Vaatimukset maahanmuuttajien kielitaidosta ovat kohtuuttomia, sanoo asiantuntija

Onko maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitaso liian korkea? Tätä mieltä on ainakin osa asiantuntijoista.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvosteli tiistaina julkistamassaan mietinnössä nykyistä kotouttamiskoulutustahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005973652.html. Valiokunta piti nykyisen kielikoulutuksen tuloksia kehnoina.

Maahanmuuttajille tarkoitetun kotoutumiskoulutuksen käyneistä kuitenkin harva saavuttaa koulutuksessa asetetun tavoitekielitason. Esimerkiksi vuosina 2013–2016 sen saavutti vain vajaat 35 prosenttia kotoutumiskoulutuksen käyneistä.

Neuvotteleva virkamies Sari Haavistohttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+haavisto työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että asetettu tavoitetaso voi olla osalle maahanmuuttajista hyvin vaativa.

Nyt julkisuudessa käyty kotouttamiskeskustelu on pyörinyt hyvin pitkälti turvapaikanhakijoiden ympärillä, vaikka kotouttamislain piirissä olevat maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin erilaisia ja omaavat oppimisen näkökulmasta hyvin erilaisia taustoja, Haavisto kertoo.

”Osalla voi olla hyvin paljon opiskelutaustaa ja sitä kautta hyvät opiskeluvalmiudet. Toinen ääripää on sitten ne, joilla ei ole koulutustaustaa juuri lainkaan”, Haavisto kertoo.

”Osalla heistä voi olla traumaattisia kokemuksia taustalla, mitkä kaikki vaikuttavat myös oppimiseen.”

Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä taitotason B.1.1.



Taso vastaa yleiskielitutkinnossa noin keskitasoa 3–4. Opetushallituksen mukaan keskitason testi sopii esimerkiksi lukion oppimäärän suorittaneille tai muuten pidemmälle edistyneille aikuisille, jotka käyttävät oppimaansa kieltä jonkin verran niin vapaa-aikana kuin työssäkin, mutta eivät pysty vielä esiintymään asiantuntijoina tai muissa vastuutehtävissä vieraalla kielellä. Heidän kielentuntemuksensa ja kielitaitonsa on silti jo melko monipuolinen.

”Ihan jo maalaisjärjellä mietittynä onhan se aika kova vaatimus ihmiseltä, joista osalla ei ole koulutustasoa ja kokemusta vieraan kielen opiskelusta.”

Haavisto muistuttaa, että suomen kieli eroaa monesta muusta kielestä ja moni aloittaa suomen kielen opiskelun nollasta.

Kehittyneiden maiden talousjärjestö OECD:n vuonna 2017 julkistamassa vertailussahttp://oecdeducationtoday.blogspot.com/2017/05/why-are-immigrants-less-proficient-in.html (Piaac) Suomi sijoittui hieman keskimääräistä heikommin, kun kantaväestön ja maahanmuuttajien välisiä eroja kielitaidossa verrattiin.

Suomi ja Norja nostetaan raportissa kuitenkin esiin esimerkkeinä maista, joissa nimenomaan kielen vaikeus ja harvinaisuus selittävät eroja kielitaidossa. Suomi nousi esiin myös maana, jossa kielitaito kehittyi erityisen paljon maassa asuttujen vuosien myötä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdotti mietinnössään, että oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kielikoulutukseen pitäisi sisällyttää kielitaitoa mittaava koe. Ehdotus herättää kysymyksiä. Mitä esimerkiksi seuraisi, jos koetta ei läpäisisi?

”Se on hyvä kysymys, johon toivoisi huolellista valmistelua, mikäli ehdotusta lähdetään valmistelemaan. Sellainen [koe] pitäisi valmistella hyvin huolellisesti, että se tukisi tarkoitustaan.”

Haavisto korostaa, että kielikoulutus on vain osa kotoutumiskoulutusta. Kotoutumiskoulutukseen kuuluu sen lisäksi myös työelämäsisältöjä sekä suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta.

Kotouttamispalvelut ylipäätään pitäisi Haaviston mukaan nähdä osana palveluiden jatkumoa, josta erilaisilla maahanmuuttajille on erilaisia polkuja.

Tällä hetkellä valtaosa kielikoulutuksesta järjestetään työvoimakoulutuksena, jotka kilpailutuksesta ja valvonnasta vastaavat alueelliset ely-keskukset.

Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opettaminen sen sijaan on siirretty työhallinnolta vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Näitä ovat esimerkiksi kansanopistot.

Lisäksi vuoden alusta kunnat ovat vastuussa aikuisten perusopetuksena järjestettävästä koulutuksesta sellaisille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta.

Kaikissa koulutuksissa järjestetään kieliopetusta mutta myös muita yhteiskunnallisia ja työelämätaitoja.

Pääkaupunkiseudulla työvoimakoulutuksena tarjottava kotoutumiskoulutus on jaettu kolmeen vaiheeseen. Sitä, kuinka paljon yksittäinen maahanmuuttaja eri koulutuksia suorittaa, riippuu tämän tasosta.

Kielitaidon lisäksi koulutukset voivat sisältää työelämävalmennusta, valmennusta ammatillisiin opintoihin tai uraohjausta korkeakoulutetuille.

Omalla äidinkielellä annettava orientaatio on tarkoitettu erityisesti alkuvaiheen koulutukseksi. Kyseessä on maahanmuuttajan omalla äidinkielellä järjestetty koulutus, jossa itse Suomeen kotoutunut ja suomalaisen yhteiskunnan arvot omaksunut kouluttaja opettaa uusille maahantulijoille perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja niistä arvoista, joille suomalainen yhteiskunta perustuu

Uudenmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautionhttps://www.hs.fi/haku/?query=jaana+suokonaution mukaan kokemukset yhteiskuntaorientaatiosta ovat olleet hyviä.

Koulutuksessa käsiteltäviä aiheita ovat olleet ihmisoikeudet, naisten ja lasten asema, hyvinvointivaltion idea, Suomen historian pääpiirteet sekä keskeisin lainsäädäntö.

”Omalla äidinkielellä opiskelu mahdollistaa monimutkaistenkin asioiden omaksumisen, mikä ei tulkin avulla onnistu yhtä hyvin”, Suokonautio arvioi.