Kotimaa

Kirkko pyrkii hiilettömäksi pikavauhtia – ”Kirkon on aloitettava omista päästöistään. Vasta sen jälkeen on varaa vaikuttaa muihin.”

Ekopappi Ilkka Sipiläinen korostaa ilmastotyön merkitystä osana kirkon ydintehtävää, luomakunnasta huolehtimista.

Suomen evankelisluterilainen kirkko aikoo ryhtyä suunnannäyttäjäksi ilmastotoimissa. Kirkon kutsuma asiantuntijatyöryhmä on laatinut esityksen kunnianhimoiseksi energia- ja ilmastostrategiaksi. Sen mukaan kirkko pyrkii hiilineutraaliksi samassa ajassa kuin suurimmat kaupungit eli vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää isoja muutoksia muun muassa kiinteistöjen energiaratkaisuihin ja metsien käyttöön mutta myös asenteisiin, elämäntapoihin ja kulutustottumuksiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kirkon on aloitettava omista päästöistään ja ryhdyttävä itse toimiin. Vasta sen jälkeen on varaa vaikuttaa muihin”, sanoo yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta.

Kirkko on arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja. Siihen kuuluu neljä miljoonaa suomalaista. Strategialuonnoksen mukaan kirkon vahvuudet ilmastotyössä ovat juuri arvoissa ja asenteissa. Niihin kirkko pyrkii vaikuttamaan kannustaessaan seurakuntalaisia kohti ilmaston ja muun ympäristön kannalta kestäviä elämäntapoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kun kirkko puhuu ympäristöstä isolla äänellä, se voi valtavirtaistaa asioita. Omien elämätapojen muutos antaa viestin myös poliitikoille”, Sipiläinen sanoo.

Kirkon toimilla on iso merkitys päästöjen kannalta. Miljardiomaisuutta hallitseva kirkko omistaa tuhansia kiinteistöjä: kirkkoja ja kappeleita, pappiloita, seurakuntataloja, leirikeskuksia, asuntoja ja liikekeskuksia. Niiden lämmittämisestä ja sähkönkulutuksesta aiheutuu suurin osa seurakuntien ilmastopäästöistä. Mittava metsäomaisuus voisi puolestaan toimia päästöjä sitovana hiilivarastona.

Muutokselle on tilausta. Kirkon ympäristöpäivillä viime syksynä osanottajat kannustivat kirkkoa kunnianhimoisempiin päästövähennystavoitteisiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syntyi esitys energia- ja ilmastostrategiaksi, jossa kirkko sitoutuu vähentämään päästöjään ja muuttamaan laajasti omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän elämäntavan edistämiseksi. Kirkko tosin voi antaa vain suosituksia, sillä seurakunnat ovat varsin itsenäisiä päätöksenteossaan.

Tavoitteena on kiinteistöjen ja kirkon koko toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen niin, että kirkko on hiiletön vuonna 2030 eli 15 vuotta ennen Suomen kansallista tavoitetta. Öljystä luovuttaisiin jo vuonna 2025.

Ensimmäiseksi kirkon on selvitettävä, kuinka paljon päästöjä tulee. Nyt sitä ei tiedetä. Edes kiinteistöjen, kirkkojenkaan, lukumäärä ei ole tiedossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asian selvittämiseksi on perustettu kiinteistönhallintajärjestelmä, josta saatavien tietojen perusteella ilmastopäästöt kartoitetaan ja lasketaan. Samalla arvioidaan seurakuntien omistamien metsien hiilivarasto.

Sen jälkeen alkavat päästövähennykset kiinteistöissä sekä kirkon toiminnassa – hankinnoissa, liikkumisessa, ruokahuollossa. Kirkko lupaa vaikuttaa aktiivisesti ilmastotyöhön myös yhteiskunnallisena toimijana ja keskustelijana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Strategian kohtalo lyödään lukkoon kirkkohallituksen täysistunnossa helmikuussa. Esityksellä on hyvä mahdollisuus tulla hyväksytyksi, sillä kirkon johto on vahvasti sitoutunut ympäristötyöhön.

Ympäristöarvojen korostaminen näkyy Sipiläisen mukaan jo siinä, että kirkko on määritellyt luomakunnasta huolehtimisen yhdeksi kolmesta ydintehtävästään. Kaksi muuta ovat lähimmäisistä huolehtiminen ja ihmisten kutsuminen Jumalan yhteyteen.

Kirkon vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on korostanut voimakkaasti muun muassa viime keväänä eläkkeelle jäänyt arkkipiispa Kari Mäkinen samoin kuin seuraajansa Tapio Luoma.

”Johdon tuki on tärkeää, piispoja kuunnellaan”, Sipiläinen sanoo.

Viime syksyn seurakuntavaaleissa kirkon luottamustoimiin valituista 88 prosenttia oli täysin tai osittain sitä mieltä, että kirkon tulee toimia edelläkävijänä oman toimintansa ilmastovaikutusten nopeassa pienentämisessä.

Itse asiassa vanhoillisena pidetty kirkko on tehnyt käytännön ympäristötyötä jo pitkään.

Jo parikymmentä vuotta voimassa on ollut laaja ympäristöjärjestelmä, joka avulla seurakunnat voivat tarkistaa ympäristövastuutaan ja tarvittaessa muuttaa toimintaansa ekologisemmaksi.

Kirkon ympäristödiplomi on seurakunnille räätälöity väline, jonka tarkoitus on tuoda ympäristöstä huolehtiminen osaksi seurakuntien päivittäistä toimintaa. Diplomin saadakseen seurakuntien on käytävä läpi kaikki toimintansa lasten ja nuorten ympäristökasvatuksesta jätteiden kierrätykseen, liikkumiseen ja energia-asioihin.

Sipiläinen, 60, on kirkon ympäristötyön henkilöytymä. Hän on kasvattanut kirkon ja seurakuntien ympäristövastuuta pitkäaikaisella työllään Kirkkohallituksessa. Hän on mukana kehittämässä ympäristötyötä myös Kirkkojen maailmanneuvoston ilmastonmuutostyöryhmässä.

Vuoden papiksikin valittu Sipiläinen toteuttaa ympäristöoppeja omassa elämässään: pyöräilee töihin Helsingin Laajasalosta ydinkeskustaan läpi vuoden. Ekopappi ei omista autoa ja syö kasvispainotteisesti.

Hän kiinnostui ekoteologiasta, joka pohtii kristillisen uskon ja ympäristökysymysten suhdetta, muun muassa oikeudenmukaisuutta. ”Se vei mennessään. Ihmisen täytyy miettiä uudelleen paikkaansa luomakunnan osana”, Sipiläinen sanoo.

Vuosituhannen vaihteessa Sipiläinen oli perustamassa Kirkkohallitukseen työryhmää kehittämään kirkolle omaa ympäristöjärjestelmää. Se toteutui vuonna 2001, ja nyt ympäristödiplomi on käytössä kaikissa suurimmissa seurakunnissa Espoota lukuun ottamatta. Kaikkiaan mukana on noin sata seurakuntaa.

”Järjestelmä kulkee läpi seurakunnan kaiken toiminnan, haudoista puiden latvoihin, rippikouluista lasten kerhoihin ja jumalanpalveluksiin”, Sipiläinen kertoo.

Ympäristötyö ei siis ole pelkkää puhetta vaan käytännön toimintaa jo nyt.

Helsingin seurakuntayhtymällä on ollut ympäristödiplomi jo yli 13 vuotta. Ympäristötoimintaan liittyvät sekä seurakunnan kiinteistöjen pihojen hoito että ympäristö- ja ilmastoasiat yleisesti. Isot kokonaisuudet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, kiinteistöjen energiatehokkuus ja ympäristökasvatus.

”Olemme tehneet jo monta vuotta ympäristötyötä, johon moni on vasta nyt heräämässä”, sanoo ympäristö- ja hautaustoimen päällikkö Risto Lehto.

Seurakunta panostaa ennen kaikkea ympäristökasvatukseen. Siihen kuuluvat sosiaalinen media ja nuorten aktivointi rippikouluissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Uutta on Nuorten ympäristöristi-toiminta, jonka kautta aktivoidaan nuoria ympäristökasvattajiksi. Nuoret tekevät videoita tärkeiksi kokemistaan asioista ja näyttävät niitä luottamushenkilöille. Näin oppiminen ja herättely käännetään ikään kuin toisinpäin.

Seurakunta on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään, miten historiallisten rakennusten energiatehokkuutta voidaan edistää. ”Vanhoihin kirkkorakennuksiin on vaikea lisätä esimerkiksi eristeitä”, Lehto kertoo.

Hautausmaita seurakuntayhtymällä on kaikkiaan 180 hehtaaria. Ympäristö huomioidaan Lehdon mukaan hautojen hoidossa muun muassa käyttämällä mahdollisuuksien mukaan sähkötoimisia koneita. Viheralueiden kohdalla otetaan huomioon niiden merkitys ilmanlaadun kannalta.

Lehto korostaa seurakunnan oman toiminnan ja esimerkin merkitystä. Sen avulla voidaan ohjata myös seurakuntalaisia toimimaan ekologisesti. Hautausmailla seurakunnan tehtävä on tarjota vaikkapa lajittelumahdollisuuksia.

”Kieltojen maailma on vieras hautausmaaympäristössä. Vaihtoehtojen tarjonta ja keskustelu ovat tärkeämpiä. Pääasia on herättää ympäristömyönteistä ajattelua”, Lehto sanoo.

Sipiläinen muistuttaa, että kohtuullinen elämäntapa ja päästöjen leikkaaminen eivät tarkoita sitä, että arki muuttuu harmaaksi ja valot sammutetaan: ”Elämän ei tarvitse muuttua ankeaksi. Se voi olla hyvinkin rikasta, kun turha tuhlaus ja saasteet vähenevät.”

Lähimmäinen ja luomakunta olivat tärkeitä jo 1970-luvulla, kun Sipiläinen kävi rippikoulun. Viime vuosina sanoman painopiste on muuttunut niin, että ihmisen ei katsota hallitsevan luomakuntaa.

”Valta tarkoittaa nyt sitä, että ihminen pienentää omaa tilaansa ja vaikutustaan ympäristössä”, Sipiläinen sanoo.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    2. 2

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien Helsingin seudun talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon

    3. 3

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat ja paljastaa, miten naapurissasi asutaan

      Tilaajille
    4. 4

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    5. 5

      Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä – ja osuus kasvaa, jos kertakäyttö­shoppailu ei vähene

    6. 6

      Vuoden urheilija vuonna 2019 on jo valittu

    7. 7

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    8. 8

      Presidentti Niinistö HS:lle: USA:n varapresidentti Pence antoi kylmää kyytiä eurooppalaisille liittolaisille Münchenissä – presidentti nostaa esille kolme kipukohtaa

    9. 9

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    10. 10

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    3. 3

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    4. 4

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    5. 5

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    6. 6

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    7. 7

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    8. 8

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    9. 9

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    10. 10

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    8. 8

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää