Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensihavainto kultasakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä
Kultasakaalin arvioidaan asettuvan Etelä- ja Länsi-Suomen vähälumisille seuduille, sillä raskastekoisena ja töpöjalkaisena se ei viihdy paksulla hangella.
Kotimaa
Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensihavainto kultasakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä
Suomi on saamassa uuden tulokaslajin, jota ei varsinaisesti toivoteta tervetulleeksi. Kultasakaali kolkuttelee jo Suomen rajoja, ja on mahdollista, että sellainen jo Suomen puolelle Karjalan kannaksen kautta on astellutkin.
Suomi varautuu tämän euraasialaisen, keskikokoisen koiraeläimen maahantuloon säätämällä sakaalin metsästyslaissa riistaeläimeksi.
Ilmasto- ja elinympäristömuutosten takia laji on levittäytynyt viime vuosikymmeninä vauhdilla kohti Pohjois- ja Länsi-Eurooppaa. Euroopassa arvioidaan asustavan jo lähemmäs satatuhatta sakaalia.
Lähimmät varmat havainnot ovat Virosta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Laji on vakiintunut Balkanilla ja Itä-Euroopassa. Tanskaan ja Baltiaan kultasakaali on levittäytynyt tällä vuosikymmenellä”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolahttps://www.hs.fi/haku/?query=ilpo+kojola sanoo.
Hän on keskustellut eläimen edesottamuksista virolaisten kollegoiden kanssa.
”Siellä sakaali vaikuttaa viihtyvän merenrantamaisemissa ja ihmisasutuksen läheisyydessä. Ehkä helpon ravinnon ansiosta ja koska se näyttäisi välttelevän suurpetoja.”
Meillä Kojola epäilee kultasakaalin asettuvan Etelä- ja Länsi-Suomen vähälumiselle rannikkoseudulle. Raskastekoinen, mutta töpöjalkainen otus ei olisi hangessa omimmillaan.
”Ensihavainto lajista voidaan tehdä minä hetkenä hyvänsä. Periaatteessa Suomessa saattaa jo olla kultasakaali jossakin.”
Kojola epäilee lajin saapuvan maahamme Karjalan kannaksen suunnasta. Terijoella tehtiin taannoin varmistamaton kultasakaalihavainto, mutta myöhemmin sen on epäilty olleen supikoira.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kultasakaali on Euroopassa paluumuuttaja. Se lähes hävisi mantereelta ensimmäisen maailmansodan aikoihin, mutta on nyt palailemassa perimmäisistä piilopaikoistaan Bulgarian ja Kreikan vuoristojen syrjäseuduilta.
Toisin kuin vieraslajit, kuten minkki, tulokaslajiksi luokiteltava sakaali levittäytyy ilman ihmisen apua. Lajin leviämishistoria muistuttaa villisikaa, joka jo asustaa Suomessa pysyvästi.
Sakaalia tavataan tällä hetkellä jo viidessätoista EU-maassa. Se on riistalaji muualla paitsi Saksassa, Puolassa ja Italiassa.
Suden tapaan perhelaumoissa elävä kultasakaali on tehokas lisääntyjä, joka saa keskimäärin 4–6, mutta joskus jopa 12 pentua.
Suomen luonnossa laji menestyisi Ilpo Kojolan mukaan mainiosti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Petona se solahtaisi ketun ja suden välimaastoon. Kettuja se kurittaisi ja vastaavasti sudet saalistaisivat sakaaleja.”
Toisaalta susien ja kultasakaalien on todettu myös risteytyvän keskenään.
”Ainakin Kroatiasta on yksittäishavainto, mutta en pidä risteytymistä kovin todennäköisenä.”
Ilpo Kojola sanoo suden ennemmin tappavan tai jopa syövän sakaalin kuin parittelevan sen kanssa.
”Suuremmille pedoille sakaali on kilpailija, josta halutaan eroon.”
Yleistyessään sakaali olisi tutkijoiden mukaan uhka erityisesti maassa pesivälle linnustolle. Suomi on Euroopan tärkeimpiä vesi- ja rantalintujen pesimäalueita.
”Meidän on varauduttava sakaalin tulemiseen etupainotteisesti. Siksi lajista haluttiin metsästettävä riistalaji ennen kuin se edes on täällä”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemihttps://www.hs.fi/haku/?query=sami+niemi.
Niemen mukaan supikoiran ja minkin virheistä on opittu.
”Ne ovat runsastuneet holtittomasti. Luonnon näkökulmasta sakaali olisi yksi ylimääräinen lintuja saalistava petoeläin lisää.”
Sakaalin listaamista riistaeläimeksi vahvasti kannattavassa Suomen riistakeskuksessa ollaan samoilla linjoilla.
”Kultasakaalin osalta on noudatettava varovaisuusperiaatetta ja hidastettava lajin leviämistä Suomeen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja vahinkojen estämiseksi, sanoo riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmihttps://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+nurmi.”
Sellaisiksi Nurmi listaa suojelualueiden linnuston tärveltymisen lisäksi myös mahdolliset eläintaudit sekä lemmikki- ja kotieläimille aiheutuvan uhan.
Kultasakaali ei ole ainoa muutos metsästyslain riistaeläinluettelossa. Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiesitys, jossa petoeläimistä supikoira ja minkki olisivat jatkossa vieraslajeja. Sama kohtalo on piisamilla, pesukarhulla ja rämemajavalla.
”Ne kaikki rinnastetaan jatkossa rauhoittamattomiin eläimiin, jolloin niiden pyynti helpottuu”, Sami Niemi perustelee lakiuudistusta.
”Euroopan komission päätöksellä haitallisista vieraslajeista tahdotaan tehokkaasti eroon. Niiden ei haluta enää vahingoittavan alkuperäisluontoa ja lajistoa.”
Niemen mukaan minkki muutettiin vieraslajiksi kansallisesta tarpeesta. Se on erityisen haitallinen pienpeto Pohjoismaissa, ei niinkään manner-Euroopassa, missä ei ole ollut voimallista turkistarhausta. Pohjoisamerikkalainen minkki elää luonnossa tarhakarkurien jälkeläisenä.
Viiden lajin poistuessa metsästyslaista riistaeläimistö myös täydentyisi yhdellä uudella lajilla, kultasakaalilla.
Sakaali eli kultasakaali on keskikokoinen koiraeläin. Sen säkäkorkeus on 40 cm, pituus 85–105 cm ja häntä 20–24 cm. Paino on 7–13 kg, urokset ovat hieman naaraita suurempia.
Elävät perhelaumoissa, joihin tavallisesti kuuluu lisääntyvä pariskunta, 4–6 pentua ja mahdollisia ”apureita” eli edellisvuoden pentuja. Pesä on kaivettu maan alle tai vaikeakulkuisessa maastossa. Yhteyttä sakaalit pitävät susien tapaan ulvoen.
Elinikä 12–14 vuotta.
Kaikkiruokaisia, ravinto hedelmistä haaskoihin. Saalistavat eläimiä selkärangattomista gaselleihin ja kauriisiin.
Laajalle levinnyt, elinalue ulottuu Itä- ja Pohjois-Afrikasta pitkälle Eurooppaan ja Aasiassa Vietnamiin asti.
Viihtyy monenlaisissa ympäristöissä: Kuivilla savanneilla, vuoristossa, rehevissä metsissä, kulttuurimaisemassa ja merenrannikoilla.
Muita sakaalilajeja ovat vaippa- ja juovasakaali, joita tavataan vain Afrikassa.
Tästä on kyse
Metsästyslaki uudistuu
Vieraslajit ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Tulokaslajit tulevat maahan omin voimin luonnollisesti leviämällä.
EU:n vieraslajilistalla määritellään lajit, jotka haittaavat merkittävästi eurooppalaisen alkuperäisluonnon monimuotoisuutta ja jotka pyritään hävittämään luonnosta.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24