Kotimaa

Maanantai on kouluissa isojen ruoka-annosten päivä – Ilmiön syytä ei tiedetä tarkkaan, mutta ruoka­palvelu­vastaavilla on siitä omat arvelunsa

Joissain kouluissa ruokaa kuluu jopa viidennes enemmän kuin muina päivinä. Ruokalistat myös suunnitellaan niin, että maanantaisin tarjotaan ruokaa, joka varmasti maistuu.

Neljä oppilasta istuu nenät vastakkain pöydän ääressä. Kaikkien lautasilla on iso kasa pastaa ja sen päällä jauhelihakastiketta. Nirsoilusta ei ole jälkeäkään.

On joululoman jälkeinen maanantai ja ruokatunti espoolaisessa Toppelundin alakoulussa. Tarjolla oleva pasta bolognese on yksi oppilaiden kestosuosikeista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Useiden oppilaiden lautasille päätyykin kelpo annos salaattia, pastaa ja kastiketta. Lisukkeissa on vesimelonia, suolakurkkua ja punajuurta.

Toppelundin koulun ruokapalveluesimies Tuija Laitinen harmittelee tuoresalaatin puuttumista. Loman jälkeen varastot ovat tyhjiä, ja kuorma tulee vasta iltapäivällä.

Moni oppilas hakee lisää ruokaa.


”Aika tyypillinen maanantai”, Laitinen hymähtää. Pasta loppuu kesken, joten hän tuo jauhelihakastikkeen kanssa tarjolle perunoita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Laitinen on työskennellyt joukkoruokailun parissa yli 30 vuotta, joten hänellä on menekkiin yleensä hyvä näppituntuma.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

”Aika tyypillinen maanantai.”

Koululounaan on tarkoitus kattaa oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta kolmannes.

Tavallisena arkipäivänä oppilasta kohden kuluu keskimäärin 180 grammaa kastiketta, 130 grammaa pastaa, riisiä tai perunaa ja 50 grammaa lisukkeita. Lisäksi tulevat ruokajuoma – suosituksen mukaan maito tai piimä – sekä leipä ja leipärasva.

Maanantaisin ruokaa saa varata huomattavasti enemmän: esimerkiksi noin 210 grammaa kastiketta oppilasta kohden ja liki 170–180 grammaa pastaa.


Koko maan tilastoja ei ole saatavilla, mutta ilmiön vahvistavat HS:lle kuuden suurimman kaupungin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun ruokapalveluvastaavat.

Opettajien ja ruokapalveluvastaavien havainto onkin, että kouluruoka maittaa lapsille maanantaisin paremmin kuin muina viikonpäivinä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkiksi Oulun joissain kouluissa kuluu maanantaisin jopa viidennes enemmän ruokaa kuin muina viikonpäivinä, kertoo palvelutuotantopäällikkö Pauliina Värttö Oulun kaupungin tilapalvelusta.

Ilmiön syytä ei tiedetä tarkkaan, mutta ruokapalveluvastaavilla on siitä omat arvelunsa.

Maanantain ruokamenekissä on kyse useasta tekijästä, ruokapalveluvastaavat sanovat.

Yhdeksi syyksi he arvelevat, että jotkut lapset jäävät osittain tai kokonaan vaille lämmintä ruokaa viikonvaihteen aikana.

Osalla voi olla viikonloppuisin paljon harrastuksia, jolloin lämmin ateria korvataan välipaloilla harrastusten ja muiden menojen välissä.

Harrastuskiireet ovat tuttuja myös kolmen lapsen äidille Marianna Oivukkamäelle. Hän työskentelee Toppelundin koulussa erityisopettajana, ja hänellä on 9-, 12- ja 14-vuotiaat lapset. Kaikki kolme lasta harrastavat urheilua, yksi kilpatasolla.

Viikonloppuisin perheen aika kuluu harrastuksissa ja kisoissa.

”Olen silti yrittänyt pitää kiinni siitä, että perhe söisi viikonloppuna yhden lämpimän aterian yhdessä. Se on minulle äitinä ollut tärkeä asia, jonka olen oppinut omassa lapsuudessani”, Oivukkamäki sanoo.

”Arkena se ei valitettavasti onnistu, vaan kaikki syövät silloin vähän eri aikaan.”

Kaksi lapsista on äitinsä kanssa samassa koulussa. ”Yritän olla liikaa kurkkimatta, mitä he syövät, sillä en ole heidän opettajansa.”


Harrastuskiireet ovat kuitenkin vain yksi syy, miksi lämmin ruoka voi jäädä viikonloppuna väliin, ruokapalveluvastaavat arvioivat.

Myös aikuisten ruokatottumukset poikkeavat maanantaisin, muistuttaa Turun koulujen ruokapalveluista vastaavan Arkean ruokapalvelujen palvelujohtaja Sanna Malaska.

Malaska kertoo tehneensä osan työurastaan henkilöstöravintoloissa. Myös niissä ruokailijoita on paljon ja annoskoot saattavat olla maanantaisin suurempia.

”Voi olla, että monella on viikonloppuisin epäsäännöllisempi ruokailurytmi ja maanantaina ikään kuin palataan takaisin arkeen ja otetaan ruokarytmistä kiinni. Se pätee niin aikuisiin kuin lapsiinkin.”

Viikonloppuruokailu voi olla osalle perheistä myös nautiskelua, jolloin otetaan rennommin. Viikonloppuna nukutaan myöhempään ja aamupala ja lounas saatetaan yhdistää vaikkapa brunssiksi. Tällöin jää helposti väliin jokin päivän viidestä suositellusta ateriasta.

Toisaalta kouluissa on myös niitä oppilaita, joiden kohdalla herää epäilys, ettei kotona ole varaa ruokaan.

Sellaisiakin oppilaita on tullut vastaan Tuija Laitisen pitkän uran aikana. Näissä tapauksissa ruokaa santsataan usein myös perjantaisin, ikään kuin varastoon.

 

On myös niitä oppilaita, joiden kohdalla herää epäilys, ettei kotona ole varaa ruokaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Susanna Raulio pitää huolestuttavana, jos lämmin ruoka jää kasvavalla lapsella toistuvasti väliin.

THL:n vuonna 2016 julkaisemissa lapsiperheiden ruokasuosituksissa korostetaan säännöllisen ateriarytmin merkitystä. Perheitä on kannustettu myös syömään yhdessä.

”Yhteiset ateriat tukevat tutkitusti lasten terveellisiä ruokailutottumuksia ja vähentävät makeisten ja välipalojen syömistä”, Raulio kertoo.

Perheiden yhteinen ruokailu on kuitenkin tutkimusten mukaan vähenemässä.

Hyvä ravitsemus ja ateriarytmi taas ovat yhteydessä painonhallintaan, keskittymiseen ja jaksamiseen.

”Opiskelu ei maanantaina varmasti ole kovin tehokasta, jos viikonloppuna jää aterioita välistä ja maanantaina lounaalla syödään sitten senkin edestä.”


THL:n Raulio on kollegoineen tutkinut koululaisten ruokavalion kokonaisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruokailua kuudessa eri kaupungissa.

Kävi ilmi, että osa lapsista jättää säännöllisesti syömättä osia ateriasta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty, oliko ruokailussa eroja viikonpäivien välillä.

HS kertoi maaliskuussa, että osalla oppilaista koululounas jää erittäin pieneksi. Oppilaat perustelivat pieniä annoksiaan sillä, että koululounas on pahaa tai ”join aamulla mehua”. Jutun pienistä ruoka-annoksista voit lukea täältä.

Kouluruoan menekin vaihtelu on huomattu myös Opetushallituksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen muistuttaa, että kasvava lapsi tarvitsee säännöllistä ateriarytmiä kasvunsa tueksi.

”Vaikka viikonloppuisin tapahtuva ruokailu on vanhempien vastuulla, koulut voivat ottaa asian esille keskustellen ja muistuttaa vanhempia säännöllisen ruokarytmin tärkeydestä.”

Koska maanantain suurempi menekki on ruokapalveluvastaaville tuttu ilmiö, se on otettu monessa kaupungissa huomioon myös ruokasuunnittelussa.

 

”Maanantai ei ole mikään keittopäivä.”

Näin on tehty Tampereellakin, kertoo palvelutuotantopäällikkö Susanna Järvinen. Maanantairuoaksi valitaan yleensä jotain raskaampaa ja varmasti oppilaille mieluista. Maanantaisin ei kuulemma kannata tuoda oppilaiden eteen uusia ruokalajeja.

Toisaalta maanantaisin on usein tarjolla myös ruokia, jotka eivät vaadi edellisenä päivänä esivalmistusta.

”Maanantai ei ole mikään keittopäivä”, Järvinen kiteyttää. ”Eipä silti, etteikö keittokin voisi olla ravitsevaa.”


Koska ruokalistalla on maanantaisin niin sanottua herkkuruokaa, se voi osaltaan selittää hieman suurempia annoskokoja.

Onko osalla oppilaista sitten maanantaisin poikkeuksellisen suuri nälkä, vai santsataanko vain maistuvaa ruokaa? Olisivatko annoskoot yhtä suuria, jos ruokalistalla ei olisi suosikkiruokaa?

Maanantain suuremmasta ruokamenekistä voi tulla itseään vahvistava kierre, jos tarjolla on maistuvaa ruokaa ja sitä syödään enemmän, arvioi myös THL:n Raulio. Määriä tulisi aina verrata suhteessa ruokailijoiden määrään.

Siinäkin on joitain eroja viikonpäivien välillä. Arkean Malaska kertoo, että maanantaisin lukiolaisia on syömässä enemmän kuin muuten.

Oulussa suurimmat erot ruokamenekissä näkyvät yläasteiässä, Pauliina Värttö kertoo.

 


Toppelundin koulun oppilaat syövät Tuija Laitisen mukaan yleensäkin melko hyvin.

Koulussa on ruokaraati, johon kuuluu Laitisen lisäksi oppilaita jokaiselta luokka-asteelta ja opettajan edustaja. Raatilaiset pääsevät vaikuttamaan suosikkiruokien valintaan, minkä lisäksi heillä on tietoiskuja ja kampanjoita hävikistä.

”Sitä on nyt tehty kolmatta vuotta. Se on selvästi parantanut suhtautumista kouluruokaan”, Laitinen kertoo.

Jos oppilaiden syömisestä on pitänyt joskus olla huolissaan, yleensä syynä on ollut se, ettei oppilas ole halunnut syödä. Silloin Laitinen on ottanut oppilaan joko katsomaan ruoan valmistusta tai jopa valmistamaan ruokaa itse.

”Sitten se ruoka on kummasti taas alkanut maistua.”

Tausta: Tavoitteena kolmasosa päivän kaloreista

Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Kouluruoan nauttii päivittäin Opetushallituksen mukaan noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa.

Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja ja suomalaista ruokakulttuuria.

Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys, linjataan opetussuunnitelman perusteissa. Nämä kasvatukselliset tavoitteet on hyvä laatia yhdessä kotien kanssa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimien kouluruokailusuositusten mukaan kouluruokailu on ”keskeinen osa koulun ruokakasvatusta ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä”.

 


Ravitsemuksellisesti kouluruoan tulisi täyttää kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Oppilaiden energiantarve – ja siten annoskoko – vaihtelee huomattavasti.

Suositus toteutuu vain, jos oppilas nauttii koko aterian lisäkkeineen. Näin ei käy läheskään aina, kuten HS kertoi jutussaan maaliskuussa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Samsung esitteli odotetun taittuvan älypuhelimensa

    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Färsaaret hakee sataa vapaaehtoista kunnostustalkoisiin – saaret suljetaan huhtikuussa turisteilta

    4. 4

      Pienestä ruskeasta rotasta tuli ensimmäinen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia sukupuuttoon kuollut nisäkäs

    5. 5

      Voit päätyä elämään jonkun toisen unelmaa, jos et keskity näihin neljään asiaan

    6. 6

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    7. 7

      Anne Bernerin jatko ministerinä saattaa mennä uuteen harkintaan – oikeuskansleri kertoo saaneensa uutta tietoa SEB-pankin hallituksen kokousaikatauluista

    8. 8

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    9. 9

      Karl Lagerfeld jätti jälkeensä 170 miljoonaa – Menevätkö rahat Choupette-kissalle?

    10. 10

      Eurooppaan palaavat Isis-taistelijat ovat ongelma oikeus­järjestelmälle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    2. 2

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    3. 3

      Voit päätyä elämään jonkun toisen unelmaa, jos et keskity näihin neljään asiaan

    4. 4

      Modernit turbokiertoliittymät pelottavat monia kokeneitakin kuskeja – Yksinkertainen neuvo auttaa selviytymään ”kauhujen liikenneympyröistä”

    5. 5

      Suomi antoi 50 vuotta sitten itselleen lahjan, jonka piti valaa miljoonilla uskoa tulevaisuuteen – Nyt aarre­arkku halutaan ryöstää, koska tulokset jäävät ”uskon asiaksi”

      Tilaajille
    6. 6

      Isis-morsiameksi vuonna 2015 lähtenyt teini menettää Britannian kansalaisuutensa – Bangladesh kiistää kaksoiskansalaisuuden

    7. 7

      Malli sai Burberryn vetämään ahdistavan hupparin mallistosta – ”Itsemurha ei ole muotia”

    8. 8

      Lisätietoa Ison Omenan osittaisesta evakuoinnista: Rokottamattoman lapsen epäillään saaneen tuhkarokon Espoossa

    9. 9

      Tutkijat imuroivat 64 kodin sijaus­patjat ja yllättyivät: Pöly­punkkeja elää yhä tavallisissa suomalais­kodeissa

    10. 10

      Karl Lagerfeld jätti jälkeensä 170 miljoonaa – Menevätkö rahat Choupette-kissalle?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    2. 2

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    6. 6

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    7. 7

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    8. 8

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    9. 9

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää