Kotimaa

Suomen Luontopaneelin johtaja: ”Metsien nykyinenkään hakkuumäärä ei ole ekologisesti kestävä”

Ekologian professori Janne Kotiaho vaatii Etelä-Suomen metsäluonnon suojeluun satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta, jotta sen köyhtyminen voitaisiin pysäyttää.

”Huonompaan suuntaan ollaan menossa”, sanoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho Suomen tuoreesta uhanalaisuusarviosta.

”Mitään kansainvälisiä tavoitteita lajikadon pysäyttämiseksi ei ole pystytty saavuttamaan.”

Suomen eläin- ja kasvilajien uhanalaisuudesta kertova Punainen kirja 2019 julkistettiin perjantaina. Raportin mukaan arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa vuonna 2010 osuus oli 10,5 prosenttia.

Lue lisää: Ankerias on vaarassa kuolla Suomessa sukupuuttoon, sen lisäksi joka yhdeksäs laji on muuttunut uhanalaiseksi

Suomen Luontopaneelin puheenjohtajana toimiva Kotiaho on huolissaan etenkin metsälajeista, joiden uhanalaisuus on lisääntynyt. Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä. Tämä kertoo siitä, että metsiensuojelun toimet eivät ole olleet riittäviä estämään lajien taantumista.

”Vaikka monimuotoisuustoimet ovat olleet selvästi riittämättömiä, samalla on hyvä tunnistaa, että ilman mitään toimia uhanalaistumisen lisääntyminen olisi ollut todennäköisesti vielä jyrkempää”, Kotiaho tähdentää.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen suunnittelemat lisähakkuut sen sijaan heikentäisivät Kotiahon mukaan metsäluonnon monimuotoisuutta entisestään. Hän muistuttaa, että puuntuotannollinen kestävyys ei tarkoita sitä, että metsänkäsittely olisi monimuotoisuuden kannalta kestävää.

Hakkuiden lisääminen johtaa sekä metsäluonnon köyhtymiseen että muuten saavutettavissa olevien ilmastonmuutosta hillitsevien hiilinielujen pienenemiseen.

”Hakkuita ei voida lisätä, kun nykyinenkin hakkuumäärä on liikaa. Se ei ole ekologisesti kestävä, koska metsälajien uhanalaisuus kasvaa”, Kotiaho sanoo.

Kotiaho johtaa monialaista Luontopaneelia, jonka tavoite on edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja käytön kestävyyttä koskevissa asioissa. Riippumaton paneeli toimii Suomessa myös kansainvälisen luontopaneelin eli IPBES-paneelin tukena.

IPBES on muistuttanut, että ekosysteemien heikennys yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa heikentää jo nyt miljardien ihmisten hyvinvointia. Viime keväänä IPBES varoitti, että 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä.

Syksyllä 2018 ympäristöjärjestö WWF julkisti Elävä planeetta -raportin, jonka mukaan selkärankaisten määrä on vähentynyt jopa 60 prosenttia vuodesta 1970.

Lue lisää: Hätkähdyttävä raportti: Eläinten lukumäärä on pudonnut vuodesta 1970 alle puoleen

Suomessakin tilanne on hälyttävä. Vaikka metsälajit eivät ole voimakkaimmin taantuva eliöryhmä, metsät ovat Suomen lajirunsain elinympäristö niiden suuren pinta-alan vuoksi.

”Pienikin uhanalaistumisen lisääntyminen metsäelinympäristössä tarkoittaa paljon uhanalaisia lajeja”, Kotiaho sanoo.

”Globaalisti tilanne on toki vielä huonompi. Meillä sentään on vielä metsää ja soita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne Suomessa olisi hyvä.”

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Kotiahon mukaan toimet asiatilan korjaamiseksi on viimein pistettävä oikeasti käytäntöön.

”Tarvitaan lisää rahaa luonnonsuojeluun, sillä luonnonsuojelualueita ja ennallistamista tarvitaan merkittävästi lisää”, hän painottaa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso pitäisi Kotiahon mielestä kymmenkertaistaa nykyisestä, jotta Etelä-Suomen metsien lajisto saataisiin turvattua. Se edellyttäisi suojelualueiden määrän tuplaamista ja satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta.

”Metsoon tarvitaan 200–300 miljoonaa euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. Jos metsien suojeluun ei nyt oikeasti satsata, edes vuoteen 2030 mennessä emme saa uhanalaistumiskehitystä kuriin”, Kotiaho sanoo.

Suomi on nyt sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden häviämisen vuoteen 2020 mennessä, mutta tavoitteeseen ei päästä.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) pitää huolestuttavana sitä, että aiemmin yleisten metsälajien, esimerkiksi hömötiaisen, kanta on pudonnut nopeasti.

Hömötiainen kuten monet muutkin metsälajit kärsivät metsien uudistus- ja hoitotoimista sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun vähenemisestä.

Hakkuumäärien mitoitukseen Tiilikainen ei kuitenkaan ottanut kantaa perjantaina, kun uhanalaisuusraportti julkistettiin.

”Metsät tarjoavat monenlaisia asioita myös talouden ja hiilinielujen näkökulmasta. Puhtaasti monimuotoisuuden kannalta katsottuna olisi tietenkin parempi, ettei metsiä käytettäisi lainkaan. Uskon kuitenkin, että tasapaino on saavutettavissa”, hän sanoi.


Käytännön toimia ja täsmätoimia pitää Tiilikaisen mielestä tehostaa talousmetsissä: ”Ykkösjuttu on riittävän monipuolisten elinympäristöjen säilyttäminen.”

Tiilikaisen mielestä Metso-ohjelman toimintatapaa tulee laajentaa puustoisista elinnympäristöistä muun muassa soille ja kosteikoihin. Lisärahoituksen suhteen hän on huomattavasti vaatimattomampi kuin Kotiaho.

”Metso-ohjelman rahoitusta tulee jatkaa ja vahvistaa vähintään 5–10 miljoonalla eurolla vuodessa”, Tiilikainen viestitti perjantaina tulevalle hallitukselle.

Kotiahon mukaan suojelualueiden ja luonnontilansa menettäneiden alueiden ennallistamisen lisäksi tarvitaan Kotiahon mukaan ekologista kompensaatiota.

Lue lisää: Lomalentojen aiheuttaman huonon omatunnon voi ostaa puhtaaksi rahalla – Mutta onko ekologisesta kompensaatiosta oikeasti hyötyä ympäristölle?

Siinä luontoarvojen heikentäjä hyvittää aiheuttamansa haitan toisaalla toteutettavilla hyödyillä. Esimerkiksi rakentamisen voisi kompensoida ennallistamalla luontoa tai suojelemalla elinympäristöjä jossain muualla.

”Hyvitystä pitäisi velvoittaa kaikilta, jotka heikentävät ympäristöä. Tämä edellyttää poliittisia päätöksiä.”

Kotiaho muistuttaa, että Suomi on sitoutunut myös kansainvälisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niiden mukaan elinympäristöjen tilan heikennys on lopetettava vuoteen 2030 mennessä.

”Koska rakentaminen ei lopu, ainoa keino turvata luonnon monimuotoisuus on ottaa käyttöön ekologinen kompensaatio. Se on tehtävä pakolliseksi. Aloittaa pitää välittömästi vaikka valtion suurista infrahankkeista.”

Monimuotoisuuskato on Kotiahon mukaan yhtä abstrakti ilmiö kuin ilmastonmuutos. Se ei tapahdu heti, eikä sitä havaita arkitodellisuudessa takapihalla. Siihen ei kuitenkaan ole varaa suhtautua välinpitämättömästi.

”Ihmisen olemassaolo on riippuvainen muista eliöistä”, Kotiaho korostaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    2. 2

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

    3. 3

      Nuohous vapautuu ja markkinoille on jo tulossa yritys, joka viranomaisten mukaan kaupittelee remontteja lainvastaisesti

    4. 4

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    5. 5

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    6. 6

      Jatkuva hyvä päivä saattaa olla merkki toksisesta positiivisuudesta

    7. 7

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä”

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    9. 9

      Roskiin hukkuva Moskova vie jätteensä satojen kilo­metrien päähän: ”Vaikka olen itse ollut miliisinä, yllätyin, millaista korruptiota tässä on”

      Tilaajille
    10. 10

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    3. 3

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    5. 5

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    6. 6

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    7. 7

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    8. 8

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää