Kotimaa

Ankerias on vaarassa kuolla Suomessa sukupuuttoon, sen lisäksi joka yhdeksäs laji on muuttunut uhanalaiseksi

Yhä useamman lajin käy kuten ankeriaan, joka on vaarassa hävitä kokonaan. Suomessa uhanalaistuminen on nopeutunut kymmenessä vuodessa. Heikkenevä suunta näkyy kaikissa elinympäristöissä, etenkin metsissä ja soilla.

Ankerias on mystinen otus. Käärmemäisen kalan elinkierto on pitkä, kymmeniä vuosia. Lisääntyäkseen ankerias luikertelee yli 6 000 kilometriä Atlantin luoteisosaan Sargassomerelle, jossa kaikkien ankeriaiden uskotaan lisääntyvän.

Vaellusmatkalla ankerias ei syö mitään, mutta ennen vaellusta se tankkaa itsensä täyteen ja kerää energiaa. Tämä on samalla ankeriaan kohtalo, sillä rasvainen kala on monen herkkua. Suomesta lähdettyään ankeriaan olisi selvittävä pitkä matka Itämeren halki valtamerelle, ison kalastusalueen taakse.

Vaarana on pyydyksiin jääminen niin Suomessa kuin Virossa, Saksassa kuin Tanskassakin. Moni vaeltaja päätyy ruokapöytään.

Ankerias on ahdingossa. Sen kanta on romahtanut koko Euroopassa, ja Suomen tuoreessa uhanalaisarviossa ankeriaan luokitus nostettiin erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Ankerias on vaarassa hävitä kokonaan, kuolla sukupuuttoon.

Suomessa ankeriaan ahdingon jakaa kaikkiaan 2 667 lajia. Tuoreen uhanalaisuusarvioinnin mukaan joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen. Niitä uhkaavat ennen kaikkea elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen mutta myös metsästys ja kalastus.

Perjantaina julkistetun Suomen lajien uhanalaisuudesta kertovan Punaisen kirjan mukaan uhanalaistuminen on nopeutunut kymmenessä vuodessa. Yli 22 000 arvioidusta lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia, kun osuus vuonna 2010 osuus oli 10,5 prosenttia.


Tulos kertoo, että Suomi ei ole pystynyt saavuttamaan kansainvälisiä tavoitteita lajikadon pysäyttämiseksi. Tavoitteeseen pitäisi päästä tämän vuoden aikana.

”Yleistrendi on heikkenevä. Lajiston köyhtyminen on jatkunut, jopa voimistunut. Vuoden 2020 tavoite pysäyttää monimuotoisuuden heikkeneminen ei täyty”, kertoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä.

Heikkenevä suunta on jatkunut kaikissa elinympäristöissä, ennen kaikkea metsissä, soilla ja tuntureilla.

Kiireellisimmät toimet olisi Hyvärisen mukaan kohdistettava soihin ja kosteikkoihin, joiden linnusto on jyrkästi uhanalaistunut. Etenkin vesi- ja rantalinnuilla menee huonosti.

”Soiden ja kosteikoiden kunnostaminen ja ennallistaminen on tärkeää, jotta pesimälinnuston poikastuotanto saataisiin kuntoon”, Hyvärinen sanoo.


Linnuista esimerkiksi punasotka on muuttunut erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Rehevillä järvillä ja soilla elävän linnun kanta on pienentynyt rajusti.


Taantumiseen ovat vaikuttaneet vesien rehevöityminen, ravintokilpailu kalojen kanssa, pienpedot sekä naurulokkien katoamien lintuvesiltä. Punasotkat pesivät mielellään lokkiyhdyskuntien suojassa. Lajia uhkaa myös metsästys, sillä punasotka on Suomessa riistalaji.

Erittäin uhanalaisen haahkan taantuminen on voimakasta etenkin sen ydinalueella lounaissaaristossa. Laji kärsii etenkin lisääntyneestä pesivien naaraiden saalistuksesta. Haahkoja saalistaa muun muassa merikotka. Haahka on edelleen myös riistalintu.


Suomen pesivistä 246 lintulajista kaikkiaan 86 luokiteltiin uhanalaisiksi. Uusi äärimmäisen uhanalainen laji on punasotkan lisäksi peltosirkku. Viljelymailla, kedoilla ja niityillä elävä laji kärsii muun muassa peltomaiden muutoksista.

Viimeksi vuonna 2007 Suomessa havaittu kultasirkku luokiteltiin hävinneeksi. Sen pesimäalue ulottui aiemmin Suomesta Japaniin, ja vielä 1970-luvulla muutamia satoja pareja pesi Suomessa. Kanta alkoi taantua 1990-luvulla, ja sitten kultasirkku katosi. Taustalla on ennen kaikkea talvehtimisalueella Kiinassa tapahtuva pyynti ruoaksi.


Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta hallitseva elinympäristö, koska niissä lajimäärä on suurin. Enemmistö uhanalaisista lajeista, 31,2 prosenttia, elää ensisijaisesti metsissä. Etenkin vanhojen metsien merkitys metsälajeille on huomattava.

”Metsissä on runsaasti lajeja, joiden tilanne on mennyt aiempaa huonompaan suuntaan”, Hyvärinen kertoo.

Uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet juuri metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille. Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien ja kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen.

Metsätalous on merkittävä lintukantojen vähenemisen syy. Esimerkiksi hömötiainen ja töyhtötiainen ovat olleet Suomen metsien runsaimpia lajeja, mutta niiden määrät ovat vähentyneet rajusti. Töyhtötiainen luokitellaan nyt vaarantuneeksi ja hömötiainen erittäin uhanalaiseksi. Sen kanta on pienentynyt 53 prosenttia kymmenessä vuodessa.


”Mitä enemmän laji suosii vanhaa metsää sitä huonommin sillä menee”, sanoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Luonnontilaisten kaltaisten varttuneiden metsien väheneminen vaikuttaa tiaisten selviytymisen talvesta.


”Metsien, soiden ja kosteikoiden tilan parantamiseen tarvittaisiin lisää resursseja. Tarvitaan suojelua sekä ennallistamista ja hoitoa myös muualla kuin suojelualueilla”, Hyvärinen sanoo.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) mukaan metsien monimuotoisuusohjelma Metso sopisi myös soille ja kosteikoille: ”Ympäristöministeriössä valmistellaankin Metson laajentamista. Rahaa siihen kuitenkin tarvittaisiin lisää.”

”Työtä monimuotoisuuden hyväksi täytyy tehostaa. Metso-ohjelman rahoitusta tulee jatkaa ja vahvistaa vähintään 5–10 miljoonalla eurolla vuodessa”, Tiilikainen viestitti perjantaina tulevalle hallitukselle.


Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen.

Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät ilmastomuutoksen vaikutuksista.

Ahdingossa on esimerkiksi jääleinikki, Suomen pohjoisin ja Euroopassa korkeimmalla kasvava kukkakasvi, joka viihtyy paljakoiden kallioilla ja kivikoilla. Arktista lajia tavataan Suomessa enää Enontekiön suurtuntureiden lumenviipymillä, kylmien sulavesien kostuttamilla mailla ja louhikoissa.


Kun paljakka-alueet kutistuvat, jääleinikille ei enää ole vaihtoehtoisia kasvupaikkoja. Laji on taantunut voimakkaasti ja on nyt erittäin uhanalainen.

Ilmastonmuutos uhkaa myös toista tunturipaljakoiden lajia, naalia, joka on Suomen uhanalaisin nisäkäslaji. Äärimmäisen uhanalainen napakettu metsästettiin valkoisen talviturkkinsa takia lähes sukupuuttoon, ennen kuin se rauhoitettiin vuonna 1940. Kanta ei kuitenkaan ole kunnolla elpynyt. Viimeisin varma pesintä Suomessa oli vuonna 1996, ja viime vuosina Suomessa on näkynyt vain yksittäisiä naaleja.

Ilmaston lämpeneminen karkottaa naalit yhä pohjoisemmaksi arktisille saarille. Se voimistaa myös kettukantaa, jolloin kilpailu elintilasta kovenee ja naali jää alakynteen.


Perinneympäristöjen kuten niittyjen, ketojen ja metsälaitumien katoaminen ja umpeenkasvu ovat merkittäviä uhanalaistumisen syitä monille kasvi- ja eliölajeille.

Perinneympäristöt ovat etenkin kasvistoltaan monilajisia, niillä elävistä kasvilajeista lähes kolmannes on uhanlaisuudesta kertovalla Punaisella listalla.


Uhanalaisuuskehitystä voidaan hidastaa muun muassa varmistamalla hoito arvokkaimmilla niittylajiston kasvupaikoilla. Monen lajin tulevaisuus voidaan turvata myös ottamalla uhanalaiset lajit huomioon tienpientareiden ja muun rakennetun ympäristön hoidossa.

Ihmisvaikutteisten kulttuuriympäristöjen lajeista esimerkiksi varpunen on taantunut voimakkaasti muun muassa hyönteiskadon seurauksena. Varpusen kanta on pienentynyt rakentamisen ja peltomaiden vähentymisen vuoksi peräti 62 prosenttia vuodesta 2015.


Nisäkkäiden uhkina ovat pyynti, ilmastonmuutos ja satunaistekijät. Naali on ainoa nisäkäslaji, jolla menee todella huonosti.

Muuten nisäkäskantoja on saatu kasvatettua rauhoituksella sekä suojelu- ja hoitosuunnitelmilla.


Muun muassa aiemmin silmälläpidettäväksi arvioitu ilves on nyt elinvoimainen, ja myös villisika ja pyöriäinen on poistettu Punaiselta listalta.


Liito-oravan luokitus puolestaan heikkeni silmälläpidettävästä vaarantuneeksi. Taustalla on elinympäristöjen heikentyminen sekä metsien nuorentuminen ja kolopuiden vähenemien. Liito-orava kaipaa kuusivaltaista sekametsää, jossa on haapaa, sekä vanhaa metsää ja kolopuita.


Uhanalaisia nisäkkäitä on nyt kahdeksan. Punaisella listalla ovat äärimmäisen uhanalainen naali, erittäin uhanalaiset saimaannorppa, ahma, susi ja ripsisiippa sekä vaarantuneet pikkulepakko, liito-orava ja hilleri. Silmälläpidettäviä ovat euroopanmajava, kenttämyyrä, karhu, itämerennorppa ja metsäpeura.


Kaloista korkeimmassa uhanalaisuusluokassa ovat ankeriaan lisäksi Saimaan alueen nieriä, järvilohi sekä merialueen harjus, joiden luontaiset yksilömäärät ovat vähäisiä ja lisääntyminen luonnossa niukkaa. Esimerkiksi järvilohikantoja on Suomessa jäljellä enää kaksi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä.

Erittäin uhanalaisiin puolestaan kuuluvat merelliset vaellussiikakannat, eteläiset taimenkannat ja meritaimen.

Entä miten käy ankeriaan?

Luontaiset ankeriaskannat ovat uhattuina niin Suomessa kuin maailmallakin. Sargassomerellä kuoriutuneet poikaset lähtevät pieninä lasiankeriaina vaeltamaan kohti Eurooppaa. Monet pyydetään niiden pyrkiessä jokiin Britannian rannikolla. Sieltä istutuskalat tuodaan Suomeenkin.

Sisävesien ankeriaskannat ovat Suomessa nykyisin täysin istutusten varassa. Ankeriaat myös helposti kuolevat Suomessa, koska joet on padottu. Voimaloiden yläpuolelle istutetut sukukypsät kalat kuolevat, jos turbiini on vääräntyyppinen, eivätkä ankeriaat enää pääse lähtemään vaellukselle kohti Sargassomerta.

Ankeriaan pelastaminen edellyttää kovia toimia ja poliittisia päätöksiä, korostaa kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta. Hän kieltäisi kalastuksen kokonaan, samoin istutukset.

”Jos ankerias halutaan säästää, sen elinkierto pitää palauttaa mahdollisimman hyvin. Tämä edellyttää sekä kalastuksen että istutusten lopettamista”, Kuikka sanoo.

Ankeriaan elinkierto on pitkä, 25–30 vuotta, ja myös toimien vaikuttavuutta joudutaan Kuikan mukaan odottamaan näin kauan.

 


Siirtoistutukset puolestaan eivät lisää luonnonkantaa, koska isossa osassa vesistöjä vaellusyhteyden puuttuminen estää ankeriaiden kutuvaelluksen.

”Istutuksilla saadaan aikaan kalastettavaa, mutta kutukantaa ei saada lisättyä. Ja tänne siirretyt istukkaat ovat pois Atlantin joista, missä vaellukselle lähteneet kohtaavat vähemmän kalastusta”, Kuikka sanoo.

Suomen rannikolle ja vapaisiin jokiin istutetut ankeriaat lähtevät kohti Atlanttia, mutta kohtaavat matkallaan Itämeren kalastuspaineen.

EU-asetuksen mukaan ankeriaan kaupallinen kalastus tulee kieltää merialueella vähintään kolmen peräkkäisen kuukauden ajaksi. Suomi päätti viime syksynä neljän kuukauden rauhoitusajasta niin, että kalastus on kielletty lokakuun alusta tammikuun loppuun.

”Nyt kalastus on kielletty pääosin silloin, kun sitä ei muutenkaan tehdä.”

Kuikka korostaa, että ankeriaan säilyttäminen edellyttää kovia toimia koko EU:n tasolla. Kansainvälistä yhteistyötä edellyttää myös monen muun uhanalaisen lajin, esimerkiksi muuttolintujen, säilyminen.

Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin nyt viidennen kerran.

Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke), ja mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Sykestä, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta. Mukana on ollut myös asiantuntijaharrastajia ja eläkkeellä olevia luonnontieteilijöitä.


Fakta

Uhanalaiset ovat vaarassa hävitä kokonaan


  Uhanalaisuusarviointi on lajien häviämisriskin arviointi.

  Uhanalaisia ovat vaarantuneiksi, erittäin uhanalaisiksi ja äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellut lajit. Ne ovat vaarassa hävitä kokonaan.

  Silmälläpidettävät lajit eivät täytä uhanalaisuuden kriteerejä mutta ovat lähellä.

  Punainen kirja on Suomen uhanalaisuusarvioinnin keskeinen tulos. Listalle päätyvät hävinneiksi, uhanalaisiksi, silmällä pidettäviksi ja puutteellisiksi tunnetuiksi luokitellut lajit.

  Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin nyt viidennen kerran. Mukana työssä on ollut noin 180 asiantuntijaa. Edellinen Punainen kirja julkaistiin vuonna 2010.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen suosituin seksin­myynti­sivusto Sihteeri­opisto meni yllättäen kiinni netissä

    2. 2

      Antti Rinne myönsi Ylen tentissä olleensa väärässä asiassa, jonka avulla hän syrjäytti Jutta Urpilaisen

    3. 3

      14-vuotiaan raiskannut tuomittiin 2,5 vuodeksi vankeuteen Oulussa

    4. 4

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    5. 5

      Stam1na esiintyy Casino Helsingissä, HS näyttää keikan suorana tilaajilleen ja ilmaisen näyte­tilauksen ottajille alkaen kello 19

      Tilaajille
    6. 6

      Uutuusdokumentti sai ihmiset kaduille Ruotsissa: 47-vuotiaana traagisesti kuolleen Josefin Nilssonin kohtalo kuohuttaa

    7. 7

      Pettynyt Kalle Korhonen, 3, oli jo pillahtamassa itkuun, kun lähikaupan myyjät riensivät apuun

    8. 8

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    9. 9

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    10. 10

      Tutkimus: Tasa-arvo ei muuta sitä, mistä naiset ja miehet pitävät toisissaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    2. 2

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempi

      Tilaajille
    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    5. 5

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    6. 6

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    7. 7

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    8. 8

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    9. 9

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    10. 10

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    10. 10

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää