Kotimaa

Tässä ovat Tuulat, 68: he ovat tyypillisiä suomalais­naisia mutta maailmalla poikkeusyksilöitä

Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä ja on siinä edelleen Euroopan ja maailman kärkiluokkaa. Se ei silti tarkoita, että tasa-arvo olisi valmis. Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää.

Potkukelkka kiitää jäisellä kadunpätkällä, kun nummelalaiset Tuula Harju, 68, ja Tuula Elgland, 68, potkivat vauhtia.

Harju ja Elgland ovat yksinkertaisilla mittareilla tyypillisiä suomalaisnaisia: Tuula on Suomen yleisin naisen ensimmäinen etunimi, ja Suomessa on eniten 69-vuotiaita naisia. Harjulla ja Elglandilla 69-vuotissyntymäpäivät ovat tosin vielä edessä.

Maailman mittakaavassa he ovat kuitenkin erityisiä. Suomi on ollut monessa mielessä tasa-arvon edelläkävijä ja on siinä edelleen Euroopan ja maailman kärkiluokkaa.

Suomi on EU:n kolmanneksi tasa-arvoisin maa Ruotsin ja Tanskan jälkeen, kertoo esimerkiksi Euroopan tasa-arvoinstituutin indeksi. Maailman talousfoorumin vertailussa Suomi putosi viime vuonna sukupuolten tasa-arvossa kolmannelta sijalta neljänneksi parhaaksi maaksi.

Tasa-arvo on yksi syy siihen, miksi Suomi on maailman rikkaimpia maita, sanoo tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara. Yhdenvertaisuus koulutukseen ja työelämään osallistumisen mahdollisuuksissa takaa, ettei puolet ihmisistä ja heidän kyvyistään jää käyttämättä.



Naistenpäivässä riittääkin juhlittavaa, sanovat nummelalaiset Tuulat.

HS etsi tätä juttua varten tyypillistä suomalaisnaista eli 69-vuotiasta Tuulaa. Ensin löytyi Tuula Harju. Hän kertoi, että naapurissa asuu lähes samanikäinen kaima Tuula Elgland.

Molempien elämä alkoi sotien jälkeisessä itsenäisessä Suomessa. Naisten elämään on mahtunut yhtäläisyyksiä ja eroja, joista huolimatta tie on vienyt eläkepäivien viettoon samaan rivitaloon Nummelaan.

Kumpikin ponnisti maailmalle työläisperheistä. Harjun äiti oli joutunut lapsena oman äitinsä kuoltua pikkupiiaksi ja halusi, että hänen ainoalla lapsellaan olisi paremmat mahdollisuudet opiskeluun.

Tehtaassa työskenteleville vanhemmille oli selvää, että Harju sai mennä oppikouluun, lukioon ja sitten yliopistoon. Elglandin perheen tilanne oli toinen. Lukio olisi kiinnostanut myös keskikoulun käynyttä Elglandia, mutta kolmilapsisen perheen vanhemmat olisivat joutuneet ottamaan sitä varten lainaa.

Elgland valitsi kauppaopiston, jonka jälkeen pääsi heti toimisto- ja kirjanpitotöihin. Vielä nelikymppisenä hän haaveili lisäkoulutuksesta mutta päätyi siitä työvoimatoimistosta kysellessään samaan paikkaan töihin.

Molemmat Tuulat menivät naimisiin ja kävivät töissä. Työelämän tasa-arvo toteutui heillä varsin hyvin. Harju teki työuransa Helsingin hallinto-oikeuden esittelijänä ja tuomarina, Elgland työvoimatoimiston kuntoutusneuvojana.

Tasa-arvo on keskeinen syy siihen, että Suomi on monella mittarilla niin hyvä maa asua, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo Helsingin yliopistosta.

Naisten työssäkäynti on nostanut perheitä köyhyydestä, ja taloudellinen itsenäisyys on parantanut myös parisuhteiden tasa-arvoa. Ylöstalon mukaan se tarkoittaa, että molempien osapuolten on panostettava parisuhteeseen eikä huonoon ole pakko tyytyä.

Työmarkkinat ovat edelleen sukupuolen mukaan eriytyneitä, mutta esimerkiksi vanhemmuutta ja kotitöitä jaetaan aiempaa paremmin.

”Vaikka naiset käyttävät perhevapaista edelleen valtaosan, on tapahtunut valtava muutos. Isät osallistuvat lastensa elämään paljon enemmän kuin vaikka omassa lapsuudessani 1980-luvulla”, Ylöstalo sanoo.

Sukupuolten roolit ja maailmat eivät eroa huomattavasti toisistaan verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.

”Jos suomalainen nainen on maailman mittakaavassa mies, voisi myös sanoa, että suomalainen mies on samassa suhteessa nainen. Tätä ei tietysti saisi sanoa, kun siitä pahastutaan”, Ylöstalo naurahtaa.

Elgland oli tottunut jo lapsuudessa tasa-arvoiseen kotielämään, jossa isä siivosi ja laittoi ruokaa äidin ollessa vuorotyössä. Hänestä olisi ollut kummallista, jos oma mies ei olisi hoitanut lasta tai tarttunut imuriin. Perheen arki pyöri kuitenkin miehen työn ympärillä, ja Elgland muutti tyttären kanssa sen perässä.

”Se edesauttoi miehen uran luomista, että hän pystyi matkustamaan ja opiskelemaan. Ehkä opiskelut olisivat olleet minullekin mahdollisia, jos olisin ollut päättäväisempi. Mutta en kokenut niitä niin tarpeelliseksi – perheessä oli kaikki muuten hyvin.”



Myös Tuula Harju ja Tuula Elgland ovat havainneet naisten aseman ja tasa-arvon kehittymisen elinaikanaan. Esimerkiksi lasten päivähoidosta säädettiin lailla jo ennen heidän lastensa syntymää. Käytännössä päivähoidosta tuli kuitenkin subjektiivinen oikeus vasta 1990-luvulla.

”Lastenhoito on nykyään paljon paremmin järjestetty. Silloin ei ollut päiväkotipaikkoja, joihin lapsia raahata. Jouduimme kauppaamaan heitä lehti-ilmoituksissa ja kaupan ilmoitustaululla, että kuka hoitaisi heitä halvimmalla”, Harju muistelee ja nauraa.

Hänen neljä lastaan ovat syntyneet vuosina 1977–1983.

”Nuorimman kohdalla sanottiin, että nyt saatte kunnallisen perhepäivähoitajan. Toiseksi nuorin lapsista pääsi myös koulun jälkeen iltapäiväkerhoon.”


Isyysvapaatkin ovat pidentyneet ja asenteet niitä kohtaan parantuneet. Tuula Harjun puoliso Matti Harju muistaa tulleensa tunnetuksi työpaikallaan Valiolla siitä, että oli ensimmäinen mies, joka piti täydet pari viikkoa isyyslomaa.

Kolmannen lapsen syntyessä 1980-luvun alussa Matti Harju olisi halunnut jäädä kotiin hoitamaan vanhempia lapsia siksi aikaa, kun vaimo oli yli viikon sairaalassa. Se ei kuitenkaan käynyt päinsä.

”Minulle sanottiin, että isät saavat olla kotona vain yhtä aikaa äidin kanssa, koska ovat epäluotettavia. Että he eivät välttämättä hoida lapsia vaan ovat kapakassa”, Matti Harju muistelee.

Tasa-arvo ei ole kehittynyt itsestään, vaan muutokset ovat vaatineet aktiivisia toimia ja politiikkaa, Ylöstalo muistuttaa.

”Esimerkiksi 1990-luvun alussa kansanedustajat kävivät vakavissaan keskustelua, pitäisikö avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoida vai ei. 1980-luvulla pohdittiin, mitä yhteiskunnalle ja arvoille tapahtuu, jos naimisiin menevä nainen saa pitää sukunimensä.”

Suomen tasa-arvoajattelussa vallitseekin Ylöstalon mukaan paradoksi: Tasa-arvosta ollaan ylpeitä ja sitä pidetään tärkeänä osana kansallista identiteettiä. Toisaalta siitä puhuminen herättää ärtymystä ja siihen suhtaudutaan aivan kuin tasa-arvo olisi jo täysin toteutunut.

”Tasa-arvo on sellainen asia, ettei liikaan itsetyytyväisyyteen pidä jäädä makaamaan. Pitää miettiä, missä voisimme olla parempia, ja parantaa sitten niitä asioita”, tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara sanoo.

Hänen mukaansa tehtävää riittää esimerkiksi työelämäkysymyksissä: palkkaukseen, työsuhteisiin ja perheellistymiseen liittyy sukupuolten epätasa-arvoa ja syrjintää.

”Suomessa ajatellaan helposti asioiden olevan niin hyvin, että huomiota kiinnitetään mitättömältä tuntuviin asioihin, kuten sukupuolittuneisiin ammattinimikkeisiin”, Ylöstalo sanoo.

”Samanaikaisesti silmät suljetaan pysyviltä ja vakavilta ongelmilta, kuten sukupuolittuneelta ja seksuaaliselta väkivallalta.”

Hänen mukaansa näistä asioista on vaiettu vuosikymmeniä.

”Nyt kun ne ovat nousseet esiin maahanmuuttopoliittisena kysymyksenä, niitä pidetäänkin kansallisen hätätilan aiheena. Se kertoo, miten väheksyttyjä naisten oikeudet ovat.”

Sukupuolittunut väkivalta on asiantuntijoiden mukaan yksi Suomen suurimmista tasa-arvo-ongelmista. Viranomaisten tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan aikuisista uhreista 83 prosenttia on naisia ja 17 prosenttia miehiä.

Nummelalaiset Tuula Harju ja Tuula Elgland törmäsivät perheväkivaltaan työssään, jossa näki yhteiskunnan nurjemman puolen ihmiskohtaloita. Harjun ratkomissa hallinto-oikeuden lastensuojeluasioissa naiset ja lapset olivat toisinaan raa’an perheväkivallan kohteina.

”Isä oli saattanut tappaa äidin, tai lapsi oli väkivallan seurauksena kuoleman kielissä. Silti vanhemmat vastustivat huostaanottoa.”

Harju näki lapsiperheiden köyhyyttä ja sen, ja miten vaikeaa siitä oli nousta ylös. Silti osa kunnista veti toimeentulotukiasioissa tiukkaa linjaa, paljonko asunnossa sai olla neliöitä ja miten paljon lapsen harrastus voi maksaa.

Kunnianhimo tasa-arvopolitiikassa näyttääkin laantuneen, Ylöstalo sanoo. 2000-luvun merkittävimmät uudistukset, kuten tasa-arvoinen avioliittolaki ja äitiyslaki, etenivät laeiksi kansalaisaloitteiden pohjalta.

Tasa-arvoasioissa voidaan ottaa myös takapakkia. Siitä kertovat Maarianvaaran mukaan esimerkiksi kirkossa koettu naisvihamielisyys ja maailman naisjohtajien kirje, jossa he kertovat naisten aseman rapautumisesta.

Suomessa tasa-arvon kannalta välttämättömiä uudistuksia olisivat Ylöstalon mukaan perhevapaauudistus, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa parantava translain uudistus sekä naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta edistävä raiskauslainsäädännön uudistus.

Tasa-arvopolitiikka on keskittynyt pitkään naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, Ylöstalo huomauttaa.

”Saavutetut voitot ovat vaikuttaneet valkoisten, keskiluokkaisten ja työssä käyvien heteronaisten asemaan. Ne eivät ole vähentäneet naisten keskinäistä eriarvoisuutta ja rodullistettujen ihmisten syrjintää.”

Sukupuolten moninaisuuden ymmärtäminen ja nostaminen tasa-arvokeskusteluun on tärkeää, sanoo myös tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara. Tulevaisuudessa naisten- ja miestenpäivän lisäksi voitaisiin hänen mukaansa viettää sukupuolten moninaisuuden päivää.

Myöskään Harju ja Elgland eivät halua ajatella tasa-arvoa vain miesten ja naisten välisenä asiana. He toivovat erityisesti taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa: elämässä pärjäämisen ei pitäisi riippua siitä, millaiseen perheeseen syntyy.

Vaikka tasa-arvo ei ole asiantuntijoiden mukaan koskaan valmis, naistenpäivää kannattaa juhlia.

”Kyllä meidän nyt täytyy nostaa ihan malja”, tyypilliset suomalaisnaiset Tuula Harju ja Tuula Elgland sanovat.

Fakta

Naistenpäivä


 Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta. Päivän tarkoituksena on juhlia naisia ja pyrkimystä sukupuolten tasa-arvoon sekä nostaa esiin tasa-arvo-ongelmia.

 Kansainvälisesti naistenpäivää vietettiin jo 1900-luvun alussa. Siitä tuli YK:n julistama teemapäivä vuonna 1975.

 Naistenpäivällä oli alun perin poliittinen merkitys. Naisille vaadittiin muun muassa äänioikeutta sekä oikeutta työhön ja koulutukseen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen suosituin seksin­myynti­sivusto Sihteeri­opisto meni yllättäen kiinni netissä

    2. 2

      14-vuotiaan raiskannut tuomittiin 2,5 vuodeksi vankeuteen Oulussa

    3. 3

      Antti Rinne myönsi Ylen tentissä olleensa väärässä asiassa, jonka avulla hän syrjäytti Jutta Urpilaisen

    4. 4

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    5. 5

      Pettynyt Kalle Korhonen, 3, oli jo pillahtamassa itkuun, kun lähikaupan myyjät riensivät apuun

    6. 6

      Stam1na esiintyy Casino Helsingissä, HS näyttää keikan suorana tilaajilleen ja ilmaisen näyte­tilauksen ottajille alkaen kello 19

      Tilaajille
    7. 7

      Uutuusdokumentti sai ihmiset kaduille Ruotsissa: 47-vuotiaana traagisesti kuolleen Josefin Nilssonin kohtalo kuohuttaa

    8. 8

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    9. 9

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    10. 10

      Tutkimus: Tasa-arvo ei muuta sitä, mistä naiset ja miehet pitävät toisissaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    2. 2

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempi

      Tilaajille
    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    5. 5

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    6. 6

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    7. 7

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    8. 8

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    9. 9

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    10. 10

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    10. 10

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää