Kotimaa

Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

Viime vuonna 50 työntekijää lähetti autoilijoille peltipoliisien perusteella yli 600 000 sakkoa tai huomautusta.

Yhtälö on kiinnostava: Poliisin automaattisesta liikennevalvonnasta keräämä rahapotti nousee vuosi vuodelta, viime vuonna se oli jo lähes 60 miljoonaa.

Ja tällä viikolla poliisi sai toivomansa lähetyksen Ruotsista: ensimmäinen erä uusia superkameroita saapui eri poliisilaitoksille. Ne käräyttävät kaaharin jopa 150 metrin päästä ja tavalla, jossa viime hetken jarrutus ennen peltipoliisia ei enää säästäkään välähdykseltä ja sakoilta. Uusia tutkaan perustuvia kameroita aletaan asentaa tolppiin nelos- ja kutosteille jo ensi kuussa.
Myös nykyisten peltipoliisien räpsäyttämien huomautusten, rikesakkojen ja päiväsakkojen määrä on tasaisessa nousussa, se oli viime vuonna jo yli 600 000 tapausta.

Nyt tolppiin tulee siis 40 uutta kameraa, joita ei enää vanhoilla kikoilla kuten nopealla jarrutuksella hämätä. Yhteensä yli neljä miljoonaa euroa maksaneet kamerat pystyvät esimerkiksi seuraamaan tutkillaan samanaikaisesti useampaa autoa ja vielä eri kaistoilla.

Vanhat kamerat mittaavat nopeuden lähempänä tolppaa. Grafiikka näyttää, miten uudenlaiset peltipoliisit toimivat. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Seuraako tästä nyt se, että tänä keväänä valtiolla on entistä tuottoisampi rahantekokone teiden varsilla? Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen huokaa ja sanoo ei – tarkoitus ei ole tehdä valtiolle uutta rahasampoa. Hänen mukaansa poliisilla ei ole tavoitteena kerätä entistä enemmän rahaa, vaan luoda parempaa liikenneturvallisuutta.

”Mehän toivomme, että euromäärät laskisivat tänä vuonna ja autoilijat huomaisivat, että kameratolppien kohdalla on valvontaa. Se olisi meidän harras toiveemme. Meillä ei todellakaan ole minkäänlaista painetta euromäärille”, Ihalainen sanoo.

Sama vastaus on poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajalla, ylikomisario Dennis Pastersteinilla. Hänen mukaansa ratkaisevaa on se, miten paljon keskuksessa on henkilökuntaa. Siellä käsitellään Suomen kaikkien peltipoliisien saalis noin 50 työntekijän voimin.

”Yhtään enempää juttuja ei lähde, kuin täällä pystytään käsittelemään. Me emme ota sen enempää kuvia kuin pystymme käsittelemään”, Pasterstein sanoo.

Toisin sanoen keskus siis seuraa, miten paljon kamerat tuottavat tulosta teillä, ja jos tapauksia kertyy liikaa ja keskukseen syntyy jonoa, kameroita laitetaan kiinni. Silloin valvonta vähenee teillä.

”Sitten kun huomaamme, että tapaukset alkavat loppua, lisäämme valvontaa. Liikenneturvallisuuskeskuksen läpivirtauskyky on se ratkaiseva kohta. Jos tänne laitetaan kymmenen uutta työntekijää, se tarkoittaa noin 150 000 uutta tapausta eli huomautusta tai sakkoa vuodessa”, hän jatkaa.

Tästä voi laskea myös yhden keskuksen työntekijän keskimääräisen ”tuoton” valtiolle. Jos rikesakko on keskimäärin 190 euroa ja vuodessa yhden työntekijän käsittelemiä sakkotapauksia 7 500, tulos on yli 1,4 miljoonaa euroa.

Niin Ihalainen kuin Pasterstein korostavat, että poliisilla nimenomaan ei ole euromääräistä tuottotavoitetta. Sen sijaan virallinen huomautusten ja sakkojen kokonaistavoite on, se on 600 000 tapausta.

”Me emme katso euromääriä millään tavalla, vaan liikennekuolemia. Meidän tehtävämme on ennaltaestää onnettomuuksia ja paljastaa rikokset. Se on houkuttelevaa ja sitä usein halutaan käyttää meitä vastaan, että keräämme vain rahaa. Mutta meille se on toissijainen juttu. Se mikä tulee, niin tulee”, Pasterstein sanoo.

Ihalaista puolestaan ihmetyttää jo nykyinen sakkokertymä ja sen tulon helppous.

”Autoilijathan itse tekevät päätöksen, maksavatko rahaa valtiolle vai ei. Minun on hirveän vaikea ymmärtää tätä kuviota, vaikka olen ollut automaattivalvonnan tehtävissä vuodesta 97 asti”, Ihalainen sanoo.

”Miten valtio saa ylinopeuksista edelleen rahaa, kun siellä on kyltit ja tolpat ja usein vielä navigaattorikin varoittamassa tolpasta?”

Räpsähdykset tuovat useimmiten rikesakon, joka vaihtelee 140 eurosta 200 euroon. Jos nopeutta on yli 20 kilometriä yli sallitun, seuraamus on päiväsakko, joka voi olla jopa merkittävästi kovempi. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.


Kun autoilija ajaa 67 kilometrin tuntinopeutta 60:n alueella ja kamera räpsähtää, voi tuntua erittäin epäoikeudenmukaiselta saada tästä 170 euron sakko. Jos ajaisi 66 kilometriä tunnissa, sakkoa ei tulisi. Aika paljon vähemmällä eli esimerkiksi 70 eurolla selviäisi, jos ajaa katsastamattomalla tai rekisteröimättömällä autolla.

”Jos vaikka joku opiskelija tai työtön ajaa tolppaan ja saa 170 euron sakon, niin onhan se suuri summa rahaa. On se poliisillekin ikävä homma antaa rikesakkoa ylinopeudesta, joka pysyy alta kahdenkympin”, Ihalainen sanoo.

”Kuitenkin pienetkin ylinopeudet vaikuttavat liikenneturvallisuuteen ja on tärkeää, että niihin puututaan. Pienet ylinopeudet ovat joskus vahinkojakin, ei ole huomattu, että rajoitus vaihtuu tai on keskitytty johonkin muuhun kuten kännykän käyttöön.”

Kun maan hallitus toissa vuonna olisi halunnut toissa vuonna nostaa roimasti rikesakkojen määrää tarkoituksenaan lisätä sillä valtion tuloja, poliisihallitus nimenomaan vastusti sitä lausunnossaan.

Ihalainen nostaa esiin myös Suomen mallin erikoisuuden: huomautukset, joita voi tulla muutaman kilometrin ylinopeusta. Niiden käsittely maksaa silti saman verran kuin rikesakon ja tuloja ei tule. Hänen mukaansa kyse on ennaltaestävyydestä, kun autoilijat huomaavat, miten pienikin ylinopeus havaitaan.

Fakta

Uusi laki ensi vuonna


  Uusi tieliikennelaki tulee voimaan kesäkuussa 2020.

  Sen yksi olennaisin uusi asia on liikennevirhemaksu, joka korvaa rikesakot.

  Tuolloin poliisi voi alkaa valvoa kameroin myös punaisia päin ajamista ja turvavyön käyttämättömyyttä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    6. 6

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    7. 7

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    8. 8

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    9. 9

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    10. 10

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    6. 6

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    7. 7

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    8. 8

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    11. Näytä lisää