mistä saada rahaa elämiseen.

”Kirjoitin kansainvälisiä artikkeleita, vastasin haastattelupyyntöihin ja koulutin satunnaisesti. Yliopisto sai rahaa artikkeleistani, mutta itse en saanut rahoitusta mistään.”

Tohtoriksi väiteltyään Kaisa teki valtavasti työhakemuksia ja haki töitä monilta aloilta.

”Soittaessani työpaikoille tai käydessäni työhaastatteluissa tuli kuva, että tohtorintutkinto oli pikemminkin rasite kuin ansio.”


Kaisan kokemukset ovat tuttuja Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtajalle Johanna Moisiolle.

”Meillä on yhä enemmän tutkijakuntaa apurahatutkijoina eli ilman työsuhdetta. Se ei ole mitenkään toivottavaa kehitystä. Apurahatutkijoilla ei ole työttömyysturvaa tai työterveyshuoltoa.”

Tieteentekijöiden liiton tekemän tuoreen kyselyn mukaan työttömyyskokemukset ovat väitöstutkijoiden keskuudessa ja tohtorintutkinnon jälkeen yleisiä.

Kyselystä julkaistaan marraskuussa raportti, mutta HS on saanut siitä alustavia tuloksia. Kyselyyn vastasi noin 1 900 väitöskirjan tekijää tai hiljattain väitellyttä. Noin 30 prosenttia vastaajista oli ollut työttömänä väitöskirjatyönsä aikana.

 

Yliopistoilla ei ole tarjota tarpeeksi työpaikkoja.

Vastaajista yli 70 prosenttia oli joutunut etsimään rahoitusta väitöskirjatyöhönsä useammasta kuin yhdestä rahoituslähteestä. Yli neljänneksellä vastaajista on ollut väitöskirjaansa rahoituslähteitä viisi tai useampia.

Noin neljännes rahoitti työtään apurahalla. Moision mukaan tämä on paitsi lisännyt pätkätöitä myös vaikuttanut tutkimuksen aiheisiin ja asetelmiin. Tutkimussuunnitelmia muotoillaan sellaisiksi, että niiden oletetaan saavan edes lyhytaikaista rahoitusta.

Rahoituksen ongelmat myös venyttävät väitöstyöhön kuluvaa aikaa. Tohtorintutkintoon kulunut aika oli väitelleillä keskimäärin kuusi vuotta.

Ongelma koskee myös tohtorintutkinnon jo suorittaneita tutkimustyön jatkajia, joita kutsutaan post doc -tutkijoiksi. Yliopistoilla ei ole tarjota heille tarpeeksi työpaikkoja.

Tieteeseen ohjatun rahan suhde on muuttunut 2010-luvulla. Kun valtion tuki on alkanut vähentyä, erityisesti post doc -tutkijat ovat siirtyneet hakemaan rahoitusta säätiöiltä, kertoo Helsingin yliopiston dosentti ja vapaa tutkija Allan Tiitta.

Säätiöiden yllättävän suuri merkitys tutkimusrahoittajina käy ilmi Tiitan toteuttamasta tuoreesta Tieteen tukijoukot -tutkimuksesta. Sen tilasi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta.

Tutkimuksen mukaan säätiöiden rahoitus vastaa runsasta kymmenes­osaa valtion tutkimus- ja kehittämis­työhön suuntaamasta rahoituksesta.

”Säätiöiden merkittävin rooli on, että ne varmistavat ja edistävät tieteen jatkuvuutta yhteis­kunnallisessa murroksessa. Ne paikkaavat julkisen rahoituksen vajetta, mutta ne eivät voi korvata valtion­rahoitusta”, Tiitta sanoo.

Säätiöt eivät voi esimerkiksi jakaa varojaan valtiontalouden muuttuessa, vaan niiden on toteutettava tarkoituksia, joita lahjoittajat ovat kirjauttaneet sääntöihin. Yleisimmät tarkoitukset ovat tieteen yleinen tukeminen, lääke- ja terveys­tieteellisen tutkimuksen tukeminen sekä taloudellisten ja teknisten tieteiden tukeminen.

Valtaosa säätiöiden rahoituksesta jaetaan yhä maistereille tai lisensiaateille, vaikka ne ovatkin lisänneet tohtorintutkinnon jälkeiseen työhön jaettavaa tukea.

Kaisa työskentelee nyt määräaikaisena opettajana. Vakituista virkaa hän ei ole saanut kokemuksestaan huolimatta.

Kaisa kertoo arvostavansa työtään nuorten parissa, vaikka se ei ole hänen koulutustaan vastaavaa työtä. Hän haluaisi yhä jatkaa tutkimuksen tekemistä.

”En kuitenkaan enää uskalla jäädä päätoimiseksi tutkijaksi, koska pelkään työttömyyttä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Korkeakoulut
  • Tiede
  • Tutkimus
  • Tutkimusrahoitus
  • Pauliina Grönholm

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miksi autojen keskipaikan kohdalla on möykky, joka tekee keskipaikka­matkustuksen epämukavaksi?

    2. 2

      Suomen tulevaisuus vaikuttaa nyt aiempaa synkemmältä – Kahdeksan grafiikkaa näyttää uuden väestöennusteen madonluvut

    3. 3

      Uni oli pelottava, ja siinä kuusivuotias Patrick Tiainen rakasti poikaa – Tiainen nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, uskoi Jumalan eheyttävän hänet ja myönsi lopulta, että uni oli totta

      Tilaajille
    4. 4

      Posti sekoilee Taka-Töölössä: Kahden aivan eri kadun asukkaat saavat toistensa postia – seurauksena ”jännällä tavalla kiva suhde”

    5. 5

      Alvar Aallon suunnittelema sellutehdas oli tuomittu tuhoon, mutta sitten suuri johtaja lausui yllättävät sanat – Pelastus löytyi puun ihmeaineesta, joka saattaa pian tuottaa enemmän kuin sellu  

    6. 6

      Uusi ennuste antaa entistä dramaattisemman arvion: väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035

    7. 7

      Sdp ottaa kaulaa kokoomukseen, vihreiden lasku pysähtyi – Häämöttääkö ensi keväänä punavihreän blokin ”sisällissota”?

    8. 8

      ”Dinnerille öbaut kasilta?” – Anglismien tunkeutumista suomen kieleen ei voi estää, mutta ne ylittävät monen ärsytyskynnyksen, selviää HS:n kyselystä

    9. 9

      Nämä perusasiat ymmärtämällä muutut mukavammaksi ihmiseksi

      Tilaajille
    10. 10

      Kaksoset oli jo annettu Katja Korhosen rinnalle, kun hoitaja nappasi pojan ja vei pois – Pian äiti silitti heiveröistä selkää ja toivoi, että lapsi saisi elää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies hyppäsi Pitkältäsillalta ja kuoli – ”Oli ilmeisesti halunnut näyttää, että pystyy uimaan kylmässä vedessä”

    2. 2

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    3. 3

      Raiskauksen määritelmää muuttava kansalaisaloite etenee eduskuntaan – Näin aloite määrittelee rangaistavat sukupuoliyhteydet

    4. 4

      Viranomainen tarkasti Meilahden sairaalan: leikkausosastolla raadetaan niin äärirajoilla, että siitä aiheutuu vaaraa

    5. 5

      Marco Bjurström vaikenee tanssikoulunsa hyväksikäyttö­epäilyistä – Alan veteraani Anitra Ahtola tuomitsee tapauksen: ”En hyväksyisi omassa koulussani”

    6. 6

      Norjalaisfregatti voi vaipua vieläkin syvemmälle, nostotyö vie viikkoja – Naisupseereja ryöpytetään vaikka ei tiedetä, olivatko he edes laivalla

    7. 7

      Floridan tiukoissa vaaleissa ajauduttiin 8,3 miljoonan äänen käsilaskentaan ja oikeuden­käynteihin – ”Olemme tehneet itsemme naurun­alaisiksi koko maailman edessä”

    8. 8

      Kolme tavallista suomalais­naista repäistiin pysty­metsästä super­tähdiksi Etelä-Koreaan – ”Mihin olemme oikein lähteneet mukaan”

    9. 9

      Pattitilanne taloyhtiössä: Naapuri seisottaa isoa autoa ikkunan edessä, valittaja sai kuulla häiritsevänsä asumismukavuutta

    10. 10

      Katso tästä taulukosta, tulisitko toimeen kohtuullisena pidetyillä menoilla – Tutkijat määrittelivät, mitä Suomessa tarvitaan säälliseen elämään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    5. 5

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    6. 6

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    7. 7

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    8. 8

      Helsingissä kuultiin ”Islannin ihmeestä”: Nuorten juominen, tupakointi ja huumeiden­käyttö laskivat dramaattisesti, koska vanhempien asenteet ja käytös muuttuivat

    9. 9

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    10. 10

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. USA paljasti vahingossa valmistelleensa syytteet Wikileaksin perustajaa Julian Assangea vastaan
    3. Yksinpurjehdusta johtavan ranskalaiskipparin vaikeudet merellä jatkuvat – ”On ihme, jos pääsen maaliin ”
    4. Uusi ennuste antaa entistä dramaattisemman arvion: väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035
    5. Nämä näyttelyt kannattaa käydä katsomassa viikonloppuna – pienistä täydellisistä valokuvista alkuperäiskansojen oikeuksiin
    6. Kestääkö eläkejärjestelmä väestön vähenemisen? Eläkemaksuja on nostettava, mutta ei äkillisesti
    7. Alvar Aallon suunnittelema sellutehdas oli tuomittu tuhoon, mutta sitten suuri johtaja lausui yllättävät sanat – Pelastus löytyi puun ihmeaineesta, joka saattaa pian tuottaa enemmän kuin sellu  
    8. Suomen tulevaisuus vaikuttaa nyt aiempaa synkemmältä – Kahdeksan grafiikkaa näyttää uuden väestöennusteen madonluvut
    9. Entinen monopoliyhtiö ylistää kilpailua: ”Ruotsissa ei koskaan ole ollut näin paljon matkustajia junissa” – Nyt SJ yrittää Helsingin lähi­liikenteeseen
    10. Onnea Käpylä, Pukinmäki ja Tapanila – Lähijunien vuoroväli tihenee kolmella asemalla, monelta muulta matka hidastuu
    11. Posti sekoilee Taka-Töölössä: Kahden aivan eri kadun asukkaat saavat toistensa postia – seurauksena ”jännällä tavalla kiva suhde”
    12. Näytä lisää