Kotimaa

1960-luvun lapset nappasivat vallan suurilta ikäluokilta – katso, millainen Suomi oli, kun sinä tai läheisesi synnyitte

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat harventuvat. Kärkipaikkaa pitävät nyt 1960-luvulla syntyneet.

Suomessa tapahtui tänä vuonna historiallinen muutos. Sotien jälkeen vuosina 1945–1950 syntyneitä on vähemmän kuin 1960-luvulla syntyneitä. Ensimmäistä kertaa vuoden 1945 jälkeen kärkeen on noussut muu kuin jokin varsinaisista suurista ikäluokista.

Suomen suurin ikäluokka ovat nyt vuonna 1963 syntyneet. Heitä syntyi 55 vuotta sitten yhteensä 82 251.

1960-luvulla syntyneet ovat myös nousseet yhteiskunnan huipulle. Heillä on valtaa. Esimerkiksi kansanedustajista 33,5 ja ministereistä 60 prosenttia on syntynyt vuosina 1960–1969.



Myös pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä valtaosa on 1960-luvulla syntyneitä. Samaa ikäluokkaa on myös iso osa suurten kaupunkien johtajista.



Suuret ikäluokat ovat harventuneet, ja elossa olevat ovat eläkkeellä. He ovat sota-ajan jälkeisen jälleenrakennuksen lapsia. Heidän aikanaan Suomi muuttui maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi, pulan ja säännöstelyn yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yhteisistä kokemuksista huolimatta suuret ikäluokatkaan ei ole mikään yhtenäinen ryhmä. Tampereen yliopiston sosiologian professorin Semi Purhosen mukaan kyseessä on hyvin jakautunut sukupolvi.

”Suurten ikäluokkien tavis ei ollut poliittisesti aktiivinen 1960-luvulla. Heille esimerkiksi Vanhan valtaus on hyvin etäistä mediakohinaa”, sanoo suurten ikäluokkien identiteettiä ja sukupolvikokemuksia tutkinut Purhonen. Hän pitää sukupolvijaottelua liian yleistävinä.

”Sukupolvikeskustelu on äärimmäisen epätarkkaa ja tuottaa stereotypioita. Kokemukset muotoutuvat usein jälkikäteen julkisen keskustelun kautta. Aivan eri asia on, mikä sukupolvia oikeasti yhdistää”, Purhonen sanoo.

Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä vähäisempiä ovat yhteiset tekijät. Käännekohtia ovat ennen kaikkea yksityiselämään liittyvät asiat, kuten työpaikka tai lasten saaminen.

”Sukupolvikäsitys auttaa ymmärtämään yhteiskunnallisia tapahtumia oman elämän valossa. Kokemus, joka yhdistää jotain porukkaa, ei ole sama koko ikäluokalla.”



Sukupolvikokemuksen katsotaan alkavan nuoruudessa tai varhaisessa keski-iässä. Siihen vaikuttavat elinolot sekä työelämän ja taloustilanteen muutokset.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suuret ikäluokat olivat suuren murroksen sukupolvi, joka rakensi suomalaisen hyvinvointivaltion. 1950-luvulla syntyneitä on kutsuttu muun muassa lähiöiden sukupolveksi. 1960-luvulla syntyneet ovat hyvinvoinnin sukupolvi, joka puhuu nyt työelämän kohtuullistamisesta. Sitä seuraava lamasukupolvi puolestaan on tottunut pätkätöihin ja taisteluun työpaikoista.

Uusille sukupolville on keksitty monenlaisia nimityksiä, esimerkiksi pullamössösukupolvi, kännykkäsukupolvi ja millenniaalisukupolvi. Puhutaan myös X- ja Y-sukupolvista.

Äksät ovat varttuneet 1970-luvulla. Tuolloin hyvinvointivaltio laajeni ja Suomi vaurastui.



Y-sukupolvella tarkoitetaan 1980-luvulla syntyneitä. Tuo ikäryhmä on nyt pääosin astunut työelämään. He ovat kasvaneet tietoteknisen kehityksen ja kansainvälistymisen rinnalla sekä yhtä aikaa yltäkylläisyyden ja laman keskellä.

”Y-sukupolvea kuvaa yksilöllisyyden aika”, sanoo nuorisotutkija, sosiologi Mikko Piispa, jonka tietoteos Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta ilmestyi viime syksynä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Piispa määrittelee sukupolvet elinolojen kautta. ”Sukupolvet määrittyvät sen mukaan, minkälaisissa elinoloissa ihmiset ovat kasvaneet. 80-lukulaisia kuvaavat yksilönvapaus sekä samalla yksilön vastuu elämästä.”

Y:n elämänkaareen kuuluvat hyvinvointivaltio ja yltäkylläisyys Nokia-vetoisen nousukauden kautta sekä toisaalta vaikea 1990-luvun alun lama, joka kohteli 1980-luvun lapsia epätasa-arvoisesti. Vaikeuksia on aiheuttanut myös viimeisin taantuma.

”Y-sukupolvelle työmarkkinoille astuminen on ollut epävarmaa, mikä näkyy myös tulotasossa. Ajatusta elinikäisistä työpaikoista ei enää ole”, Piispa sanoo.

Yltäkylläisyyttä varjostavat uudet epävarmuudet: taloudellisen kasvun kyseenalaistuminen ja ekologiset kriisit, etenkin ilmastonmuutos, sekä hyvinvointivaltion hapertuminen.

Myös Piispa korostaa, ettei sukupolvikokemus ole kaikille yhtäläinen. Yhdeksän avainsanaa symboloivat hänen mukaansa ikäryhmän elinoloja ja kasvuympäristöä: yksilöllisyys, yltäkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä, 9/11, MM95, kannabis, tulevaisuus.



Mutta minkälaiseen Suomeen eri sukupolvet syntyivät?

1940-luku: Sotien ja murroksen vuosikymmen

Suuret ikäluokat ovat edelleen suurimpia, vaikka elossa olevien määrä ei enää oikeuta kärkipaikkaan. Nyt 70-vuotiaista, vuonna 1948 syntyneistä 74 982 on yhä elossa. Joukko on 1,5 kertaa niin suuri kuin vuonna 2017 syntynyt ikäluokka.

Toisen maailmansodan jälkeen lapsia syntyi ennätysmäärä. Pääosa rintamalla olleista miehistä kotiutettiin vuoden 1944 lopulla, ja yhdeksän kuukauden kuluttua, loppukesällä 1945, alkoi korkean syntyvyyden kausi. Epävakaisen sota-aikojen alhainen hedelmällisyys ponnahti kertaheitolla ylös.

Vuosina 1945–1950 Suomessa syntyi vuosittain yli satatuhatta lasta. Huippuvuosi oli 1947, jolloin syntyi 108 168 lasta.


Ikäluokan lapsuutta varjostivat sodat ja niiden jälkipyykki. Sotien seurauksena kuoli tai katosi yli 85 500 suomalaista. Tuli sotaleskiä ja -orpoja. Karjala ja Petsamo siirtyivät Neuvostoliitolle, ja Porkkala vuokrattiin vuoteen 1956 saakka. Kaikkiaan 400 000:n suomalaisen vanha koti jäi Karjalaan tai muille Neuvostoliitolle siirtyneille alueille. Heille piti löytää pikaisesti uusi paikka.

Sotien jälkeen suuri osa elpyvästä teollisuustuotannosta oli vietävä sotakorvauksina Neuvostoliittoon.

Ruoasta oli pulaa, mutta elintarvikkeiden säännöstelyä purettiin asteittain. Suomalaiskodeissa syötiin herne- ja kalakeittoa, veripalttua, maksalaatikkoa ja makkarakastiketta. Karjalanpiirakat ja -paisti yleistyivät evakoiden myötä.

Ilmainen kouluruokailu tuli vuonna 1948, mikä takasi kaikkein köyhimmillekin lapsille ainakin yhden lämpimän aterian päivässä. Tavoite oli tuberkuloosin ehkäisy.

Huoli lapsikuolleisuudesta oli suuri, ja vuonna 1949 äitiysavustus tuli kaikkien äitien saataville. Pakkauksen saamisen edellytyksenä on hakeutuminen äitiysneuvolaan.


Suuret ikäluokat tarvitsivat aiempaa enemmän yhteiskunnan palveluja. Ensin rakennettiin koulut ja sitten opiskelupaikat. Liian suuri työvoiman tarjonta purkautui muuttona Ruotsiin 1960-luvulla.

Asuntopula oli kova. Perheillä oli useimmiten pieni vuokra-asunto tai alivuokralaisasunto. Omistusasuntoihin oli rahaa vai harvoilla. Tavallisten perheiden asunnonoston mahdollisti aravaomistusasuntojen tulo markkinoille vuosikymmenen lopulla. Asuntoon säästettiin rahaa, ja se hankittiin ”loppuiäksi”.

Kun suuret ikäluokat syntyivät, kodeissa kuunneltiin radiosta tangoa. Tanssikielto purettiin sotien jälkeen, ja tanssilavat nousivat suosioon. Suosittuja olivat Harmony Sisters ja Kodin kynttilät sekä Henry Theel, jonka Liljankukka nousi suursuosioon. Elokuvissa katseltiin Kulkurin valssia, Suomisen perhettä ja Kaivopuiston kaunista Reginaa.

1950-luku: Jälleenrakennuksen vuosikymmen

Nopeasta teollisesta kehityksestä huolimatta Suomi oli vielä 1950-luvulla hyvin maatalousvaltainen maa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista asui maaseudulla.

Asuntopula vaivasi edelleen, ja alivuokralaisuus oli yleistä. Rintamamiestalosta tuli jälleenrakennuksen symboli. Suurtuotanto vilkastutti asuntotuotantoa kaupungeissa.



Elämä alkoi muutenkin helpottaa: taloustilanne koheni, ja sotien aikaansaama elintason raju lasku taittui. Suomi kipusi hyvinvointivaltioksi.

Pula-aika loppui vuonna 1954, jolloin lopetettiin kahvin säännöstely. Kulutustavaramarkkinat laajenivat, ja kotitaloudet koneistuivat. Sähkö, viemäri ja vesijohto yleistyivät asunnoissa.



Rasvaiset ruoat, kuten läskisoosi, tirripaisti ja makkarakastike, olivat suosiossa. Valmisruoat tulivat kauppoihin vuonna 1957. Viina oli kortilla, keskiolutta ei saanut. Alkoholikulutus olikin vähäisintä Euroopassa.


Vuosi 1952 oli suomalaista kansallistuntoa nostattavien merkkipaalujen vuosi: Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset, Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi, sotakorvaukset saatiin maksettua Neuvostoliitolle.

Olympialaiset toivat Suomeen myös uutta aikaa symboloineet Cola-Colan ja purukumin. Hartwall lanseerasi olympialaisiin lonkeron.


Suomalainen arkkitehtuuri sai kansainvälistä mainetta Alvar Aallon kautta. Muotoilu kukoisti: suuria nimiä olivat Kaj Franck, Timo Sarpaneva ja Tapio Wirkkala.

Musiikissa rillumareikulttuuri ja kupletit olivat suosittuja. Aikakauden tähtiä olivat muun muassa Reino Helismaa, Esa Pakarinen ja Kipparikvartetti. Radiosta kuunneltiin myös Olavi Virtaa ja Annikki Tähteä.

Kirjailija Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954 ja Täällä pohjantähden alla 1959. Vuosikymmenen katsotuin elokuva oli Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas (1955).

Nuorisomuoti syntyi. Lättähatut pukeutuivat Etelä-Suomessa tummaan pukuun ja teräväkärkisiin saappaisiin, spittareihin. Naisilla oli kapea hame tai mekko. Farkut ja nahkatakit yleistyivät.


Ihmiset alkoivat lukea Aku Ankkaa.

Rock and roll tuli suosituksi Elvis Preslyn johdolla. Linnanmäki avattiin ensimmäisenä huvipuistona Suomessa vuonna 1950, ja vuonna 1959 siellä esiintyi Paul Anka.


1960-luku: Osallistumisen ja kannanottojen vuosikymmen

1960-luvun lapset syntyivät suurten murrosten keskellä.



Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta teollisuusmaaksi. Maaseutu ajautui kriisiin, joka purkautui rajuna rakennemuutoksena ja maaltamuuttona. Niitä vauhditti koulutustason nousu, joka mahdollisti monille uuden elämäntyylin kaupungissa. Joukkomuutto parempien palkkojen perässä Ruotsiin alkoi.

Harppaus teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi oli raju. Etelä-Suomeen nousseet betonilähiöt täyttyivät, ja maaseutu autioitui. Totuttelu uudenlaisiin oloihin oli paikoin kivuliasta. Tämä näkyi muu muassa itsemurhien ja väkivaltarikollisuuden yleistymisenä.



Koko vuosikymmen elettiin presidentti Urho Kekkosen aikaa. Ulkopolitiikkaa hallitsi yya eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Neuvostoliiton kanssa.

Vuosikymmen oli myös osallistumisen ja kannanottojen aikaa. Nuoret alkoivat kapinoida vallitsevaa järjestelmää vastaan. Rauhanaate ja kansalaisaktivismi sekä opiskelijaliike levisivät maailmalla.

Vietnamin sota tuli television kautta koteihin. Yhdysvalloissa musta väestö heräsi vaatimaan kansalaisoikeuksia. Kansalaisoikeusliikkeen johtoon noussut kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King piti kuuluisan I have a dream -puheensa suuressa mielenosoituksessa elokuussa 1963.

Vuosikymmenen suurin poliittinen murha tapahtui 22. marraskuuta 1963, kun Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy ammuttiin Dallasissa.


Suurvaltojen kilpailu avaruuden valloituksesta oli kova. Yhdysvallat aloitti Apollo-ohjelmansa. Neuvostoliiton Juri Gagarin kiersi maapallon Vostok-raketilla vuonna 1961. Yhdysvaltalainen Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969.


Suomessa tehtiin rahauudistus vuonna 1963. Siihen saakka käytössä ollut sata markkaa vastasi yhtä uutta markkaa, ja vanhasta markasta tuli penni.


Ehkäisypillerit mahdollistivat seksuaalisen vapautumisen. Hippiliike toi huumeet Suomeen vuosikymmenen lopulla.


Mikko Niskasen Käpy selän alla -elokuva rikkoi tabuja vuonna 1966. Kirjailija Hannu Salama sai syytteen jumalanpilkasta vuonna 1964.

Minihame tuli muotiin. The Beatles -huuma alkoi. Rolling Stones esiintyi Porin Yyterissä 1965.


Opiskelijat valtasivat Vanhan ylioppilastalon Helsingissä vuonna 1968. Tätä pidetään yhtenä suurten ikäluokkien sukupolvikokemuksena.


Ruokailussa suosittuja olivat jauheliha- ja makkararuoat, maksaruoat sekä keitto- ja laatikkoruoat. Uutuuksia olivat jogurtti, ketsuppi ja broileri. Valintamyymälät yleistyivät. Keskiolut tuli kauppoihin vuonna 1969. Alkoholin kulutus kasvoi.


Vuonna 1963 suurimmat hitit olivat Reijo Taipaleen Satumaa ja Taisto Tammen Tango merellä.





1970-luku: Öljykriisin ja suomettumisen aika

Suomessa vuosikymmenen alku oli taloudellisen kasvun aikaa. Maailmantaloutta heitellyt vuoden 1973 öljykriisi ei iskenyt Suomeen yhtä kovasti kuin muualle Eurooppaan, vaikka tiukat energiansäästömääräykset ja katuvalojen vähentäminen lietsoivat miltei hysteriaa.


Öljykriisiä seurannut maailmanlaajuinen lama iski Suomeen muutaman vuoden viiveellä, kun teollisuustuotannon arvo laski ja metsäteollisuuden vienti väheni. Vuosikymmenen loppua leimasi joukkotyöttömyys. Neuvostoliittoon tukeutumisesta oli Suomelle hyötyä talouden elpymisessä, sillä kahdenvälinen kauppa kukoisti.

Presidentti Kekkosen poikkeuksellisen valtakauden huippuaikaa kuvasivat yya ja voimakas suomettuminen. Neuvostoliittoa myötäilevä politiikka ulottui ulottui syvälle yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Ikäpolvikapinaa edustivat taistolaisuus ja kapitalismin vastainen ylioppilasradikalismi. Politiikka tuli kouluihin teiniliittojen myötä.

Samaan aikaan kun kylmä sota ja asevarustelu maailmalla kiihtyivät, aseistakieltäytyminen ja siviilipalvelus yleistyivät.

Uskoa tulevaisuuteen heikensi tietoisuus ympäristötuhoista, ennen kaikkea vesien ja ilman saastumisesta. Suomen teollistuminen sotien jälkeen oli ollut nopeaa. Kansakunta piti saada vaurastumaan, ja veturina oli metsäteollisuus. Jätevesiä ei puhdistettu, ja seuraukset näkyivät vesistöissä. Kaupungit alkoivat puhdistaa jätevesiään 1970-luvulla, teollisuus havahtui myöhemmin.

Ympäristöliike heräsi. Koijärvi-liike ryhtyi suoraan toimintaan vastustaessaan Forssassa sijaitsevan lintujärven kuivattamista vuonna 1979.


Yhteiskunnan muutoksista kertoivat esimerkiksi uudet sanat peruskoulu, ala-aste ja yläaste, avoliitto, perhepolitiikka, synnytysvalmennus, lomaraha ja kuluttaja-asiamies.

Peruskoulu mullisti suomalaisen koululaitoksen 1960–1970-luvuilla. Oppikoulut ja kansalaiskoulut yhdistettiin, ja yhtenäinen peruskoulu mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille, oli koti varakas tai ei.

Sosiaaliturva kehittyi esimerkiksi sairausvakuutuksen, työttömyystuen ja ansiosidonnaisen eläkejärjestelmän myötä. Työaika lyheni kahdeksaan tuntiin päivässä, ja lauantaista tuli vapaapäivä.

Vuonna 1976 täysi-ikäisyyden raja laskettiin 18 vuoteen.


Suomi autoistui. Suosituimpia merkkejä olivat Lada ja Saab. Automarketit tulivat.

Liikenneturvallisuus sen sijaan oli heikko. Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli vuosittain yli tuhat ihmistä – nelikertaisesti nykyiseen verrattuna. Uudistuksia alettiin tehdä nopealla aikataululla sen jälkeen, kun presidentti Kekkonen vaati vuoden 1973 uudenvuodenpuheessaan toimia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ajovalot tulivat pakollisiksi 1972, turvavyöt etupenkille 1975 ja talvirenkaat 1978. Myös rattijuopumusrajat asetettiin.


Kerrostalolähiöt yleistyivät, samoin tasakattoiset talot. Kodeissa kokolattiamatot olivat trendikkäitä. Kahvinkeittimet ja astianpesukoneet yleistyivät. Teknologiassa vuosikymmenen uutuuksia olivat mikroprosessorit, taskulaskin, C-kasetti.


Elintason nousu lisäsi matkailua. Suomalaiset lensivät pakettimatkoille Mallorcalle ja Kanarialle. Syntyi myös käsite vodkaturisti.


Muodissa vallalla olivat oranssit ja ruskean värisävyt, suuret kaulukset, korkeat korot ja tolppakorkokengät sekä leveät lahkeet ja pitkät hiukset myös miehillä. Naisilla suosittuja olivat mikroshortsit ja hapsuhameet. Vuosikymmen lopulla tv-sarjojen myötä muotiin tuli fiftariaalto.


Suuria urheilutapahtumia olivat Lasse Virénin neljä olympiakultaa. Virén voitti 5 000 ja 10 000 metrin juoksut vuonna 1972 Münchenissä ja vuonna 1976 Montrealissa. Suomalaiset jännittivät television ääressä, kun Virén kaatui Münchenissä 10 000 metrillä mutta kiisi silti voittoon.


Televisiosta katsottiin myös Hanskia, Naapurilähiötä, Rintamäkeläisiä ja Spede show’ta. Pikku Kakkonen aloitti 1977.

Suomirock syntyi muun muassa Wigwamin, Sleepy Sleepersin, Hurriganesin ja Eppu Normaalin vauhdittamana. Suomalaisartisteista pinnalle nousivat Kirka, Muska ja Sami Babizin, Danny, Rauli Badding Somerjoki, Maarit, Hector, Mikko Alatalo, Juice, Vicky Rosti, Markku Aro, Frederik ja Pelle Miljoona.

Ruokailussa suosikkeja olivat jauheliha- ja makkararuoat, maksaruoat, broileri, nakit, mehu, virvoitusjuomat, murot, jogurtti ja hedelmät. Uutuuksia olivat esimerkiksi aperitiivi, avokado, chili, pirtelö ja sipsit.


Pikaruokalat Go-Inn ja Carrols toivat suomalaisten ruokavalikoimaan hampurilaisen.

1980-luku: Taloudellisen kasvun vuosikymmen

Suomi eli 1980-luvulla nousukautta, joka kesti koko vuosikymmenen. Kansantalous kasvoi, vienti veti, ja täystyöllisyys oli käytännössä saavutettu. Kotitaloudet vaurastuivat.

Ulkomaisen luoton hakeminen vapautui, ja yritykset hakivat halpaa lainaa ulkomailta. Pankkien avokätinen luotonanto avasi asuntomarkkinat tavallisille suomalaisille uudella tavalla. Luottokanta kasvoi, ja asuntojen hinnat nousivat ennätyskorkealle. Pankki- ja luottokortit yleistyivät, samoin pankkiautomaatit.

Kiinteistö- ja pörssikupla syntyi velkarahalla. Keinottelun kautta syntyi käsite kasinotalous. Lopulta ylikuumeneminen johti 1990-luvun alun lamaan.


Politiikassa alkoi uusi aika presidentti Kekkosen sairastumisen ja eron myötä vuonna 1981. Mauno Koivisto valittiin presidentiksi vuonna 1982. Ulkopolitiikan linja jatkui lähes ennallaan, mutta Suomi alkoi suuntautua aiempaa enemmän länteen. Parlamentarismi vahvistui.

Vuonna 1983 Suomen maaseudun puolue SMP sai vaalivoiton Veikko Vennamon johdolla. Syntyi käsite rötösherrajahti, kun poliitikkoja, virkamiehiä ja yritysjohtajia syytettiin lahjusrikoksista.

Berliinin muurin sortuminen vuonna 1989 vapautti keskusteluilmapiiriä laajasti. Isoja kansainvälisiä puheenaiheita olivat myös Ruotsin pääministerin Olof Palmen murha vuonna 1986 ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986.


Tekniikka kehittyi. Uutuuksia olivat kotitietokoneet, matkapuhelimet, cd-levyt, kasettikorvalappustereot ja sähköhammasharjat. Videonauhureiden myötä syntyivät myös videovuokraamot.


Kotien varustuksessa yleistyivät leivänpaahtimet, vohveliraudat ja mikroaaltouunit. Juppikulttuuri toi koteihin myös kuntolaitteet.


Aikakauden ilmiöitä olivat kuntosalit, solariumit, laskettelukeskukset, suksiboksit ja rullaluistelu. Suomeen syntyi useita lomakeskuksia, muun muassa Visulahti, Puuhamaa, Tykkimäki, Serena.

Muotia olivat permanentatut hiukset ja takatukka, pystyssä olevat kaulukset ja olkatoppaukset sekä neonvärit, ylisuuret vaatteet ja hihojen kääriminen.


Suosikkiruokia olivat jauheliharuoat, kokoliharuoat, kalakeitto ja munakas. Pitsat ja pasteijat yleistyivät, samoin riisi ja pasta sekä valkosipuli ja hedelmät. Ravintoloissa syönti yleistyi, ja viinien kulutus kiihtyi.

Musiikissa suosittuja olivat esimerkiksi Michael Jackson, Bruce Springsteen, Prince ja Bon Jovi sekä suomalaisista Dingo, Sielun Veljet ja Leevi and the Leavings. Manserock oli suosittua: Eppu Normaalista Popedaan ja Juice Leskiseen.

Matti ja Teppo julkaisivat hittinsä Mä joka päivä töitä teen vuonna 1982.

Elokuvissa katsottiin James Bondia ja Poliisiopistoa. Televisiossa pyörivät Ritari Ässä, Cosby show, Dallas, Velipuolikuu, Hymyhuulet, Faktahomma, Karpolla on asiaa ja Napakymppi.


Mäkihyppääjä Matti Nykänen oli vuosikymmenen menestyneimpiä urheilijoita. Keijo ”Keke” Rosberg voitti ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -maailmamestaruuden vuonna 1982.


1990-luku: Muutosten ja laman vuosikymmen

Talouden ylikuumeneminen ja 1980-luvun pörssi- ja kiinteistökuplan puhkeaminen johtivat Suomen historian pahimpaan lamaan.

Tuhansia yrityksiä kaatui. Korot nousivat, ja asuntomarkkinat romahtivat. Kansalaiset ylivelkaantuivat ja joutuivat vararikkoon. Luottotappiot synnyttivät pankkikriisin. Lähes miljoona ihmistä perheineen suistui raiteiltaan. Konkurssit ja pitkäaikaistyöttömyys aiheuttivat ahdistusta ja traumoja. Leipäjonot syntyivät.


Koko yhteiskuntaa pidettiin pystyssä velkarahalla. Hyvinvointivaltio oli kriisissä, ja monia etuuksia, kuten työttömyysturvaa ja eläkkeitä, leikattiin.

Laman raunioista nousi kuitenkin Suomelle uusi talousveturi, elektroniikkateollisuus. Matkapuhelinten valmistukseen keskittynyt Nokia nousi kansainväliseen maineeseen.


Informaatioteknologia kehittyi matkapuhelinten, tietokoneiden ja internetin kautta.

Idänkauppa romahti, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Samalla yya-sopimus menetti merkityksensä. Seuraavana vuonna Suomi jätti jäsenhakemuksensa Euroopan yhteisölle ja liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Vuonna 1999 markka vaihtui tilivaluuttana euroon mutta säilyi vielä maksuvälineenä.


Maailmanpoliittisesti elettiin merkittävää aikaa. Monet valtionrajat muuttuivat.

Saksat yhdistyivät 1990. Neuvostoliiton lisäksi hajosivat myös Tšekkoslovakia sekä Jugoslavia, jonka alueelle perustettiin raakojen sotien seurauksena uudet valtiot Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Slovenia.

Laivaliikenne Viroon vilkastui nopeasti Neuvostoliiton hajottua. Muutenkin risteilyt Itämerellä olivat suosittuja lama-aikana. Risteilyihin liittyi myös vuosikymmenen traagisin onnettomuus, autolautta Estonian uppoaminen Itämerellä vuonna 1994. Yli 800 ihmistä kuoli.


Iso uutinen oli myös prinsessa Dianan kuolema auto-onnettomuudessa vuonna 1997.

Suomalaista itsetuntoa nosti jääkiekon MM-kulta vuonna 1995.


Musiikissa suosittuja olivat pop ja eurodance, muun muassa Hausmylly, Aikakoe, Neon 2, Ultra Bra, Taikapeili, Tiktak ja Nylon Beat. Suuri hitti oli Joel Hallikaisen Kuurankukka.

Televisiosta katsottuja olivat sketsi- ja visailuohjelmat, esimerkiksi Tuttu juttu, Kummeli ja Hyvät herrat, sekä sarjoista Salatut elämät, Ruusun aika ja Metsolat.


Eksoottiset ruoat, kuten curry, wokki ja tex-mex, tulivat ruokapöytiin. Suosittuja olivat myös jauheliha- ja makkararuoat, kalaruoat, pastaruoat (lasagne) sekä broileriruoat. Myös tuoreiden yrttien käyttö yleistyi.

2000-luku: Nokian ja finanssikriisin vuosikymmen

Uuden vuosituhannen alkua leimasi Suomessa Nokia-vetoinen nousukausi, joka päättyi maailmanlaajuiseen finanssikriisiin 2008. Velkakriisi johti työttömyyteen, ja yt-uutisista tuli arkipäivää. Finanssikriisin jälkeen talouskasvu on ollut heikkoa.

Suomen markka siirtyi historiaan vuonna 2002, kun uudet euron kolikot ja setelit otettiin käyttöön ja eurosta tuli ainoa laillinen maksuväline.

Suomi sai ensimmäisen naispresidentin, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000.


Suomi kansainvälistyi taloudellisesti ja kulttuurisesti. Maahanmuuttajien osuus maan väestöstä kasvoi, ja väestön ikääntyminen jatkui.

Vuosituhannen alun suuria keskustelunaiheita olivat muun muassa terrorismi, finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Koko maailmaa muutti New Yorkin World Trade Centerin tuhoutuminen terrori-iskussa vuonna 2001. Iskussa kuoli 2 750 ihmistä.


Tapaninpäivänä 2004 tsunami teki valtavaa tuhoa Intian valtamerellä Indonesian edustalla. Arviolta 280 000 ihmistä kuoli tai katosi. Heidän joukossaan oli 179 suomalaista, joista valtaosa oli lomalla Thaimaassa.

Myös Suomessa sattui useita järkyttäviä tapahtumia: Myyrmannin räjähdys vuonna 2002, Jokelan koulusurmat vuonna 2007, Kauhajoen koulusurmat vuonna 2008 ja Sellon ampumavälikohtaus vuonna 2009.


Lintuinfluenssa ja sikainfluenssa ja muut pandemiat riehuivat maailmalla.

Internet ja matkapuhelimet yleistyivät nopeaan tahtiin ja tulivat lähes kaikkien ihmisten käyttöön. Käytännössä kaikissa suomalaistalouksissa oli yleisimmät viihde-elektroniikkalaitteet ja kodinkoneet. Astianpesukone tuli kotien vakiovarusteeksi. Koteihin hankittiin kakkos- ja kolmostelevisioita, ja kesämökkejä koneellistettiin.

Videonauhurit alkoivat käydä vanhanaikaisiksi dvd-teknologian myötä. Matkapuhelimien ominaisuudet lisääntyivät, ja markkinoille tulivat kamerapuhelimet.

Televisiossa uutta oli tosi-tv. Musiikissa suosittuja olivat esimerkiksi Anssi Kela, Maija Vilkkumaa, Lauri Tähkä ja Elonkerjuu.

Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006 Hard Rock Hallelujah -esityksellään.


Muodissa suosittuja olivat merkkivaatteet. Naisten muoti-ilmiöitä olivat muun muassa varvas- ja rannekorut, leggingsit, pitkät puserot ja glitterit. Ystävyysrannekkeet olivat yleisiä etenkin nuorisolla. Nuorilla miehillä tyypillisiä olivat hupparit, t-paidat, reput, farkut, urheilujalkineet ja lippalakit.

2010-luku: Digitaalisuuden ja somen aika

Kuluvan vuosikymmenen sanoja ovat olleet muun muassa arabikevät, Isis, terrorismi, pakolaisuus, maahanmuutto, rasismi, sote, ilmastonmuutos, veganismi ja populismi. Keskusteluihin ovat nousseet myös some, vihapuhe ja sukupuolineutraalius.

Digitaalinen vallankumous jatkuu väkevänä: internet ja älypuhelimet alkavat olla kaikkien tavoitettavissa. Sosiaalisen median suosio on ollut huima. Vuosikymmenen suosittuja puhelinsovelluksia ovat muun muassa WhatsApp, Instagram, Snapchat, Airbnb ja Pokémon Go. Tubettamisesta on tullut ilmiö.


Joulukuussa 2017 juhlittiin Suomen itsenäisyyden satavuotispäivää.

Vuosikymmenen politiikkaa ovat leimanneet sote-uudistus, säästöt ja maahanmuuttokeskustelu. Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, 32 476 ihmistä. Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on kasvanut, väestön ikääntyminen jatkuu, ja syntyvyys on laskenut.


Suomalaista yhteiskuntaa ovat ravistelleet useat poliiseihin kohdistuvat rikosepäilyt. Vyyhti alkoi purkautua, kun Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio vangittiin marraskuussa 2013 epäiltynä törkeistä lahjus- ja virkarikoksista.

Vuosikymmenen tapauksia ovat olleet myös Talvivaaran kaivoksen aiheuttamat ympäristöongelmat Sotkamossa. Otsikoissa ovat olleet myös Itämeri ja ilmastonmuutos.

Terrorismi tuli Suomeenkin. Elokuussa 2017 Turun keskustassa tapahtui Suomen historian ensimmäinen jihadistipohjalta tehty terroriteko, jossa marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane hyökkäsi veitsellä kymmenen henkilön kimppuun. Kaksi kuoli ja kahdeksan loukkaantui. Bouanane tuomittiin teosta elinkautiseen vankeuteen.

Uudet sukupolvet ovat paitsi edeltäjiään vauraampia ja kansainvälisempiä myös koulutetumpia. Kun vuonna 1970 tutkinnon suorittaneita oli neljännes 15 vuotta täyttäneistä, vuonna 2010 osuus oli jo 67 prosenttia. Taustalla on ainakin osin koulutusjärjestelmän muutos 1990-luvulla. Tuolloin luotiin ammattikorkeakoulujärjestelmä.



Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti historiansa toisen jääkiekon maailmanmestaruuskullan toukokuussa 2011.

Kuluva vuosikymmen on ruokakulttuurin, superruokien ja erikoisruokavalioiden aikaa. Trendejä ovat myös kasvissyönti, veganismi sekä lihan korvaajat, esimerkiksi nyhtökaura.

Vuoden 2018 alussa alkoholilakia höllennettiin: ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuutta nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautettiin. Alkoholinkulutus on kuitenkin laskenut huippuvuoden 2007 jälkeen.

Vuosikymmenen suurin ikäluokka on 2010 syntyneet. Vuoden hitit olivat Jenni Vartiaisen Missä muruseni on ja En haluu kuolla tänä yönä sekä Lady Gagan Bad Romance.

Lähteitä: Tilastokeskus, Suomalaisen arjen historia – hyvinvoinnin Suomi, WSOY 2008, HS-arkisto, Wikipedia, Kotimaisten kielten keskus Kotus.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    2. 2

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    3. 3

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    4. 4

      Suomen valtiolta huijattu mahdollisesti yli neljä miljoonaa euroa Yhdysvalloissa

    5. 5

      Pariskunta luuli ostaneensa 500 neliön omakotitalon Helsingistä, todellinen huoneistoala olikin vain 360 neliötä – Hovioikeus pani pisteen erikoiselle riidalle

    6. 6

      Lentoyhtiö Norwegianin osakkeen hinta rajussa laskussa – Velkainen yhtiö yrittää saada lisää rahaa omistajiltaan

    7. 7

      Terrori-iskusta alkanut nokittelu uhkaa suistaa ydinasevallat Intian ja Pakistanin uuteen konfliktiin – kiistan keskiössä on taas Kashmir, josta ne ovat käyneet kolme sotaa

    8. 8

      Monet pojat harrastavat huonoa seksiä, koska eivät kuuntele tyttöjä, sanoo kehutun seksioppaan tehnyt kirjailija

    9. 9

      Suomi lähettää 1 500 sotilasta ja sata panssarivaunua sotaharjoitukseen Ruotsiin

    10. 10

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon Helsingin seudulla

    2. 2

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    3. 3

      Kukaan ei tiedä, miksi tämä talo on suojeltu – Helsingin valtaväylien puristuksessa pakkohuutokaupataan 100-vuotiasta mökkiä

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    6. 6

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    7. 7

      Pariskunta luuli ostaneensa 500 neliön omakotitalon Helsingistä, todellinen huoneistoala olikin vain 360 neliötä – Hovioikeus pani pisteen erikoiselle riidalle

    8. 8

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    9. 9

      Suomalaisyhtiö lähti kokeilemaan näkemäänsä markkinarakoa – Amerikkalaiset sijoittajat antoivat 175 miljoonaa euroa

    10. 10

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    8. 8

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Venezuela esti neljän europarlamentaarikon maahantulon – Oppositiojohtaja aikoo koota miljoona vapaaehtoista rajalle kuljettamaan avustustarvikkeita
    3. Terrori-iskusta alkanut nokittelu uhkaa suistaa ydinasevallat Intian ja Pakistanin uuteen konfliktiin – kiistan keskiössä on taas Kashmir, josta ne ovat käyneet kolme sotaa
    4. Yksinpurjehtija Tapio Lehtisen vene ajelehti, kun kippari nukkui pommiin – ”En herännyt edes rouva Asterian hienovaraisiin vihjeisiin”
    5. Yhdysvallat valmis toimittamaan Suomelle huippumodernin elektronisen sodankäynnin hävittäjän – aiemmin myyty vain Australialle
    6. Tutkijoiden kehittämä älykangas osaa lämmittää tai viilentää kehoa tarpeen mukaan
    7. Se oli enemmän kuin suklaarasia ja vaaleanpunaiset neilikat – Valentinen päivän kohtaaminen teki Jazzkeittiön onnelliseksi
    8. Laskettelukeskukset yrittävät lisätä valistusta ja rinnepartioita estääkseen Himoksen kaltaiset onnettomuudet – rinnekäyttäytyminen on silti laskijan vastuulla
    9. Tunti sitten
    10. NBA haluaa luoda liigan Afrikkaan ja hankkeeseen on lähdössä mukaan Barack Obama – ”Tämä voi olla paljon suurempaa kuin se, mitä tapahtuu kentällä”
    11. Lentoyhtiö Norwegianin osakkeen hinta rajussa laskussa – Velkainen yhtiö yrittää saada lisää rahaa omistajiltaan
    12. Suomi lähettää 1 500 sotilasta ja sata panssarivaunua sotaharjoitukseen Ruotsiin
    13. Näytä lisää