
Onko vanhemmalla oikeus jättää lapsensa rokottamatta, vaikka se olisi lapsen edun vastaista? Voiko vanhempien ideologia tai mielipide muutenkin ohittaa lapsen edun? Jos voi, millaisissa tapauksissa?
Tätä kysymystä joutui pohtimaan myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT). Se päätti torstaina Saksaa koskevassa tuomiossa, että lasten oikeus saada kunnollista opetusta ohittaa vanhempien halun kasvattaa lapset ideologisista syistä kotona.
Saksa ei siis ollut rikkonut yksityiselämän suojaa koskevaa artiklaa puuttuessaan vanhempien oikeuksiin.
Asian oli vienyt EIT:n käsittelyyn saksalainen pariskunta, Dirkhttps://www.hs.fi/haku/?query=dirk ja Petra Wunderlich.https://www.hs.fi/haku/?query=petra+wunderlich. Viranomaiset veivät heiltä osittain huoltajalle kuuluvat oikeudet sen jälkeen, kun he olivat kieltäytyneet lähettämästä kouluun neljää lastaan. Pariskunta halusi antaa lapsilleen koulutuksen kotona.
Viranomaisten mielestä kotikoulu ei ollut lasten edun mukaista. Heidän mukaansa vanhemmat kasvattivat lapsiaan ”rinnakkaismaailmassa” ilman minkäänlaista kontaktia ikätovereihinsa.
Pariskunta yritettiin ensin uhkasakkojen avulla saada lähettämään lapset koulunpenkille, mutta sakoista ei ollut apua. Lapset eivät ilmaantuneet kouluun.
Seuraavaksi asiaa käsiteltiin tuomioistuimessa.
Lapset kertoivat oikeudelle, että koulutunneista vastasi äiti. Kotikoulua oli päivittäin yleensä viisi tuntia, tosin välillä syötiin äidin tekemä lounas. Kaikilla lapsilla oli sama lukujärjestys iästä riippumatta.
Vanhemmat hävisivät asian oikeudessa. Tuomioistuin määräsi vanhemmat luovuttamaan lapset viranomaisille pakollista koulunkäyntiä varten. Koulunkäynnin turvaamiseksi lapset olivat jopa kolme viikkoa viranomaisten huostassa.
Tuomioistuimen mukaan kotikoulu esti lapsia tulemasta osaksi laajempaa yhteisöä ja oppimasta sosiaalisia taitoja, kuten suvaitsevaisuutta.
Vanhemmat valittivat hovioikeuteen, mutta päätös pysyi. Oikeus huomautti, että lasten etu oli konkreettisesti vaarantunut, koska vanhempien antama opetus ei millään tavalla voinut vastata koulun antamaa opetusta.
Lapset kävivät koulua vuosina 2013 ja 2014, mutta kesäkuussa 2014 vanhemmat ottivat heidät jälleen pois koulusta.
Nyt oikeus päätti palauttaa vanhemmille huoltajuuden, koska lasten koulutustaso ei ollut hälyttävän heikko. Oikeus kuitenkin painotti, ettei päätöstä saa ymmärtää luvaksi kouluttaa lapset kotona.
Saksassa on koulupakko, toisin kuin Suomessa. Suomessa on oppivelvollisuus, mutta se ei tarkoita pakollista koulua. Huoltajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.
Wunderlichien tapaus ehti herättää huomiota ja keskustelua pitkin Eurooppaa. Perhettä ovat voimakkaasti tukeneet konservatiiviset, kristilliset yhteisöt. EIT:n prosessiin ilmoittautui kaksi tällaista järjestöä, Ordo Iuris ja European Centre for Law and Justice, jotka korostivat omissa kannanotoissaan vahvasti vanhempien oikeutta kouluttaa lapsensa kotona.
Järjestöt viittasivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan artiklaan, jossa turvataan kaikkien oikeus koulutukseen. Artiklassa todetaan myös, että valtion on kunnioitettava vanhempien oikeutta kasvattaa lapsiaan uskonnollisten ja filosofisten näkemystensä mukaisesti.
EIT huomautti, että se on käsitellyt tämän artiklan tulkintaa aiemmissa ratkaisuissaan. Niissä EIT on painottanut, että artikla täytyy lukea kokonaisuudessaan, eikä vanhempien oikeus ideologiansa mukaiseen kasvatukseen ohita lapsen oikeutta koulutukseen.
”Tämä tarkoittaa, etteivät vanhemmat voi kieltää lapseltaan oikeutta koulutukseen oman vakaumuksensa takia”, EIT on todennut.
Niinpä tässäkin tapauksessa vanhemmat kokivat EIT:ssä tappion. EIT:n mukaan saksalaisviranomaisten toimenpiteet olivat oikeutettuja. Lievempiä keinoja ei ollut käytettävissä, koska vanhemmat kieltäytyivät sitkeästi lähettämästä lapsiaan kouluun.
EIT:n mukaan viranomaisilla oli perusteltua syytä epäillä vanhempien vaarantaneen lapsensa pitäessään heidät ”symbioottisessa” perheyhteisössä. Lapset olivat eristettyinä muusta yhteiskunnasta ilman perheen ulkopuolisia kontakteja.
EIT kiinnitti huomiota myös siihen, että isä oli todennut lasten olevan vanhempiensa ”omaisuutta”.
Perhe ilmoitti heti torstaina harkitsevansa asian viemistä EIT:n suuren jaoston tutkittavaksi.
Mitä EIT:n päätös sitten tarkoittaa ajankohtaiselle rokotekeskustelulle?
Tapaus korostaa entisestään sitä, että vanhempien oikeudet eivät ole rajoittamattomat. Lapsella on itsenäisiä, vanhemmista riippumattomia oikeuksia. Tiukan paikan tullen lapsen etu ohittaa vanhempien oikeuden toteuttaa omaa ideologiaansa.
Näin ollen EIT saattaisi hyvinkin hyväksyä Suomessakin väläytellyn rokotepakonhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005919405.html.
Perustuslakiasiantuntijat ovat sanoneet samaa. Esimerkiksi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen https://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+ojanenHelsingin yliopistosta ei ole tyrmännyt rokotepakkoa.
”Mitä yleisvaarallisempi tauti, jota rokotteella voi tehokkaasti torjua, sitä perustellumpi pakko voi olla”, hän sanoi joulukuussa Helsingin Sanomissa. Jutun voit lukea tästä linkistähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005920425.html.
- Ihmisoikeudet Seuraa
- Lapset Seuraa
- Perhe Seuraa
- Susanna Reinboth Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24