Kotimaa

”Mieluummin ottaisin, että joku vaikka hakkaisi mua kuin tän, ettei kukaan edes huomaa” – 2000-luvun lapset ovat yksinäisempiä kuin ennen, mistä se johtuu ja miten yksinäistä voi auttaa?

15-vuotiaista nuorista itsensä kokee aina yksinäiseksi tai tosi usein yksinäiseksi vuoden 2018 tutkimustiedon mukaan jo lähes joka viides.

”Jos saisi valita, niin mielummin ottaisin, että joku vaikka hakkaisi mua kuin tän, ettei kukaan edes huomaa mua.”

Sillä tavalla eräs 12-vuotias poika kuvaili yksinäisyyden kokemustaan kasvatuspsykologian dosentin Niina Junttilan keräämässä aineistossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pojan mukaan moni hänen kanssaan samalla luokalla oleva ei edes muista hänen nimeään. Hän tunsi olevansa näkymätön.

Yksinäisyydestään huolimatta poika ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Yksinäisyys on lapsilla ja nuorilla yllättävän yleistä. Junttila on tutkinut aihepiiriä lähes kahden vuosikymmenen ajan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Yksinäisyys on satuttavaa, sairastuttavaa ja loukkaavaa, inhottavinta ikinä. Se heikentää kaikenlaista hyvinvointia ja terveyttä”, Junttila kuvailee.

Jopa kolmevuotiaiden lasten on havaittu tuntevan yksinäisyyttä.

”Yksinäisyys alkaa jo hyvin varhain, useimmiten kotiympäristössä, ja muuttuu kaverisuhteissa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vanhempien voi olla vaikea tunnistaa lapsen yksinäisyyttä, jos tämä ei osaa pukea tunteitaan sanoiksi. Yleensä lapsessa tapahtuu jonkinlainen muutos.

”Lapsi voi alkaa vetäytyä ja olla hiljaisempi tai yliyrittää saadakseen kavereita ja on jopa valmis lahjomaan muita saadakseen seuraa”, Junttila kertoo.

Yksinäisyys ja näkymättömyyden tunne saattavat oireilla myös huomiohakuisena häiriköintinä, aggressiivisuutena tai muiden lasten kiusaamisena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Se on sellaista hätähuutoa ja toivetta siitä, että nähkää ja kuulkaa minut, minäkin olen olemassa”, Junttila kertoo.

Avun saamisen kannalta lapsen näkyvä ja kuuluva oireileminen on usein parempi. Sisäänpäin oireilevien, hiljaa yksin ahdistuvien lasten auttaminen on Junttilan mukaan hitaampaa, koska aikuisten voi olla vaikea ymmärtää ongelman ydintä.



Yksinäisyyttä tuntevien pienempien lasten määrä on pysynyt 2000-luvulla melko samanlaisena kuin ennenkin, mutta isommilla lapsilla ja etenkin nuorilla yksinäisyys on yleistynyt ja muuttanut muotoaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”15-vuotiaista itsensä aina yksinäiseksi tai tosi usein yksinäiseksi kokee tämän vuoden tutkimustiedon mukaan jo lähes kaksikymmentä prosenttia”, Junttila kertoo.

Tutkijan mukaan yksinäisyys oireilee nykyisin vakavammin kuin ennen. Se aiheuttaa paljon erilaisia psyykkisiä ongelmia kuten masennusta ja ahdistusta.

”Yksinäisyys on tällä hetkellä jotenkin satuttavampaa kuin ennen.”

Instagramin ja WhatsAppin kaltaiset uudet sovellukset mahdollistavat tiiviimmän ja nopeamman yhteydenpidon kavereiden kanssa. Monelle lapselle ja nuorelle sosiaalinen media voi olla ainoa ja tärkein väline kommunikoida ikätovereiden kanssa. Samalla se on vääristänyt odotuksia siitä, minkälaista ystävyyden pitäisi olla.

Raskaan pettymyksen ja ”kukaan ei tykkää musta” -olon voi tuottaa esimerkiksi se, ettei sosiaaliseen mediaan ladattu oma kasvokuva saa kuin muutaman tykkäyksen. Toisaalta taas joku toinen saa kymmeniä tykkäyksiä, vaikka todellisia ystäviä on oikeasti vain kourallinen.

Myös vanhempien mielikuvat ystävyydestä voivat vääristää lapsen kuvaa sosiaalisuudesta. Lapsi, jolle muutama kaveri olisi muuten riittänyt, voi esimerkiksi alkaa pitää kavereiden määrällistä puutetta ongelmana, jos hänen vanhempansa ajattelevat, että kavereita pitää olla monta.

Ujous, arkuus ja introverttius voivat olla synnynnäisiä piirteitä, jotka vaikuttavat siihen, onko lapsi vaarassa jäädä yksin.

”Lapsi voi myös ylitarkkailla omaa toimintaansa ja miettiä sitä niin pitkään, että tilanne menee ohi eikä hän ehdi muiden mukaan”, Junttila kertoo.

Lapsen ystävyyssuhteiden kehitykseen vaikuttavat myös vanhempien ja lapsen välinen kiintymyssuhde sekä kotona opitut sosiaaliset taidot ja asenteet.

”Kotona lapsi oppii, kuinka muiden ihmisten kanssa ollaan ja kuinka muut ihmiset reagoivat hänen tekoihinsa”, Junttila sanoo.

Vanhempien aika on avainasemassa. Ystävyyssuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä tarvittavat keskustelu- ja vuorovaikutustaidot saattavat kehittyä heikosti, jos lapsi unohdetaan tuijottamaan näyttöjä.

Riskin paikkoja ovat kaikenlaiset muutokset. Esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle tai toiseen päiväkotiin tai kouluun saattaa saada lapsen tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi. Junttila muistuttaa, että yksinäiselle lapselle muutokset sisältävät myös uuden alun mahdollisuuden.



Lapsuudessa alkanut yksinäisyys voi hyvin seurata ihmistä aikuisuuteen asti.

”Mitä pidempään yksinäisyys jatkuu, sitä voimakkaampaa siitä tulee”, Junttila sanoo.

Pitkittynyt yksinäisyys muuttaa ihmistä ja hänen suhtautumistaan ympäröivään maailmaan. Kun oma yrittäminen ei sosiaalisissa suhteissa johda mihinkään hyvään, pitkään yksinäisyydestä kärsinyt alkaa nähdä muut ihmiset enemmän uhkina kuin mahdollisuuksina.

Yksinäisyys muuttaa jopa aivojen toimintaa ja vaikuttaa niihin samalla tavalla kuin fyysinen kipu. Junttilan mukaan sosiaalinen kipu vertautuu tutkimuksissa sellaisiin elimistön hälytystiloihin kuin nälkä ja jano. Se saa elimistön reagoimaan.

Toisaalta fyysistä kipua on helpompi kuvailla ääneen, mikä herättää muissa enemmän myötätuntoa. Siinä mielessä on ymmärrettävää, miksi 12-vuotias poika olisi mieluummin ottanut hakatuksi tulemisen kuin yksinäisyyden.

Alakouluikäisillä lapsilla on noin 50 prosentin mahdollisuus päästä eroon yksinäisyydestä. Yläkoulun kahdeksanteen luokkaan asti jatkuneesta yksinäisyydestä eroon pääseminen on jo vähemmän todennäköistä, alle kymmenen prosentin luokkaa.

Junttilan tutkimuksessa varusmiesikäisillä nuorilla miehillä lapsuuden yksinäisyys ennakoi varhaisessa aikuisuudessa ilmenneitä masennusta ja itsetuhoisuutta sekä muita mielenterveydellisiä ongelmia. Hänen mukaansa luotettavin tapa saada selville, kokeeko lapsi itsensä yksinäiseksi, on kysyä sitä häneltä itseltään. Aikuisen on oltava valmis kuuntelemaan.

”Meidän pitäisi antaa lapsille aikaa, tilaa ja mahdollisuus kertoa asiasta. Se tuntuu tällä hetkellä olevan vaikeaa sekä varhaiskasvatuksen, koulun että jopa kodin olosuhteissa. Aina on kiire tehdä jotakin muuta”, Junttila sanoo.

Tärkeää on, ettei lasta hoputeta eikä hänen kokemustaan vähätellä. Junttilan mukaan haastattelututkimuksissa on usein noussut esiin se, että lapset ja nuoret toivovat aikuisilta ennen kaikkea aikaa. Melkein puolet yläkouluikäisistä on Junttilan mukaan kertonut tutkimushaastatteluissa, ettei opettajia kiinnosta, kuinka heidän oppilaillaan menee.

”Lapset toivovat, että opettaja tai joku kysyisi, mitä kuuluu.”

Eka- ja tokaluokkalaisista lapsista taas joka kymmenes kertoi Junttilan vuonna 2017 yhdessä Opetushallituksen kanssa toteuttamassa kyselyssä tuntevansa itsensä ryhmässään näkymättömäksi ja etteivät aikuiset huomaa.



Hiljainen ja ujo lapsi jää helposti joukon ulkopuolelle, jos muut eivät osaa eikä heitä ohjata ottamaan häntä mukaan. Sosiaalinen media, tosi-tv ja Youtuben suosikkibloggarit ovat muovanneet maailmasta sellaisen, ettei hiljaisuutta ja introverttia luonteenlaatua osata aina arvostaa. Lasten sosiaalisuutta, esiintymiskykyä ja yhteistyökykyä taas arvioidaan jopa todistuksen numeroilla.

”Meillä arvostetaan tällä hetkellä ihan hirveän paljon ulospäinsuuntautunutta sosiaalisuutta”, Junttila sanoo.

Siihen hän toivoo muutosta.

”Rima on korkealla ja kaikilta vaaditaan paljon. Silloin sosiaalisissa suhteissa epäonnistuminen sattuu enemmän.”

Todellinen yksinäisyys on erilaista kuin vapaaehtoinen yksin oleminen. Kaikkien ei tarvitse olla huippusosiaalisia ja janota kavereiden seuraa vuorokauden ympäri.

”Toimeen pitää tulla muiden kanssa, mutta ei tarvitse olla sellainen, että haluaa valtavan paljon kavereita ja jotain tekemistä.”

Kun kavereita ei löytynyt, vanhemmat kehittivät kavereita etsivän sovelluksen

Vuonna 2011 Pia ja Timo Heikkilä asuivat kerrostaloasunnossa Turussa. Heidän esikoisensa kävi kielikylpypäiväkotia toisessa kaupunginosassa, joten kaverisuhteita ei syntynyt naapurustossa asuvien lasten kanssa.

”Yritimme etsiä hänelle kavereita monella eri tavalla, muun muassa viemällä ilmoituksia naapuritalojen rappukäytäviin ja etsimällä leikkikavereita lähipuistoista”, kertoo Pia Heikkilä.

Joskus puistossa oli samanikäisiä lapsia, usein perhe sai potkia palloa keskenään. Ongelmia ystävystymisessä lisäsi se, etteivät perheen esikoisen sosiaaliset taidot olleet kovin hyvät.

”Hän ei oikein osannut leikkiä muiden kanssa. Kotona tietokone ja television katsominen veivät helposti hänen huomionsa”, Pia Heikkilä kertoo.

Vuonna 2016 syntyi Ella-sovellus, johon perheet voivat kirjautua ilmaiseksi ja etsiä lapselle kavereita halutulta alueelta.

Parissa vuodessa Ellalla on latauksia useita tuhansia. Heikkilän mukaan päivittäisiä käyttäjiä on joitakin kymmeniä tai satoja. Suuri osa käyttäjistä asuu kaupungissa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, missä usea kunta on kokeillut Ellaa osana perhepalveluitaan.

”Haluaisin, että Ellassa olisi käyttäjiä, jotka eivät olisi vain yksinäisiä vaan myös sellaisia, että he haluavat tarjota seuraa niille, jotka ovat.”

Ellan käyttäjissä on monenlaisia perheitä aina raskaana olevista äideistä teini-ikäiselle kavereita etsiviin perheisiin. Suurimmassa osassa perheitä lapset ovat Heikkilän mukaan alle kouluikäisiä.

Rahaa sovelluksessa ei liiku.

”Ajattelemme niin että, jos yksikin kaveri tätä kautta löytyy, sovellukseen käytetty aika on maksanut itsensä takaisin.”

Fakta

Näin autat yksinäistä lasta


 Kysy lapselta säännöllisesti, mitä hänelle kuuluu ja kuuntele, mitä hänellä on mielessään.

 Lapsen kanssa voi miettiä jonkin harrastuksen, jossa voi saada kavereita.

 Jos lapsi on ujo, hänen kanssaan voi yhdessä miettiä, kuinka keskustelun voi aloittaa tai kuinka toista pyydetään leikkimään.

 Lapsen itsetuntoa voi vahvistaa kehumalla hänen hyviä puoliaan ja muistuttamalla, ettei yksinäisyys ole hänen vikansa.

 Yksinäisyydestä kannattaa puhua lapsen opettajan tai varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yksinäisyys
  • Elisa Rimaila
  • Hyvinvointi
  • Kasvatus
  • Lapset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    2. 2

      Punaisten hiusten syy selvisi

    3. 3

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    4. 4

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    5. 5

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    6. 6

      Pohjolan Liikenne luopuu kokonaan kaukoliikenteen pikavuoroista – kymmeniä uhkaavat potkut, yli 50 päivittäistä bussivuoroa perutaan

    7. 7

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    8. 8

      Tutkijat selvittivät, miten Venäjä loi ”propagandan ekosysteemin” vaikuttaakseen amerikkalaisiin äänestäjiin – Facebook ei olekaan trolli­tehtaalle tärkein väline

    9. 9

      Himohamstraus alkaa vaivihkaa ja se on kuin huume, sanoo asiantuntija – Näin saat itsesi tai läheisesi luopumaan turhista tavaroista

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi 47 uutta hävittäjää ei riitä Suomelle? Taustalla ilmasodan parvitaktiikka

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    3. 3

      Keskellä helsinkiläistä pientaloaluetta rapistuu kymmenen vuotta sitten palanut talo – omistajaa eivät ole tavoittaneet edes Espanjan viranomaiset

    4. 4

      Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely

    5. 5

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    6. 6

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    7. 7

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    8. 8

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    9. 9

      Tanskalainen ja norjalainen nainen löytyivät kuolleena syrjäisestä vuoristosta Marokossa – yksi epäilty pidätetty

    10. 10

      Onko kynttilöiden poltto jopa yhtä haitallista kuin passiivinen tupakointi? Selvitimme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    6. 6

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    7. 7

      Tältä näyttävät joulun uudet herkut – kokeile suosikkiasi tämän vuoden joulupöydässä, ja muista myös rakkaat klassikkoreseptit

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    10. 10

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    11. Näytä lisää