Useimmissa tarkastetuissa pako­huoneissa ilmeni turvallisuus­puutteita – ”Oven on auettava kahvasta kääntämällä”

Useimmissa tähän mennessä Suomessa tarkastetuista pakohuoneista on turvallisuuspuutteita. Palotarkastajat eri puolilla maata ovat tarkastaneet noin neljänneksen koko maan pakohuoneista.

Pakohuone on peli, jossa pelihuoneessa olevien ihmisten on ratkaistava joukko tehtäviä päästäkseen ulos.

Tarkastukset on määrännyt sisäministeriö, jonka pelastusosasto päätti selvittää pakohuoneiden turvallisuuden Puolan tuhoisan tulipalon jälkeen. Tammikuun alussa pakohuoneen tulipalossa Puolassa kuoli viisi ihmistä, kun he eivät päässeet palon sytyttyä ulos huoneesta.

Sisäministeriö on saanut raportit tähän mennessä noin joka neljännestä pakohuoneyksiköstä. Pelastuslaitosten keräämien tietojen mukaan Suomessa on yhteensä noin sata paikkaa, joissa on yksi tai useampi erilainen pakohuone, kertoo Pelastusosaston erityisasiantuntija Jarkko Häyrinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+hayrinen.

Puutteista ovat ministeriölle raportoineet Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastuslaitokset.

Vakava turvallisuusongelma löytyi ainakin yhdestä Päijät-Hämeessä sijaitsevasta pakohuoneesta.

”Puute on poistumistiehen liittyvässä lukituksessa”, kertoo palotarkastaja Ari Holopainen https://www.hs.fi/haku/?query=ari+holopainenPäijät-Hämeen pelastuslaitoksesta.

Huoneessa oli avain, mutta sisällä olijoiden on ensin löydettävä se. Keski-Suomen pakohuoneista joissakin avain oli oven vieressä, mutta se ei vielä riitä.

”Jos tulipalo syttyy pienessä tilassa, pois on päästävä heti”, Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jouni Nurminenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jouni+nurminen sanoo.

”Oven on auettava kahvasta kääntämällä”, vahvistaa sisäministeriön pelastusosaston Häyrinen sanoo.

Keski-Suomessa kaikissa viidessä pakohuonepelejä järjestävässä paikassa oli lieviä turvallisuuspuutteita.

Yksi alueella lievien puutteiden takia huomautuksia saanut yritys oli jyväskyläläinen Mysteeri. Yrityksellä on lisäksi pakohuoneita Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Porissa.

”Kaikissa toimipisteissä on käynyt tarkastaja”, toimitusjohtaja Jussi Venäläinen https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+venalainenkertoo.

Hänen mukaansa annetut huomautukset liittyvät poistumisteiden selkeyteen ja opasteiden määrään.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen Jouni Nurminen kertoo, että samoista syistä huomautuksia annettiin kaikille alueen yrityksille. Tiloja ei suljettu, mutta viranomaiset antoivat kuukauden määräajan, jonka kuluessa puutteet on korjattava.

Etelä-Pohjanmaalla tarkastettuja kohteita oli kuusi, joista viidessä oli lieviä puutteita. Pakopeli Findoutin toimipiste oli ainoa, jonka tiloista tarkastajilla ei ollut huomautettavaa.

”Alusta asti on menty turvallisuus edellä”, sanoo yrityksen myynti- ja markkinointivastaava Jere-Miikka Myllymäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=jere-miikka+myllymaki.

Hän mainitsee, että Suomessa ei rakennuksia lämmitetä kaasulla. Puolan tuhoisa palo sai alkunsa kaasuräjähdyksestä.

Joka viides Suomen pakohuoneista sijaitsee Helsingissä. Pääkaupungissa nyt tarkastetusta 19:stä pakohuonepaikasta yksikään ei saanut tarkastuksessa puhtaita papereita. Kahdessa suljettiin tiloja, sillä niitä oli laajennettu huomioimatta poistumisteitä. Näiden huoneiden muuttaminen turvalliseksi vaatii rakennemuutoksia ja rakennuslupia.

Yksi Helsingin pakohuoneista on aiemmassa tarkastuksessa todettu turvalliseksi.

Seitsemässä muussa oli vakavia puutteita, jotka määrättiin korjattavaksi välittömästi. Näitä huoneita ei kuitenkaan suljettu.

”Näissä on esimerkiksi kasattu oven eteen tavaraa, jotka voi ottaa pois”, sanoo palotarkastaja Anja Aatsinki https://www.hs.fi/haku/?query=anja+aatsinkiHelsingin pelastuslaitokselta.

Aatsinki toteaa, että sisäministeriön määräämät tarkastukset ovat samalla hyvä harjoitus sekä viranomaisille että pakohuoneiden ylläpitäjille. Hän mainitsee tarkastusten viestin olevan, että pakopeleistä pyritään tekemään entistäkin turvallisempaa Suomessa.

Aatsinki arvelee, että nyt havaitut puutteet johtuvat siitä, että toimiala on varsin nuori.

”Tämä on niin uusi ilmiö, jossa on paljon esimerkiksi poistumisturvallisuuteen liittyviä asioita.”

Sisäministeriön kumppani turvallisuuden kartoittamisessa on Tukes, joka vastaa Suomessa tuoteturvallisuudesta. Jussi Venäläisen https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+venalaisenmukaan turvallisuudesta on alan yritysten kesken käyty keskustelua jo puolentoista vuoden ajan.

Savolainen kertoo, että yritykset ovat harkinneet myös alan sisäistä turvallisuussertifikaattia, johon sisältyisi myös muita seikkoja kuin lain vaatimat. Aatsingin mukaan sertifikaatti voi olla hyvä lisä, jos perusasiat ovat kunnossa.

”Kun kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä noudatetaan, sillä pääsee jo pitkälle.”