Syyskuussa 92-vuotias isoäitini kuoli sänkyynsä saattohoidossa hoivakodissa.
Mummon kirjanpitäjän aivot leikkasivat terävinä loppuun saakka. Kun uni alkoi ottaa vallan viimeisten vuorokausien aikana, yksi pyyntö oli kirkas joka kerta, kun mummo heräsi: Enhän miä kuole yksin?
Se on lopun lähestyessä ihmisen perustavanlaatuisin toive. Ettei tarvitsisi olla yksin.