Suomi jakautuu yhä selvemmin hyvä- ja pieni­tuloisiin – laskuri kertoo, mihin ryhmään sinä kuulut

Keskituloiset ovat Suomessa entistä harvinaisempi kansanosa.

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilasto osoittaa, että keskituloisiin kuului vuonna 1995 yli puolet suomalaisista, 52,3 prosenttia. Vuonna 2017 osuus oli 44,3 prosenttia.

Suomalaisen keskiluokan kutistumista kuvaa hyvin se, että vuonna 1995 lähes 80 prosentilla suomalaisista tulot olivat 60–150 prosenttia suomalaisten mediaanitulosta. Vuonna 2017 näiden ihmisten osuus oli pienentynyt 70 prosenttiin.



”Ääripäät kasvavat. Sama ilmiö näkyy myös varallisuudessa, joka keskittyy entistä enemmän samalle ihmisryhmälle”, sanoo suunnittelija Pekka Ruotsalainen https://www.hs.fi/haku/?query=pekka+ruotsalainenTilastokeskuksesta.

”Tulohajonta on kasvanut, ja ennen tulot olivat paljon suppeampia. Vaikea sanoa, mistä se johtuu.”

Ääripäiden kasvu näkyy niin, että vuonna 1995 pienituloisia eli korkeintaan 60 prosenttia suomalaisten mediaanipalkasta ansaitsevia oli 7,8 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2017 vastaava osuus oli 12,8 prosenttia.



HS on kirjoittanut viime aikoina paljon pienituloisten suomalaisten asemasta. Kirjoituksissa ovat näkyneet etenkin yksinhuoltajat.

Yksinhuoltajien asema nousi esiin HS:n viime keväänä tekemässä niukkuuskyselyssä. Kyselyn mukaan monen yksinhuoltajan ajatukset tulevaisuudesta ovat toivottomia ja itsetuhoisia.

Sen jälkeen olemme kertoneet pienituloisten yksinhuoltajien arjesta pääkaupunkiseudulla ja isästä, joka tinkii syömisestään lastensa takia.

Lue lisää: Niukka elämä lyö maahanhttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005954997.html

Kartta näyttää, ettei pieni­tuloisille yksin­huoltajille ole sijaa Helsingin vaurailla alueilla – ”Seison ylpeänä leipä­jonossa”, sanoo kahden teini-ikäisen äiti Kurkimäestähttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005959510.html

Yksinhuoltajaisä Ilkka tinkii omasta syömisestään, jotta lapsille jäisi edes jotain – HS seurasi perheen elämää yhden kuukauden ajanhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005982414.html

Tilastoissa näkyvä pienituloisuus on suhteellista, sillä se on sidoksissa tulotason kehitykseen. Esimerkiksi vuonna 1995 pienituloisuusraja oli 10 200 euroa ja vuonna 2017 noin 14 750 euroa vuodessa. Hinnat ovat nousseet, mutta etenkin pienituloisuusrajan yläpäähän sijoittuville jää nykyisin enemmän rahaa käyttöön kuin aiemmin.

Käytännössä kyse on tilastojen valossa siitä, että Suomen pienituloisimman väestön osuus on kasvanut, mutta myös sen elämä on muuttunut keskimäärin leveämmäksi taloudellisessa mielessä.

Selvästi leveämmäksi sen sijaan on muuttunut Suomen hyvätuloisimman väestön elämä.

Hyvätuloisuuden määritelmiä on useita, kuten Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehtohttps://www.hs.fi/haku/?query=veli-matti+tormalehto kirjoittaa vuonna 2015 julkaistussa artikkelissaanhttps://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2015/suurituloisimman-prosentin-osuus-tuloista-oli-huipussaan-jo-vuonna-2000/. Tässä kirjoituksessa käytetään hyvätuloisuuden määritelmänä hyvätuloisimman kymmeneksen tulojen alarajaa.

Vuoden 2017 hyvätuloisimpaan kymmenekseen kuuluivat ne, joiden käytettävissä olevat tulot olivat 1,75-kertaiset Suomen mediaanituloon verrattuna. Heitä oli vuonna 2017 noin 9,6 prosenttia suomalaisista. Vuonna 1995 vastaavan joukon osuus oli 6,4 prosenttia.

Hyvätuloisimpaan kymmenekseen kuuluvalle yksin asuvalle jäi vuonna 2017 käytettäväksi yli 43 000 euroa vuodessa ja noin 3 600 euroa kuukaudessa. Parikymmentä vuotta aiemmin 1,75-kertaisten mediaanitulojen saajille jäi käteen 29 800 euroa.

Samalla myös todella hyvätuloisten osuus on kasvanut. Vuonna 1995 kolme kertaa suomalaisen mediaanitulon verran ansaitsevia oli 0,7 prosenttia väestöstä. Vuonna 2017 heidän osuutensa oli 1,6 prosenttia.

Suomalaisten tulokehitystä kuvaakin hyvin mukaelma George Orwellin https://www.hs.fi/haku/?query=george+orwellinEläinten vallankumouksesta: kaikki suomalaiset ovat vaurastuneet, mutta toiset suomalaiset ovat vaurastuneet enemmän kuin toiset.

Katso hakukoneesta, miten sinulla menee taloudellisesti muihin suomalaisiin verrattuna.