Kotimaa    |   HS-analyysi

Kenestä tulee Puolustusvoimain komentaja? Korkeiden upseerien rikosepäilyt varjostavat Jarmo Lindbergin kautta

Kenraali Jarmo Lindbergin virkakausi päättyy heinäkuun lopussa.

Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana tehdään tärkeitä päätöksiä koskien Puolustusvoimien johtoa. Taustalla on se, että peräti neljä vuonna 1959 syntynyttä ja kadettikurssilta 66 valmistunutta kenraalia on siirtymässä reserviin.

Nykyisen komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin viisivuotinen kausi päättyy heinäkuun lopussa. Myös Puolustusvoimien kakkosmies, kenraaliluutnantti Timo Kivinen lähestyy eroamisikää, sillä hän täyttää joulukuussa 60 vuotta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tänä vuonna täyttävät 60 vuotta myös Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen ja tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho. Uuden tiedustelupäällikön valinta kiinnostanee tavallista enemmän, sillä Ohra-ahon seuraajasta tulee tiedustelulainsäädännön myötä paljon vartija.

Käytännössä huippu-upseerien urakierto pyörähtää ison kierroksen, jolla on heijastusvaikutus myös alemmille tasoille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sotilaiden eläkkeelle pääsyä ollaan parhaillaan myöhentämässä asteittain kahdella vuodella.

Kenraalien eroamisikä nousee vähitellen 60 vuodesta 62 vuoteen ja Puolustusvoimain komentajan 63 vuodesta 65 vuoteen.

Siirtymäajalla nykykenraaleiden eroamisikä riippuu syntymävuodesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lain mukaan vuonna 1959 syntyneen Puolustusvoimain komentajan pakollinen eroamisikä on 64 vuotta ja kolme kuukautta. Samana vuonna syntyneiden kenraalien eroamisikä on 60 vuotta ja kuusi kuukautta.

Keskeisiä vaikuttajia uuden Puolustusvoimain komentajan valinnassa ovat virassa oleva komentaja, puolustusministeri ja tasavallan presidentti eli Lindberg, Jussi Niinistö (sin) ja Sauli Niinistö.

Puolustusministeri Niinistö kertoi torstaina HS:lle, että hän on jo keskustellut asiasta tasavallan presidentin kanssa. Hän ei kuitenkaan halunnut avata asiaa enempää, koska nimitysoikeus kuuluu presidentille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Historiassa on esimerkkejä siitä, kuinka virassa olleet komentajat ovat vaikuttaneet vahvasti seuraajiensa valintaan. Perintöprinssejä kasvattivat muun muassa Jaakko Valtanen ja Gustav Hägglund.

Suurin suosikki Lindbergin seuraajaksi on Lindberg itse. Kenraalit on nykyisin tapana nimittää virkoihinsa viiden vuoden määräajaksi, mutta viisi vuotta ei ole mikään lakiin kirjattu vuosimäärä. Ikänsä puolesta Lindberg voitaisiin nimittää uudelleen toiselle vain hiukan lyhyemmälle kaudelle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toinen kysymys on se, haluaako Lindberg jatkaa. Mies on uransa huipulla ja paloa voi olla jo muihin haasteisiin. Upseerien urakulttuuriin kuuluu myös se, ettei tuleen jäädä makaamaan. Lähes kymmenen vuotta samalla pallilla olisi pitkä aika.

Toisaalta historiallisen kallis Hornet-hävittäjän seuraajan valinta eli HX-hanke lähestyy ratkaisevia vaiheitaan. Entisenä Ilmavoimien hävittäjälentäjänä Lindberg saattaa haluta olla mukana varmistamassa, ettei mikään mene loppumetreillä pieleen.

Lindbergin kauden loppua varjostavat kuitenkin käynnissä olevat korkeita upseereita koskevat rikostutkinnat. Pisimmällä on Ilmavoimien komentajaa, kenraalimajuri Sampo Eskelistä ja Karjalan lennoston entistä komentajaa, eversti Markus Päiviötä koskevat rikosepäilyt. Molempia vastaan on nostettu syyte sotilasrikosasioissa.

Eskelisen epäillään laiminlyöneen velvollisuutensa aloittaa viivytyksettä esitutkinta alaistaan Päiviötä koskevista rikosepäilyistä. Syyttäjä kertoi torstaina, että hän harkitsee asiassa myös Lindbergin toimintaa koskevan selvityksen aloittamista.

Marraskuussa aloitti keskusrikospoliisi lisäksi jääviysepäilyjä koskevat esitutkinnat, joiden kohteina ovat Merivoimien entinen esikuntapäällikkö, lippueamiraali Timo Hirvonen ja Ilmasotakoulun johtaja, eversti Mikko Punnala. Molemmissa tapauksissa rikosnimikkeenä on virkavelvollisuuden rikkominen.

Paraikaa Pääesikunta tutkii myös epäilyä, jossa pariakymmentä varusmiestä ja ammattisotilasta epäillään toiseen sotilaaseen kohdistuneesta pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta. Epäillyt rikokset sattuivat marraskuun viimeisellä viikolla Ilmavoimien sotaharjoituksessa.

Useiden kesken olevien rikosepäilyjen suma herättää kysymyksen, onko Puolustusvoimien johtamisessa ja johtamiskulttuurissa kaikki kunnossa. Viime kädessä siitä vastaa Puolustusvoimain komentaja Lindberg.

Lindbergin edeltäjän Ari Puheloisen epäkiitollisena tehtävänä oli ajaa läpi puolustusvoimauudistus. Se oli todellisuudessa poliitikkojen määräämä supistusohjelma, jossa välttämättömyydestä tehtiin puoliväkisin hyve.

Yksi Puheloisen vähemmän tunnettuja saavutuksia puolustusvoimauudistuksessa oli se, että vaikka sen yhteydessä lakkautettiin varuskuntia ja irtisanottiin ihmisiä, niin henkilövähennykset eivät todellisuudessa kohdistuneet kadettiupseereihin. Varsinaisia kärsijöitä olivat siviilit.

Lindbergin kauden saavutuksiin voidaan taas lukea Puolustusvoimien kääntäminen yhä enemmän valmiusorganisaation suuntaan aikana, jolloin Venäjän ulko- ja sotilaspolitiikka on muuttunut aggressiivisemmaksi. Lindbergin kaudella on myös ajettu tehokkaasti Ilmavoimien ja Merivoimien miljardihankintoja.

Uutta komentajaa valittaessa on ensimmäisenä hierarkiassa yleensä sotaväen kakkosmies eli Pääesikunnan päällikkö. Pääesikunta on Puolustusvoimien johtoesikunta ja sen päällikkö on komentajan lähin työtoveri – eräänlainen taistelupari.

Nykyinen Pääesikunnan päällikkö Timo Kivinen on Lindbergin valinta. Miehet tuntevat toisensa jo kadettikouluajoilta, koska he valmistuivat samalta kurssilta.


Kivinen oli alun perin rakuuna, jonka sotilasura vei myöhemmin muun muassa Yhdysvaltojen armeijan vaativalle Airborne and Ranger -kurssille.

Kivinen saavutti Kadettikoulussa kadettien grand slamin: hän oli kurssinsa priimus, kadettivääpeli sekä sai ansioituneimmalle upseeriksi valmistuneelle jaettavan kunniamiekan. Kadettivääpeli on sotilasarvoltaan korkein oppilas Kadettikoulussa.

Saavutus ei ole ainutlaatuinen mutta harvinainen.

Pääesikunnan päällikön jälkeen katseet yleensä kääntyvät seuraajavalinnassa muihin kenraaliluutnantteihin tai vara-amiraaleihin.

Suurinta ja tärkeintä puolustushaaraa eli Maavoimia komentaa tällä hetkellä kenraaliluutnantti Petri Hulkko.


Hulkko on taustaltaan laskuvarjojääkäri. Hänet tunnetaan yhtenä niistä, jotka ovat olleet kehittämässä suomalaista erikoisjääkäritoimintaa.

Hulkko on ollut myös merkittävissä tehtävissä viime vuosina, kun Maavoimia on kehitetty voimakkaasti koulutusorganisaatiosta lähemmäksi valmiusorganisaatiota.

Hulkolla lienevät myös yhteiskuntasuhteet kunnossa, sillä hän toimi vuosina 2008–2011 silloisen puolustusministerin Jyri Häkämiehen (kok) sotilasneuvonantajana.

Vuonna 1961 syntyneenä hän pystyisi palvelemaan komentajana kokonaisen viisivuotiskauden.

Toinen ikänsä puolesta sopiva ehdokas on Puolustusvoimien strategiapäällikkö Kim Jäämeri (s.1964).


Jäämeri on useille suomalaisille päättäjille tuttu mies, sillä hän toimi valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana vuosina 2007–2010. Maanpuolustuskurssien johtaminen on sotilaille yksi tehokkaimpia tapoja verkottua päättäjien ja johtavissa asemissa olevien kanssa.

Jäämeren kohdalla suurin ”mutta” saattaa liittyä siihen, että hänen taustansa on Lindbergin tapaan Ilmavoimissa. Kaikki eivät ehkä katso hyvällä, että uudeksi komentajaksi valittaisiin jälleen entinen hävittäjälentäjä.

Toisaalta puolustushaaran merkitystä lienee komentajavalinnoissa liioiteltu. Pienen maan asevoimissa ei ole varaa nurkkakuntaisuuteen, minkä ymmärtävät varmasti myös ne, jotka tekevät seuraavaa komentajavalintaa.

Muita mahdollisia kenraaliluutnanttitason ehdokkaita ovat Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Timo Rotonen ja Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Eero Pyötsiä (s.1961).


Rotosen aselaji oli alun perin ilmatorjunta, mutta hänestä on koulutettu viime vuosina huollon ja logistiikan erikoismies. Hän on johtanut muun muassa Logistiikkalaitosta, jonka kautta Puolustusvoimien miljardiluokan hankinnat nykyään tehdään. Sillä saattaa olla merkitystä, kun käynnissä ovat ennätyshankinnat.


Pyötsiän uraan mahtuu vuosia Puolustusministeriössä muun muassa yksikön johtajana. Hän kuuluu myös siihen suomalaisten sotilaiden joukkoon, joka on opiskellut Harvardissa.

Kuinka nyrkit savessa Puolustusvoimien huipulla käydään sitten valtakamppailua? Käsitykset siitä vaihtelevat.

Historiankirjat kertovat, että kenraalikunnan vahvat persoonat ovat aina riidelleet, joskus jopa lapsellisuuteen saakka. Sotilasalalla kilpailu on erittäin kovaa. Aina ei ole helppoa katsoa sivusta, kuinka samalla kurssilla aloittanut kadettiveli tai -sisar etenee urallaan nopeammin.

1960-luvulla komentajana toiminut Mannerheim-ristin ritari Yrjö Keinonen piti korkeimman upseeriston vääntöä hyvin verisenä. Keinonen tiesi asian hyvin, sillä hänen valintansa herätti aikoinaan kohua, koska hän ohitti monia virkaiältään ja arvoltaan korkeampia upseereita.

Sen sijaan edellinen komentaja Puheloinen sanoi valituksi tultuaan HS:n haastattelussa, että Keinosen muistelmat eivät ole tätä päivää. Hän painotti, että ”kenraalit ovat toisilleen lojaaleja”.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    2. 2

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    3. 3

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    4. 4

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    5. 5

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    6. 6

      Ruosteen­punainen Kuu pimeni näyttävästi – kuvakooste ja time lapse -video harvinaisesta luonnon­ilmiöstä

    7. 7

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – ”Optikoiden koulutus tähtää myymiseen, eikä riskeistä välttämättä kerrota”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    8. 8

      Keskustelu maahanmuuttajien seksuaali­rikoksista kiihtyi muuallakin Euroopassa, ja lakeja tiukennettiin – Mitä Saksassa ja Ruotsissa on opittu?

    9. 9

      Heistä piti tulla super­tähtiä, mutta toisin kävi – Kolme suomalaista ykkös­kierroksen NHL-varausta kertoo HS:lle, miksi ura ei auennutkaan

      Tilaajille
    10. 10

      Maanantai on kouluissa isojen ruoka-annosten päivä – Ilmiön syytä ei tiedetä tarkkaan, mutta ruoka­palvelu­vastaavilla on siitä omat arvelunsa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuu pimeni – Lähetä kuvia ruosteen­punaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    2. 2

      Lesken oikeudet ovat suurin perinnön­jakoon liittyvä harha­käsitys – ”Kaiken­laiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja”, sanoo asianajaja

    3. 3

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    4. 4

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    5. 5

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    6. 6

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    7. 7

      Toimittaja Lea Pakkanen matkusti läpi Venäjän ja huomasi olevansa ruumiiden keskellä – Pienessä siperialais­kylässä valkeni Pakkasen suvun salaperäinen painajainen

      Tilaajille
    8. 8

      Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

    9. 9

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    10. 10

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    10. 10

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat