Eikö rokotettukaan ole turvassa? Tartunnan voi saada rokotteesta huolimatta, THL:n asiantuntija selittää miksi

Espoossa todettiinhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005922521.html 4. joulukuuta tuhkarokko rokotetulla aikuisella, joka oli saanut tartunnan matkallaan Aasiassa. Eikö taudilta olekaan turvassa, vaikka olisi saanut rokotteen?

”Taudin voi saada. Mikään rokote ei suojaa täydellisesti sairastumiselta”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Mia Kontiohttps://www.hs.fi/haku/?query=mia+kontio. Kontion asiantuntemusalana on virusten ja erityisesti muun muassa tuhkarokon epidemiologia.

Espoon tapauksessa tuhkarokon sai kerran lapsena rokotettu aikuinen. Nykyiseen rokotusohjelmaan kuuluu kaksi rokoteannosta tuhkarokkoa vastaan.

”Sairaustapauksia on todettu sellaisilla, jotka ovat saaneet rokotteen tai kaksikin rokotetta vuosikymmeniä sitten. Silloin altistuksen on yleensä pitänyt olla voimakas”, sanoo Kontio.

Voimakas altistus syntyy esimerkiksi, kun vanhempi hoitaa tuhkarokkoon sairastunutta rokottamatonta lastaan.

Rokote ei estä viruksen pääsyä elimistöön. Kontio korostaa, että tauti on kuitenkin rokotettuna lievempi ja lyhyempi, eikä siitä seuraa vakavia jälkitauteja. Kaksi kertaa rokotettu ei myöskään tartuta tautia edelleen.

Yksikin rokote riittää valtaosalle niin, ettei tartunnasta seuraa juuri minkäänlaisia oireita. Osalle voi tulla lämmönnousua ja ihottumaa.

Miksi osa suomalaisista on saanut vain yhden rokotteen tuhkarokkoa vastaan?

”Vuonna 1975 alettiin antaa tuhkarokkorokotetta yhdellä annoksella kaikille yksivuotiaille. Vuonna 1982 siirryttiin MPR-rokotteeseen, jota annettiin alusta asti kaksi annosta – vuoden ja kuuden vuoden iässä. Silloin rokotettiin myös osa yhden rokotteen saaneista.”

MPR on kolmoisrokote, joka antaa suojaa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.

Yhden tuhkarokkorokotteen varaan jääneitä ikäryhmiä rokotettiin myöhemmin toisella annoksella. 1970-luvulla syntyneistä saattaa silti löytyä ihmisiä, jotka ovat saaneet vain yhden rokotteen.

”Lisäksi etenkin 70-luvun alussa syntyneissä saattaa olla heitä, jotka eivät ole tuhkarokkoa sairastaneet eivätkä saaneet yhtään rokotusta. Olemme aiemmin arvioineet, että heitä on ehkä noin viisi prosenttia noina vuosina syntyneistä”, Kontio kertoo.

Moni sai rokotteen myöhemmin esimerkiksi opiskelupaikassaan tai hakiessaan rokotteita ulkomaanmatkaa varten. Armeijassa tarjottiin MPR-rokote vuosina 1986–2000.

Kaikki alle kuusivuotiaat ovat myös yhden rokotteen varassa. ”Heillä ensimmäisestä rokotteesta on kuitenkin niin vähän aikaa, että he saavat siitä hyvän suojan”, korostaa Kontio.

Ovatko iäkkäämmät suomalaiset turvassa tartunnalta?

Ennen 1970-lukua syntyneet suomalaiset ovat Kontion mukaan tuhkarokolta turvassa siksi, että heistä suuri osa on sairastanut taudin lapsena.

”Käytännössä heistä melkein kaikki ovat sairastaneet tuhkarokon. Tauti pyyhkäisi aina säännöllisin välein yli koko maan, ja virus on valtavan helposti tarttuva.”

Tuhkarokon sairastaminen antaa nykytiedon mukaan elinikäisen suojan tautia vastaan.

Kun rokotukset alkoivat, tuhkarokko katosi hyvin nopeasti. ”Taudin sairastaneille ei ole tietenkään sen jälkeen ollut tarjolla tehostetta, joka syntyy, kun virus kohdataan aina uudelleen”, Kontio muistuttaa.

Tuhkarokkoa esiintyy jatkuvasti kotoperäisenä Aasian maissa, joista Suomeen tulleet viruksetkin ovat yleensä olleet peräisin matkatuliaisina.

Viime vuosina tartuntatapauksia on Suomessa todettu 0–5 vuosittain. Viime vuonna määrä nousi yhteentoista, ja tänä vuonna tartuntoja on tähän mennessä todettu yhdeksän.

Marraskuun lopussa Luodossahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005915918.html ilmi tulleesta esikouluikäisen tartuntatapauksesta teki poikkeuksellisen se, että virukselle altistuneita rokottamattomia oli paljon.

Matkustuskieltoa esimerkiksi Aasian maihin ei rokottamattomille lapsille Suomessa ole. THL kehottaa kuitenkin vanhempia harkintaan.

”On vanhempien päätös, mitä he tekevät. Kehotamme tarkkaan harkitsemaan, onko tarpeellista lähteä, mutta emme varsinaisesti suosittele olemaan lähtemättä”, sanoo Kontio.

Suurimmassa riskiryhmässä Suomessa ovat alle vuoden ikäiset vauvat, joita ei ole vielä rokotettu kertaakaan.

Ennen rokotusohjelmaa Suomessa kuoli vuosittain lapsia tuhkarokon jälkitauteihin, eli lähinnä keuhkokuumeeseen, aivokalvontulehdukseen ja aivotulehdukseen. Tuhkarokon takia suomalaisia on myös kuuroutunut.