Kotimaa

Pian rikkinäinen paita päätyy keräysastiaan – Sieltä alkaa tie uudeksi paidaksi, pöydäksi tai sohvantäytteeksi

Tekstiilien erilliskeräys tulee pakolliseksi EU-maissa vuonna 2025. Ensimmäinen poistotekstiilin jalostuslaitos valmistuu Turkuun jo ensi vuonna.

Suomalaiset heittävät vuodessa pois 70–100 miljoonaa kiloa vaatteita ja kodintekstiilejä, arvioi VTT:n erikoistutkija ja projektipäällikkö Pirjo Heikkilä.

Se tekee jokaista suomalaista kohden 13–18 kiloa erilaisia tekstiilejä.

Reilu viidennes käytetyistä tekstiileistä kulkeutuu kirpputorien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta sellaisenaan uudelleen käyttöön.

Mutta iso osa poistotekstiileistä päätyy sekajätteen mukana energianpolttolaitoksiin, sillä moni vaatekerääjä hyväksyy vain käyttökelpoisia tekstiilejä, ja keräysverkosto on hajanainen.

Pian vaatteita tai kodintekstiilejä ei kuitenkaan enää polteta, sillä Suomeen valmistellaan parhaillaan tekstiilin kiertotalouden ekosysteemiä. Siihen liittyvää tietoa on kartutettu ja prosesseja kehitetty Pirjo Heikkilän koordinoimassa Telaketju-hankkeessa.

Nyt kehitystyö on siinä vaiheessa, että Suomeen on syntymässä ensimmäinen poistotekstiilien jalostuslaitos. Lounais-Suomen Jätehuolto etsii sille tiloja Turusta. Ensimmäisen vaiheen pilottilaitoksen on määrä käynnistyä jo ensi vuoden alussa.

Laitoshankkeessa on mukana 28 jätelaitosta, lähes kaikki Suomen jätelaitokset.

”Tämä juontaa juurensa 2025 muuttuvasta EU-lainsäädännöstä, joka vaatii, että kaikissa EU-maissa tekstiili pitää kerätä erikseen”, kertoo laitoshankkeen vetäjä, liiketoiminnan asiantuntija Hanna Komu Lounais-Suomen Jätehuollosta.

EU:n uuden jätedirektiivin mukaan viimeistään vuonna 2025 tekstiilijätettä on siis kerättävä erilliskeräyksellä, kuten esimerkiksi lasia tai metallia. Tekstiilin erilliskeräykseen kelpaavat myös rikkinäiset vaatteet.

”Jalostuslaitoksesta saadaan poistotekstiilistä valmistettua kierrätyskuitua. Sinne tulee hyvin linjamainen systeemi, johon laitetaan lajiteltu, käsitelty ja puhdistettu poistotekstiili. Toisesta päästä tulee kuitua. Yksinkertaisuudessaan se menee näin”, Komu kertoo.

Erilliskeräyksen kautta tekstiilien kuidut siis kierrätetään ja jalostetaan uudelleen käytettäviksi. Ne voidaan hyödyntää vaikka uusien vaatteiden valmistuksessa tai komposiittikalusteissa. Niistä voidaan tehdä esimerkiksi akustiikkalevyjä, suodatinkankaita tai sohvan, laivan ja auton pehmusteita.

Komu muistuttaa termeistä: Tekstiilin uudelleen käytöllä tarkoitetaan sitä, kun käyttökelpoinen vaate päätyy vaikka kirpputorin kautta sellaisenaan tai tuunattuna uuden omistajan käyttöön. Tekstiilin kierrätystä on se, kun tekstiili avataan kuiduksi, jota käytetään uusien tuotteiden raaka-aineena.

 


Ensi vuonna käynnistyvän pilottilaitoksen on tarkoitus käsitellä noin miljoona kiloa poistotekstiiliä vuodessa.

”Määrä on maltillinen, koska tämä on uusi teollisuuden ala Suomessa. Haluamme lähteä liikkeelle siten, että ketju on hallittavissa ja pystymme samalla opiskelemaan linjaston käyttöä”, Komu sanoo.

Kun pilottilaitos on toiminut muutaman vuoden, Turkuun rakennetaan ison mittakaavan tekstiilin jalostuslaitos. Valmistuessaan jalostuslaitos voi käsitellä kaiken Suomessa syntyvän poistotekstiilin.

Siis yli 70 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomessa on tehty eurooppalaisittain harvinaislaatuista kehitystyötä, sanoo Pirjo Heikkilä Telaketju-hankkeesta.

Hänen mukaansa maailmalta löytyy kyllä huippuesimerkkejä poistotekstiilien kierrätyksestä, mutta ne kiertyvät yleensä yhden tai muutaman yrityksen ympärille. Suomen malli on harvinainen, koska kyse on kansallisen mallin rakentamisesta. Eli kierrätysketjusta, joka kattaa koko maan ja erilaiset tekstiilimateriaalit.

Suomi sai etumatkaa, sillä Telaketju-hanke oli jo käynnissä, kun EU päätti erilliskeräyksen aloittamisesta vuonna 2025.

”Näin laaja yhteistyö tämän ekosysteemin rakentamisessa herättää kiinnostusta maailmalla, koska tällaisia ei ole. Varmasti näitä rupeaa syntymään muuallakin, ja siksi meitä halutaan kuulla”, Heikkilä sanoo.

Telaketju-hankkeessa on tutkittu ja testattu toimivia ratkaisuja ketjun alusta loppuun: poistotekstiilien keräyksestä, lajittelusta, kierrätysmahdollisuuksista uusiin lopputuotteisiin. Mukana on toimijoita tutkimus- ja koulutuslaitoksista yrityksiin.

”Meillä on hyvin paljon tietopohjaa siitä, miten tätä ekosysteemiä lähdetään rakentamaan”, Heikkilä sanoo.

Turun seudulla on testattu esimerkiksi sitä, miten tekstiilin erilliskeräys kannattaa toteuttaa, jotta siitä saadaan käyttökelpoista materiaalia. Keräystä laajennetaan vaiheittain muualle Suomeen. Myös tekstiilien esilajittelua tulee eri puolille maata.

”Keräyksessä oleellista on se, että materiaali saadaan kerättyä mahdollisimman puhtaana ja hyvälaatuisena”, sanoo Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

”Jäteastioiden ja tyhjennysvälien pitää olla sellaisia, etteivät tekstiilit kastu. Tekstiili pilaantuu herkästi, jos se pääsee kastumaan. Ja likaisia vaatteita keräykseen ei saa laittaa, koska sekin pilaa materiaalin.”

Jalostuslaitoksessa tekstiilit lajitellaan jakeisiin tiettyjen kriteerien kuten materiaalin, värin tai neuloksen mukaan. Eri jakeet voidaan hyödyntää erilaisiksi lopputuotteiksi.

Jalostuslaitoksen lajittelu on tarkoitus automatisoida mahdollisimman pitkälle, mutta alkuvaiheessa lajittelu vaatii enemmän käsityötä.

Pirjo Heikkilän mukaan nykyteknologia pystyy tunnistamaan hyvin tekstiilien valmistusmateriaalit kuten puuvillat, viskoosit, polyesterit, villat ja melko hyvin sekoitemateriaalitkin.

Laitoksen linjastolla jakeisiin lajitellut tekstiilit käsitellään mekaanisesti eli leikataan ja revitään auki, jolloin kuidut saadaan käyttöön.

Rikkinäisen vaatteen materiaalista voidaan tehdä uusi vaate. Esimerkiksi puuvillakuitu voidaan kehrätä uudeksi langaksi, josta kudotaan uutta kangasta, josta ommellaan taas vaatteita.

”Se on jo aika laadukas prosessi, mutta sitä tavoitellaan”, Hanna Komu sanoo.

”Se, missä kuitu tehdään langaksi ja kankaaksi ja uudelleen vaatteeksi, on vielä kysymysmerkki. Toivomme, että Suomessa syntyisi yrityksiä, jotka toimisivat tässä ketjussa kumppaneina. Tavoitteena on tehdä Suomeen uutta teollisuudenalaa.”

Poistotekstiileistä saatavasta kuidusta voidaan tehdä myös kuitukangasta. Kuitukangas on kankaaksi prässättyä kuitua, jota ei kudota langasta, vaan se saadaan pysymään koossa toisin keinoin. Sitä käytetään esimerkiksi kertakäyttölakanoihin, suodatinkankaisiin ja akustiikkapaneeleihin.

Materiaalisekoitteiden saaminen hyötykäyttöön on ollut haasteellisempaa kuin vaikka puhtaan puuvillan tai puhtaan keinokuidun käyttö. Sekoitteillekin on löydetty käyttöä.

Tekokuitusekoitteet soveltuvat myös komposiittirakenteisiin. Komposiittia käytetään paljon esimerkiksi puutarhakalusteissa. Niiden valmistajia on jo Suomessa.

 


”Tällaisessa prosessissa menevät hyvinkin sekalaiset tekstiilit. Esimerkiksi yhteistyöyritys Touch Point on tehnyt Hesburgerin vanhoista työvaatteista Hesburgerille pöytiä, komposiittirakennepöytiä. Siinä on hyödynnetty tekstiilimassassa olevaa kuitua ja sulavia muoveja”, Pirjo Heikkilä kertoo.

Materiaalisekoitteita käytetään myös esimerkiksi pehmustemateriaaleina huonekaluteollisuudessa, auto- ja laivateollisuudessa.

Pirjo Heikkilän mukaan kierrätyskuiduista voidaan tehdä pitkälti samanlaisia tuotteita kuin uusistakin kuiduista.

”Tulevaisuudessa kierrätyskuidun käytöstä pitäisi tulla uusi normaali. Vaikka ei tehtäisi sataprosenttista kierrätystuotetta, sitä kierrätettyä kuitua lisättäisiin normaalituotantoon eikä se olisi pikkupuuhastelua. Sillä korvattaisiin vähintään osittain uutta kuitua.”

Telaketju-hankkeen seuraava vaihe on aluillaan, ja siihen haetaan lisärahoitusta myös Business Finlandilta, joka tukee suomalaisyritysten kasvua.

Tekstiilin kiertotalouteen yritetään kehitellä yhä pidemmälle meneviä ratkaisuja. Niitä etsitään nyt etenkin yritysten tarpeita ajatellen, jotta kierrätysketju toimisi alusta loppuun. Samalla mietitään ratkaisuja myös tekstiilien käyttöiän pidentämiseksi.

Hankkeessa on yhteistyöyrityksiä, mutta Pirjo Heikkilän mukaan kehitystyötä tekee ja seuraa mielenkiinnolla vielä paljon suurempi joukko yrityksiä.

”On kiinnostuneita yrityksiä, joilla ei ole vielä omaa tuotekehitystä, koska kuituja ei ole vielä saatavilla isommassa mittakaavassa. Heti, kun arvoketju on valmis ja kuituja on saatavilla, yritykset ovat kiinnostuneita kokeilemaan. Kuidulle on varmasti kysyntää.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    2. 2

      Facebook ja Attendo rakensivat bisneksensä oletuksille, jotka valtio voi nyt viedä pois

    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      Veren­myrkytys murentaa muistin, syylliseksi paljastui sokeri

    5. 5

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    6. 6

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    7. 7

      Autojen päälle ropisi hiekkaa Britanniassa, Suomessa ihasteltu poikkeuksellisen upeita auringon­laskuja – kumpaakin ilmiötä selittää ilma­kehään noussut hiekka­pöly

    8. 8

      WHO:lta tiukka linja ruutu­aikaan: Alle viisivuotiaille lapsille enintään tunti päivässä, alle vuoden ikäisiä ei pitäisi altistaa äly­laitteille lainkaan

    9. 9

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    10. 10

      Tähän kulminoituu keväinen koirankakkakiista: Nainen sai pökäleitä postilaatikkoon, vaikka ei edes omista koiraa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    5. 5

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    6. 6

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    7. 7

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    8. 8

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Pihvi näyttää tihkuvan verta mutta on herneestä tehty – Lihankorvikkeen kehittänyt yritys nousemassa miljardin euron arvoiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    4. 4

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    5. 5

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    6. 6

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    7. 7

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    10. 10

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    11. Näytä lisää