Varusmiespalveluksessa suurin uudistus vuosi­kymmeniin: alokas­ajasta tehdään entistä kevyempi, taistelua harjoitellaan virtuaali­ympäristössä

Puolustusvoimat jatkaa kokemusten keräämistä uudesta koulutusjärjestelmästään. Koulutus 2020 -nimellä kulkevaa ohjelmaa kokeiltiin ensimmäisen kerran kolmessa joukko-osastossa viime vuonna.

Koulutus 2020 on suurimpia uudistuksia Puolustusvoimien koulutuksessa pariinkymmeneen vuoteen. Tuolloin uudistettiin päällystön koulutusta lakkauttamalla opistoupseerien koulutus ja luotiin kadettiupseerien akateeminen koulutus.

Uuden koulutusjärjestelmän testausta on tarkoitus jatkaa eri varuskunnissa yhteensä kahden vuoden ajan. Sen jälkeen toimiviksi todetut käytännöt otetaan käyttöön kaikkialla.

Koulutus 2020 -ohjelmassa muutetaan varusmiesten ja reserviläisten koulutus kurssimaiseksi. Tarkoitus on ottaa systemaattisesti käyttöön uutta opetusteknologiaa, kuten simulaattoreita ja virtuaaliympäristöjä. ”Pilkkimisestä” pyritään eroon eli varusmiehet halutaan pois luokkahuoneista nuokkumasta.

Koulutusuudistuksen eteneminen näkyy myös hankinnoissa. Puolustusministeriö tiedotti viimeksi keskiviikkona Suomen hankkivan sisäampumasimulaattoreita ruotsalaiselta Saabilta. Sopimuksen veroton kokonaisarvo on yhdeksän miljoonaa euroa.

Viime viikkoina kohua aiheuttanut varusmiesten pussiruokakokeiluhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005975862.html on myös osa uudistusta. Mukana kannettavien pussiruokien avulla halutaan vähentää siirtymäaikaa, joka kuluu varusmiesten mennessä ruokailuun.

”Yhteiskunta on ympärillämme kehittynyt, opetusmenetelmät ovat muuttuneet ja varusmieheksi tulevat ovat lähtötaidoiltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia kuin ennen”, sanoo everstiluutnantti Markku Jämsähttps://www.hs.fi/haku/?query=markku+jamsa Pääesikunnan koulutusosastolta.

Jämsä toimii Koulutus 2020 -hankkeen suunnittelukoordinaattorina.

”Digitaalinen toimintaympäristö on heille tutumpaa kuin tällainen konservatiivinen, mitä meillä on aikaisemmin ollut.”



Koulutusuudistus ei aiheuta muutoksia varusmiesten nykyisten palvelusaikojen kokonaispituuksiin, mutta asevelvollisuuslakiin pitää tehdä muutoksia. Laista halutaan nykyistä joustavampi esimerkiksi varusmiespalveluksen jaksottelun suhteen.

”Meillä on Pääesikunnan oikeudellisen ja operatiivisen osaston kanssa vielä yhteiset palaverit pitämättä. Siellä on aika paljon asioita, joita pitää tarkastella ja sitten kirjata lakiesityksinä lainmuutoksiksi”, Jämsä sanoo.

Varusmiespalvelus aiotaankin jaksottaa uudelleen.

Nykyjärjestelmässä taistelijoiden koulutus jakaantuu kolmeen osaan. Ensin on kahdeksan viikon peruskoulutuskausi, jota seuraa yhdeksän viikon erikoiskoulutuskausi ja lopuksi seitsemän viikon joukkokoulutuskausi.

Johtajakoulutettavat lähtevät nykyään peruskoulutuskauden jälkeen aliupseerikouluun, joka kestää aliupseereilta 16 viikkoa. Upseerikoulutettavat lähtevät sieltä kuitenkin jo seitsemän viikon jälkeen reserviupseerikurssille, joka kestää 14 viikkoa.

Uudessa järjestelmässä varusmieskoulutus alkaa kuuden viikon alokasjaksolla, joka on kokonaiskuormitukseltaan entistä järjestelmää kevyempi. Kahta ensimmäistä viikkoa kutsutaan orientaatiojaksoksi, jossa alokkaita ajetaan pehmeämmin sisään armeijan järjestykseen.

”Tällä hetkellä suurimmat poistumat varusmiespalvelukseen astumisen jälkeen tapahtuvat kahden ensimmäisen viikon aikana. Tämä on yksi syy, miksi alku on uudessa mallissa tehty aikaisempaa kevyemmäksi ja vähemmän rasittavaksi”, Jämsä kertoo.

Orientaatiojakson jälkeen alokkailla on edessään neljä viikon mittaista kurssia, joiden suoritusjärjestyksellä ei ole väliä. Järjestys riippuu koulutusta antavan joukko-osaston resursseista.

Kuuden viikon alokasjakson jälkeen seuraa kuuden viikon mittainen koulutushaarajakso, jossa koulutetaan kyseisen puolustushaaran eli maa-, meri- tai ilmavoimien sekä oman aselajin perusteet.

Vasta näiden kahden kuuden viikon jakson jälkeen valitaan johtajakoulutukseen eli aliupseerikouluun lähtijät.

”Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on pidempi aika seurata ja arvioida varusmiehiä sekä antaa tarvittava aselajikoulutus ennen johtajakoulutuksen alkamista”, Jämsä sanoo.

Puolustusvoimat toivoo löytävänsä paremmin oikeat ihmiset johtajakoulutukseen. Tulevat varusmiehet lähtisivät reserviupseerikurssille aliupseerikoulusta kuuden viikon jälkeen.

Kokeiltavana on myös se, että reserviupseerikurssi kestäisi kaksi viikkoa pidempään kuin nykyisin eli 16 viikkoa.

Miehistö eli taistelijat jatkavat koulutushaaraviikkojen jälkeen kuudeksi viikoksi erikoiskoulutukseen ja sen jälkeen vielä kuudeksi viikoksi koulutukseen, jossa harjaannutaan joukkona toimimiseen kriisiajan kokoonpanossa ja tehtävässä.

Kurssiviikot on myös jaettu osiin.

Käytännössä kurssiviikon maanantaina käydään läpi tulevan viikon tavoitteet, teemat ja valmistelut.

Tärkeimpiä koulutuspäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. Päivät jakaantuvat vielä kolmeen eri moduuliin eli harjoitteeseen, jotka kestävät kukin pari kolme tuntia.

Perjantaina suoritetaan lopuksi rästit, kuntoillaan, huolletaan ja käydään palautekeskustelut.

Varusmiehet pystyvät tulevaisuudessa tutustumaan tulevan viikon opetusmateriaaliin omilla tai Puolustusvoimien päätelaitteilla. Kurssien aluksi on valmistettu niin kutsuttuja mikroelokuvia, jotka tutustuttavat aiheeseen.

Alla on esimerkki Puolustusvoimien koulutuksessa käyttämistä mikroelokuvista.


Varusmiehille suunniteltuja kursseja voivat suorittaa myös reserviläiset. Puolustusvoimat on myös saanut lähes valmiiksi sähköisen asiointipalvelun, johon reserviläiset voivat tulevaisuudessa ilmoittaa osaamisiaan varusmiespalveluksen jälkeiseltä ajalta. Se avattaneen vuonna 2020.

Everstiluutnantti Jämsän mukaan tähänastiset kokemukset uudesta koulutusjärjestelmästä ovat olleet myönteisiä.

Kiitosta on tullut keskitetystä suunnittelusta, jossa alokasjakson koulutusmateriaali on saatu valmiina Pääesikunnasta, ja vaihtokelpoisista kursseista, jotka ovat mahdollistaneet resurssien kuten kurssitilojen tehokkaamman käytön.

Myös kurssiviikkojen rakenne ja kurssipäivien moduulirakenne on saanut hyvää palautetta.

Positiivisia havaintoja on myös sisäampumaratasimulaattoreista, virtuaalisista koulutusympäristöistä ja mikroelokuvista.

”Kaikkea tätä lisää, mutta ne eivät korvaa taisteluharjoituksia ja toimintaa varsinaisessa toimintaympäristössä”, Jämsä korostaa.

Jämsän mukaan uudistuksilla pyritään siihen, että kun varusmiehet menevät maastoon, niin he eivät mene sinne oppimaan vaan oppiminen on tapahtunut ennen sinne menoa.

”Maastossa käytetään aikaa tehokkaammin harjoitteluun ja oikean suorituksen toistamiseen ja toistamiseen”, hän sanoo.

”Jotkut ovat pelänneet, että jääkö se äksiisi pois mutta päinvastoin, nyt jää lisäaikaa äksiisin tekemiseen.”

Äksiisillä tarkoitetaan armeijassa tehtävää harjoittelua toiston kautta.

Porin prikaatissa on testattu eniten

Laajimmin uutta koulutustapaa on testattu Porin prikaatissa. Se kouluttaa varusmiehiä Säkylässä ja Niinisalossa.

Uusimuotoista kuuden viikon alokasjaksoa kokeiltiin viime vuoden toisella Niinisaloon sijoitetulla saapumiserällä eli noin tuhannella varusmiehellä.

Tänä vuonna testaukseen osallistuvat vuoden molemmat saapumiserät sekä Säkylässä että Niinisalossa. Kokeilussa on mukana 15 perusyksikköä. Niissä rytmitetään uudelleen alokasjakson lisäksi koko puolen vuoden miehistökoulutus.

”Yritämme ottaa kaiken irti kokeilukulttuurista niin, että perusyksiköiden kouluttajat ja päälliköt päättäisivät, miten temppu tehdään”, sanoo Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaahttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+kalliomaa.

”Annamme heille mahdollisimman paljon toimintavapauksia, että meillä olisi enemmän tai vähemmän samojen reunaehtojen toteutuksessa 15 eri mallia. Näin päästään laaja-alaisesti katsomaan, mikä toimii ja mikä ei.”

Kokeilun aikana varusmiehiltä kysellään säännöllisesti, miten he kokevat koulutuksen onnistuneen. Se tunnistetaan, ettei varusmiehillä ole vertailukohtaa aikaisempaan koulutukseen muutoin kuin heidän kuuleminaan tarinoina.

Uusi koulutusjärjestelmä on kohdannut myös muutosvastarintaa.

”Se on selvä. Näen sen ikään kuin koulutuksen kehittämisen laadun takeena, että meillä on sopiva määrä sisäistä puhetta ja keskustelua ja taisteluakin siitä, miten tämä tehdään”, Kalliomaa sanoo.

Kalliomaa pitää erityisen hyvänä sitä, että ”valtakunnallisesti parhaat osaajat” ovat miettineet kurssiperusteiset koulutustapahtumat muiden puolesta valmiiksi, jolloin kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

”Tämä tuo meille valmiuden sisäiseen asiantuntijuuden kehittämiseen.”

Kalliomaa pitää myös kurssiviikon sisäistä toimintalogiikkaa onnistuneena eli että viikolla on teema ja koulutuspäivillä kolme alateemaa. Hän pitää hyvänä, että viikot ja päivät alkavat orientaatiolla, jossa varusmiehille kerrotaan, miksi jokin asia tehdään ja miten ne liittyvät toisiinsa.

Oppia on otettu sikälikin, että päivien sisäisten moduulien pituutta on kasvatettu 2 tunnista ja 15 minuutista 3 tuntiin ja 15 minuuttiin. Tiiviiseen päivään haluttiin lisää väljyyttä.

”Kokeilu on vielä niin alussa, ettemme vielä itsekään kaikkea oivalla ja joudumme viilaamaan.”

Porin prikaatin tammikuun saapumiserän alokkaiden valapäivät olivat torstai ja perjantai. Sen jälkeen alokkaista tuli jääkäreitä, tykkimiehiä, pioneereja, viestimiehiä ja suojelumiehiä.

Näiden miesten ja naisten uusimuotoisen koulutushaarajakson kokeilu alkaa ensi viikolla.