Uusi ennuste antaa entistä dramaattisemman arvion: väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035

Suomalaisten nuorten määrä on vähenemässä vielä nopeampaan tahtiin kuin aiemmin on ennakoitu, kerrotaan Tilastokeskuksen perjantaina julkistamassa väestöennusteessahttp://stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html.

Ennusteen mukaan suomalaisten väkiluku kääntyisi laskuun vuonna 2035, kun maahanmuutto ei enää riittäisi väestönkasvun moottoriksi. 2050-luvulla Suomen väkiluku olisi jo nykyistä pienempi.

Näin käy, jos syntyvyys pysyy alhaisena. Kuluva vuosi tulee olemaan kolmas perättäinen vuosi, jolloin suomalaisia kuolee enemmän kuin syntyy: syntyvyyttä kuvaavan kokonaishedelmällisyysluvun arvioidaan olevan tänä vuonna 1,43 eli historian matalimmalla tasolla.

Alla olevasta grafiikasta näkyy, kuinka dramaattisesti uusi arvio on muuttunut verrattuna edelliseen, vuonna 2015 ilmestyneeseen väestöennusteeseen.



Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 vain 760 000 alle 15-vuotiasta, jos syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla. Edellisessä ennusteessa luvun arvioitiin olevan 882 000.

2050-luvulla määrä putoaisi alle 700 000 nuoren. Viimeksi Suomessa on ollut näin vähän alle 15-vuotiaita 1870-luvun lopulla.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapohttps://www.hs.fi/haku/?query=markus+rapo kertoo, että muutos edellisiin väestönkasvua koskeviin ennusteisiin on selvä.

”Aiemmissa ennusteissa Suomen väkiluku nousi kuuteen miljoonaan ja olisi jatkanut kasvuaan koko ennustekauden ajan”, Rapo kertoo.

”Kun syntyvyys on tullut näin rajusti alas, niin kyllä sillä on pitkän aikavälin vaikutuksia väestön kehitykseen, jos se jää tälle tasolle pitkäksi aikaa.”

Tulos ei Rapon mukaan tullut yllätyksenä, ”mutta toki se aina hieman hätkähdyttää”. Hän muistuttaa kuitenkin, että ennusteet tehdään menneiden lukujen perusteella ja syntyvyysluvut voivat vielä muuttua.

Alla olevasta ikäpyramidista näkyy, millainen suomalaisten ikärakenne on tällä hetkellä ja kuinka nuorten ikäluokkien ennustetaan pienenevän tulevaisuudessa.



Tuoreen väestöennusteen julkistaminen herätti jo etukäteenhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005901051.html huomiota, koska suomalaisten syntyvyys on 2010-luvulla laskenut jyrkästi.

Tilastokeskuksen mukaan laskua on ollut seitsemän vuoden aikana viidennes. Edellisen kerran näin pitkäaikainen lasku nähtiin 60-luvulla, jolloin syntyvyys putosi jyrkästi.

Tämän seurauksena väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän edelleen. Huoltosuhde kuvaa lasten ja eläkeikäisten määrää suhteessa työikäiseen väestöön.

Lyhyellä aikavälillä huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan hitaammin kuin aiemmin on ennustettu, koska lasten määrä olisi odotettua pienempi. Myöhemmin huoltosuhteen arvioidaan kuitenkin kasvavan, kun työelämässä olevat ikäluokat jäävät eläkkeelle ja yhteiskuntaa on pyöritettävä entistä pienemmällä veronmaksajien joukolla.



Väestöennusteet pohjautuvat menneisiin syntyvyyden, kuolevuuden ja nettomaahanmuuton trendeihin. Toisin sanoen ennuste kertoo, mitä Suomen väestölle tapahtuisi, jos kehitys jatkuisi samanlaisena myös seuraavat vuosikymmenet.

”Siitä ei tietenkään ole mitään tietoa, pysyykö syntyvyys tällä tasolla, lähteekö se nousuun vai putoaako vielä”, Rapo huomauttaa. ”[Ennuste] antaa päätöksentekijöille mahdollisuuden arvioida, onko kehitys toivottua.”

”Sanotaanko näin, että ikärakenteen tuleva kehitys ei tällä syntyvyyden tasolla näytä kovin positiiviselta. Jos tälle tasolle jäätäisiin, siitä olisi varmasti haasteita yhteiskunnalle.”