Kotimaa    |   Kolumni

Englannin kielen liian vahva asema Suomessa pelaisi niiden pussiin, joille luokka­yhteiskunta on tavoite

Onko suomen kielen puolustaminen vain tunnekysymys? Asiasta kirjoittaa kolumnissaan Jaakko Hämeen-Anttila.

Kielikeskustelu on jälleen noussut esille, kun suomen kielen lautakunta toi julki huolensa suomen (ja ruotsin) asemasta maassamme. Melkein samaan aikaan Mikael Jungner ponnahti taas jostain esille ehdottamaan englantia virkakieleksi osaan kunnista.

Kieli­kysymyksissä tunteilla on suuri merkitys, mikä näkyy myös Helene Schjerfbeck -elokuvasta nousseessa kohunpoikasessa. Kysymys on tunteellinen: minustakin tuntuu jotensakin ikävältä, kun Suomessa käydessäni joudun asioimaan arkisissa tilanteissa englanniksi, vaikka jokapäiväinen elämäni Skotlannissa toimii vaivatta samalla kielellä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomen ja englannin käytössä on myös järkiperäisiä tekijöitä, joista keskeisin on kielen valinta käyttötarkoituksen mukaan. Koulutuksessa, ainakin humanistis-yhteiskunnallisessa opetuksessa, on outoa ajaa englantia käyttökieleksi, kun valtaosa opiskelijoista ja opettajista on suomenkielisiä.

Yliopistoissa on ulkomaalaisia opiskelijoita, joista useimmat käyttävät englantia lingua francanaan, ja toki on hyvä, jos heillekin on mahdollisuuksien mukaan opetusta tarjolla. Yliopistojen resursseja on kuitenkin tällä hallituskaudella pienennetty roimasti, mikä tarkoittaa, ettei monissa oppiaineissa ole mahdollista järjestää päällekkäistä opetusta: luentokurssi pidetään joko suomeksi tai englanniksi, mutta resurssit eivät riitä molempiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kummalliselta tuntuukin yliopistojen vahva halu kannustaa käytännössä luopumaan suomen- ja ruotsinkielisestä opetuksesta, kun valtaosa tutkinnon suorittaneista kuitenkin jää kotimaisiin tehtäviin.

Kansainvälisissä yhteyksissä suomi ei taas yksinkertaisesti riitä. On outoa väittää, että suomeksi voisi mielekkäästi julkaista tieteenaloilla, joilla valtaenemmistö ei osaa suomea. Vaikkapa fennougristiikassa suomenkielinen julkaisu toki luetaan mutta arabistisen julkaisun lukijakunta on todella vähissä, jos artikkeli on kirjoitettu suomeksi.

Voi hyvällä syyllä kysyä, voidaanko edes puhua julkaisemisesta, siis artikkelin tuomisesta julkisuuteen, jos se on kirjoitettu kielellä, jota 99,9 prosenttia alan tutkijoista ei ymmärrä. Äidinkielinen tietokirjallisuus, toisin kuin tieteellinen kirjallisuus, taas on erinomaisen tarpeellista suomen tieteellisen sanaston ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Orpoa olisi myös lähteä maailmalle puhumaan suomeksi, mikä toimii vain sillä tasolla, jossa simultaanitulkkaus kuuluu asiaan. Suomi ja ruotsi toimivat kotimaassa, englanti ja muut kansainväliset kielet laajemmilla forumeilla.

Mutta onko suomen puolustaminen vain tunnekysymys? Voisimmeko kansakuntana noin vain seuraavalla vaalikaudella vaihtaa kielemme englanniksi? Loppujen lopuksi vain hyvin pieni osa suomalaisista puhuu rentoutuneesti ja vaivatta englantia. Jos olette kuunnelleet, kuinka turistit koettavat tulla toimeen syrjäkylän K-kaupassa, tiedätte, mistä puhun, ja niin poliitikkojen kuin yllättävän nuortenkin yliopistotutkijoiden englanti on välillä aika tuskallista. Ajatus kansakunnasta, joka puhuu suvereenisti edes ulkomaalaisenglantia, on kaukana todellisuudesta.

Tässä on syy, miksi suomen ja ruotsin säilyttämiselle opetuksen ja asioinnin kielenä on sangen konkreettisia järkisyitä. Suomeen on varmasti mahdollista tuottaa aika piankin vauras, lähinnä eteläsuomalainen yläluokka, joka voisi hoitaa asiansa englanniksi, kouluttautua englanniksi ja käyttää englantia työkielenään. Tämä kuitenkin jättäisi valtaosan kansasta ulkopuolelle, vähentäisi sosiaalisen nousun mahdollisuutta ja pelaisi niiden pussiin, joille luokkayhteiskunta on tavoite, ei kauhukuva.

Suomen ja ruotsin käyttö siellä, minne kielet sopivat ja missä ne palvelevat suomalaisten tarpeita, ei ole lintukotoon lukittautumista, vaan tervettä ymmärrystä siitä, että eri kieliä tarvitaan eri käyttötarkoituksiin.

Kirjoittaja on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, joka tarkastelee Suomea ja maailmaa Edinburghista.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    6. 6

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    7. 7

      Katri Helenan ikivihreässä klassikossa ja venäläisessä pianopreludissa on sama melodia – Soitimme laulun säveltäneelle Fredille ja langoille laskeutui epäuskoinen hiljaisuus

    8. 8

      Trump väitti Niinistön kertoneen, että suomalaiset käyttävät paljon aikaa metsien haravointiin ja siivoamiseen – Niinistö IS:lle: Haravoinnista ei ollut puhetta

    9. 9

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    10. 10

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    3. 3

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    4. 4

      Kirkon päättäjä vaatii oikeudessa Lehtisaaren asukkaille kovempia vuokrankorotuksia – ”So what”, hän kuittaa asukkaiden vaikeudet

    5. 5

      Kuivuus paljasti veden alle jääneen kylän Britanniassa

    6. 6

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    7. 7

      Heitä oli 900 ja ”valkeana yönä” he kuolivat yhdessä – Kun lahkojohtaja Jim Jones 40 vuotta sitten julisti, että on aika, ensimmäisenä myrkky juotettiin 300 lapselle

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    9. 9

      Pilvenpiirtäjät mullistavat Pasilan ja koko Helsingin – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti kaupungin siluetti muuttuu

    10. 10

      Lauttasaarelainen taloyhtiö tiristi energialaskusta löysät pois vaihtamalla suihkupäät – Näin säästät energiaa helposti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    3. 3

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    4. 4

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    8. 8

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää