Kotimaa

Unohdettu suomalainen taistelumaalari nousi tsaarin suosioon Venäjällä – ”Boheemi ja velikulta, jonka seikkailuista rintamalla kulki lukemattomia tarinoita”

Hugo Backmansson yhdisti poikkeuksellisella tavalla taiteilijan ja sotilaan urat.

”Ikuinen taiteilijanuorukainen, soturi ja seikkailija”, otsikoi Helsingin Sanomat huhtikuussa 1950, kun Hugo Backmansson täytti 90 vuotta.

”Yhdeksänkymmenen vuoden ikä on kunnioitettava saavutus kenelle tahansa kansalaiselle, saati sitten miehelle, joka on käyttänyt vuotensa intensiivisesti nähden maailmaa sekä päässyt elämäntyössään maineikkaisiin saavutuksiin”, alkoi merkkipäivästä kertova artikkeli.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ja kuitenkin tämä poikkeuksellisen uran tehnyt Pietarin sotilas- ja taideakatemiat käynyt upseeri ja taidemaalari on nyt painunut lähes unohduksiin.

Harva enää tietää, että taistelumaalarina Backmansson oli Venäjän viimeisen keisarin suosikki: ennen valtansa kukistumista Nikolai II valitsi hänet kaikkien taistelumaalariensa päälliköksi.

Back­mansson valmistui Pietarin taideaka­temiasta taistelu­maalariksi. Häntä voidaan­kin pitää toisen maailman­sodan aikaisten suomalaisten TK-piirtäjien ja -kuvaajien ja nykyisten kameroita käyttävien taistelu­kuvaajien edeltäjänä. TK tulee sanasta tiedotuskomppania. Niissä TK-miehet palvelivat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Backmanssonille myönnettiin Pietarissa taiteilijan arvonimi vuoden 1899 marraskuussa erinomaisin tiedoin maalauksessa ja tieteellisissä aineissa, ja hän sai oikeuden kantaa akatemian hopeista mitalia.

Backmanssonin lopputyönään tekemä taistelumaalaus Ulaanipatrulli kuuluu nykyään Eremitaašin taidemuseon kokoelmiin. Se ei ole koskaan ollut esillä Suomessa.


Pietarin kuuluisassa taideakatemiassa opiskeli useita suomalaisia kuvataiteilijoita, joiden joukossa olivat muiden muassa Eero Järnefelt ja Juho Rissanen. Backmansson oli kuitenkin ainoa suomalainen, joka valmistui sieltä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Eivät ne muut saaneet opintojaan koskaan loppuun. Ainut valmistunut, jonka löysin arkistolähteiden perusteella, oli Hugo”, sanoo taidehistorioitsija Marju Rönkkö.

Rönkkö on tutkinut suomalaisten kuvataiteilijoiden vaiheita Pietarin taideakatemiassa autonomian aikana. Hän valmistelee parhaillaan Lapin yliopistossa väitöskirjaa taidemaalari Reidar Särestöniemen opiskeluajasta Neuvostoliiton taideakatemiassa Leningradissa.


Rönkön mukaan Backmansson liittyi kiinteästi venäläiseen taistelumaalausperinteeseen, jossa maalareita koulutettiin järjestelmällisesti kuvaamaan Venäjälle voitollisia taisteluita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Siinä piti hallita muotokuvamaalaus, ryhmämaalaukset ja eläinten, nimenomaan hevosten, maalaaminen. Hugohan sai luvan käydä tekemässä luonnoksia ja maalaamassa tsaarin hevostalleilla, jotka olivat Pietarin keskustassa”, Rönkkö sanoo.

”Piti olla niin monipuolinen, ettei siihen moni loppujen lopuksi kyennyt. Lisäksi kaiken piti olla historiallisesti oikein, kuten pukujen, maiseman, aseiden ja niin edelleen.”

Backmansson maalasi aluksi sotilaiden arkea ja juhlallisia poseerauksia taisteluista. Hän teki muun muassa Haminan kadettikoulun elämästä piirroksia, jotka julkaistiin kirjassa Teckningar ur kadett-lifvet.


Backmansson toimi taistelumaalarina kahdessa sodassa eli Venäjän ja Japanin välisessä sodassa vuosina 1904–1905 sekä ensimmäisessä maailmansodassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pysäyttävimmät ja aidoimmat sotakuvauksensa Backmansson teki Venäjän ja Japanin sodan aikana Mantšuriassa, kun hän toimi taistelumaalarina 2. mantšurialaisen armeijan esikunnassa. Sitä johti kuuluisa suomalaissyntyinen jalkaväenkenraali Oskar Gripenberg.

Kun Backmanssonin lopputyö Pietarin taideakatemiassa oli vielä katsottavissa viralliseksi sotataiteeksi, niin vesivärityöt Mantšuriasta olivat jo jotain aivan muuta.

”Ne eivät ole enää pittoreskeja kuvauksia”, Rönkkö sanoo.

”Venäjän–Japanin-sodan kuvauksissa tulee esiin sodan raadollisuus. Voi sanoa, että ruumis haisee, kun katsoo niitä kuvia. Ihan karmivia kuvia siitä, millaista on olla sodassa, kun sotilaat kuolevat ja haavoittuvat. Niissä on tullut kärsimys mukaan. Hugolla on niissä jo kuolema mukana.”


Mantšurian taisteluiden keskellä Backmansson tapasi myös tulevan marsalkan Gustaf Mannerheimin. Myöhemmin molemmat suomalaiset olivat vierustovereina sairastuvalla, kun maalari oli sairastunut ”suolitulehdukseen”.

Suomen Punaisen Ristin historiikissa Mannerheimin kuvattiin olleen tuolloin ”hirvittävän uupunut, laiha ja kalpea”, ja hänen korvastaan leikattiin paise.

Backmansson oli taas ”boheemi ja velikulta, jonka seikkailuista rintamalla kulki lukemattomia tarinoita”.

”Toivuttuaan molemmat olivat koko ambulanssin ilonpitäjiä”, kerrotaan historiikissa.


Ensimmäiseen maailmansotaan liittyy myös Backmanssonin uran huipennus. Hän kertoi myöhemmin olleensa Turkkiin päin suuntautuneella sotaretkellä ja maalanneensa siellä joukon akvarelleja, jotka päätyivät näyttelyyn Tsarskoje Seloon.

Backmanssonin mukaan keisari Nikolai II ihastui näkemiinsä akvarelleihin. Sen jälkeen keisari nimitti hänet Venäjän kaikkien sotamaalareiden päälliköksi.

”Kyllä se varmaan totta on”, Rönkkö sanoo.

Mitään dokumentteja tästä nimityksestä ei tunneta, mutta se ei ole ihme, koska elettiin suurta vallankumousvuotta 1917. Tsaarinvalta oli romahtamassa.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Backmansson vangittiin vastavallankumouksellisena muutamaksi viikoksi, kunnes hän pääsi vankienvaihdon jälkeen Suomeen.


Valmistuttuaan taidemaalariksi Backmansson erosi Venäjän armeijan vakinaisesta palveluksesta ja siirtyi reserviin. Erotessaan hän oli arvoltaan everstiluutnantti.

Vapaana taiteilijana Backmansson tuli tunnetuksi muotokuvista ja maisemamaalauksista. Hän vietti vuosia myös Pohjois-Afrikassa, jonka maisemia ja ihmisiä hän maalasi koko loppuikänsä.

Afrikassa hänen tuttaviinsa kuului muun muassa kuuluisa suomalainen sosiologi Edvard Westermarck.

”Backmansson oli kosmopoliitti. Hän ei ollut suomalaiskansallinen, vaan jäi aina vähän sivuun taidearvioinneissa”, Rönkkö sanoo.

Backmansson oli luultavasti liian venäläinen ja kansainvälinen hahmo tuonaikaisen Suomen ilmapiiriin. Hän signeerasi osan teoksistaankin kyrillisin kirjaimin. Häneltä puuttuivat myös täysin esimerkiksi aikakaudelle tärkeät Kalevala-aiheet.

”Hugo on aina jäänyt sinne sivuun.”

Häntä ei myöskään mielletä suomalaisen sotataiteen edelläkävijänä. Kuvaavaa on, että Markku Valkosen teoksessa Ateljeena sotatanner – TK-piirtäjien sotaa hänet mainitaan yhdellä lauseella: ”Muistettakoon Hugo Backmanssonin ura Venäjän armeijan taistelumaalarina”.

Backmanssonin tuotanto oli laaja. Hänen piirroksiaan ja maalauksiaan näkee suomalaisissa huutokaupoissa, ja niitä on useissa kokoelmissa.

Merkittävä kokoelma Backmanssonin taistelumaaluksia on everstiluutnantti Lennartti Pohjanheimon asekokoelmasäätiöllä, joka kerää Backmanssonin taistelumaalauksia. Kokoelmaan kuuluu nykyään parisenkymmentä maalausta ja piirrosta.


Nykypäivän ”taistelumaalarit” koulutetaan Santahaminassa

Taistelumaalarit ovat jääneet historiaan, mutta tarve taistelujen kuvaamiselle on säilynyt. Niinpä Puolustusvoimatkin kouluttaa taistelukuvaajia, kansainvälisellä termillä combat camera -sotilaita.

Varsinainen taistelukuvaajakoulutus alkoi Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa viisi vuotta sitten. Toiminnassa on otettu oppia muun muassa Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Vaikka taistelukuvaajien koulutuksesta vastaa Maavoimat, heitä käytetään kaikissa puolustushaaroissa. Jokainen kuvaaja saa kivääritaistelijan koulutuksen. Tarvittaessa he taistelevat osana sitä joukkoa, jolle heidät on alistettu.

”Toiminnan taustalla on ajatus, että he kykenevät toimimaan missä tahansa Puolustusvoimien joukossa ilman että aiheuttavat vaaraa joukolle, jossa toimivat”, sanoo taistelukameratuottaja Ville Multanen Kaartin jääkärirykmentistä.

”Heistä pitää löytyä jääkäriyksikköön sijoitettavan taistelijan ominaisuudet.”

Taistelukuvaajiksi koulutetaan jokaisesta saapumiserästä vajaa kymmenen varusmiestä. Valittu määrä riippuu siitä, kuinka paljon vaatimukset täyttäviä löytyy.

Taistelukuvaajilta edellytetään alan koulutusta, työkokemusta tai niin vahvaa harrastustaustaa, että heillä on esittää siitä näyttöjä. Lisäksi kuvaajilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa.

”Otamme siviiliammattilaisen ja koulutamme hänestä sotilasammattilaisen”, tiivistää Multanen.

Taistelukuvaajan työvälineitä ovat järjestelmä- ja videokamerat sekä erilaiset kuvankäsittelyohjelmat. Varusmiehet voivat hakea taistelukuvaajakoulutukseen alokaskauden aikana erityistehtävähaun kautta.

Kuka?

Hugo Backmansson (1860–1953)


 Suomalainen taidemaalari ja Venäjän armeijan upseeri.

 Opiskeli maalausta Turussa, Pietarissa, Pariisissa ja Münchenissä.

 Valmistui taistelumaalariksi Pietarin taideakatemiasta vuonna 1899.

 Kävi Haminan kadettikoulun ja Pietarin sotilasakatemian ja yleni everstiluutnantiksi.

 Toimi taistelumaalarina Venäjän ja Japanin välisessä sodassa sekä ensimmäisessä maailmansodassa.

 Backmanssonin on epäilty olleen värisokea.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä – artikkelin yhteydessä ollut lääkärintodistus herätti ihmetystä

    2. 2

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    3. 3

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    4. 4

      Keihäänheittäjä Jarkko Kinnunen, 48, on kuollut

    5. 5

      Oikeustieteilijät kehuvat perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa ja ihmettelevät hallituksen jääräpäisyyttä

    6. 6

      Politiikan kulisseissa on käyty jo pitkään näkymätöntä taistelua: Valinta tunnin junan ja Lentoradan välillä määrää Suomen kasvun suunnan vuosikymmeniksi

    7. 7

      Kerttu Niskanen jää sivuun sunnuntain parisprintistä sairastumisen vuoksi – tilalle nousee Anne Kyllönen

    8. 8

      Toistuvat rahanpesuepäilyt koettelevat pankkeja, mutta Virolle ne ovat vieläkin kovempi kolaus

    9. 9

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    10. 10

      Kahdella Supon toiminnan laillisuutta valvoneella on itsellään virka suojelupoliisissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä – artikkelin yhteydessä ollut lääkärintodistus herätti ihmetystä

    3. 3

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    4. 4

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    5. 5

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    6. 6

      Keihäänheittäjä Jarkko Kinnunen, 48, on kuollut

    7. 7

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    8. 8

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    9. 9

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    10. 10

      Ihmiset sanovat arvostavansa puhdasta ruokaa, mutta tutkija Helena Siipi ei ymmärrä, mitä se tarkoittaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    4. 4

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    5. 5

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    6. 6

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    7. 7

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    8. 8

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    9. 9

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    10. 10

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    11. Näytä lisää