Kotimaa    |   HS-analyysi

Suomalaisen peruskoulun yksi salaisuus on inhimillinen opettaja

Tutkimus saksalaisen ja suomalaisen koulun eroista paljastaa, että yhtenäinen peruskoulu on suomalaisen tasa-arvon kivijalka – ainakin vielä. Se on murenemassa kovaa vauhtia.

Runsas vuosikymmen sitten suomalaiset koulut pullistelivat kouluturisteista eri puolilta maailmaa. Ulkomaiset opettajat ja virkamiehet tulivat ihmettelemään satumaisia oppimistuloksia, jotka nostivat suomalaiset oppilaat kansainvälisten Pisa-tutkimusten kärkeen.

Suomalaiset opettajat ottivat hiki hatussa delegaatioita vastaan ja yrittivät selittää ulkomaisille kollegoilleen, mikä suomalaisen peruskoulun salaisuus on.

Yksi vierailijoita opastaneista opettajista oli Tampereen normaalikoulun saksanopettaja Seija Sihvo. Hän yritti vastata saksalaisopettajien kiperiin kysymyksiin siitä, mitä suomalaisessa koulussa tehdään eri tavoin kuin Saksassa.

Suomalaisen koulun hyvien ominaisuuksien eristäminen käytännön vinkeiksi olikin vaikeaa. Tampereella luokissa oli mukava tunnelma ja oppilaat opiskelivat mielellään, mutta mitään erityistä Suomen koulun salaisuuden todistavaa ei saksalaisille voinut tiivistää.

Sihvoa asia jäi vaivaamaan ja hän päätti yrittää etsiä suomalaisen peruskoulun salaisuutta. Ensi tiistaina hän väittelee Saksan Freiburgissa, ja aiheena on arvostus oppilaiden ja opettajien välillä ja kouluarvioinnissa.

Tutkimuksessaan Sihvo on haastatellut 15–16-vuotiaita oppilaita ja heidän opettajiaan sekä Suomessa että Saksassa. Suomesta oppilaita oli mukana 100 ja Saksasta 200. Opettajia oli haastatteluissa 40.

Suomalaiset koululaiset olivat peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia Tampereen kaupungin kouluista. Saksalaisia oppilaita oli mukana Baden-Württembergin osavaltiosta kahdesta eri koulutyypistä, alimmasta eli Hauptschulesta ja ylimmästä eli Gymnasiumista.

Saksassa koululaiset erotellaan hyviin, keskinkertaisiin ja huonoihin arvosanojensa perusteella suurimmassa osassa osavaltioita viidennestä luokasta lähtien. Esimerkiksi Berliinissä jako tehdään kuudennelle luokalle ja kahteen koulutyyppiin. Haastattelut on tehty vuonna 2017.

Kävi ilmi, että badenwürttembergiläiset 15-16-vuotiaat ovat varsin tyytyväisiä omiin lokeroihinsa. Varsinkin Gymnasiumin oppilaat eivät olisi voineet kuvitellakaan, että luokassa olisi heitä itseään mahdollisesti hitaampia oppijoita.

Eri koulutyyppien oppilaat eivät oikeastaan enää ole edes yhteydessä vanhoihin alakoulukavereihinsa. Ja jos joku olikin päätynyt tasoaan vaativampaan kouluun, olisivat haastatellut oppilaat mielellään palauttaneet hänet Gymnasiumista ”oikealle tasolle”.

Aiemmin alakoulun neljännen luokan opettajalla oli suuri rooli oppilaan koulutason valinnassa, mutta nyt saksalaiset oppilaat vanhempineen ainakin periaatteessa päättävät, mihin kouluun oppilas jatkaa. Gymnasium, akatemiseen koulutukseen tähtäävä koulutyyppikin alkaa yleensä jo viidenneltä.

Tässä tullaan suomalaisen koulun meille itsestään selvään erikoisuuteen, jossa kaikki opiskelevat yhdeksänteen luokkaan asti yhdessä.

Seija Sihvon haastattelemat suomalaiset yläkoululaiset kummastelivat sitä, että Saksassa porukka jaetaan ainakin kolmelle tai kahdelle eri tasolle jo alakoulussa. Erityisesti he ihmettelivät sitä, että oppilaat ovat yleensä jossakin oppiaineessa hyviä ja toisessa huonompia. Kukaan ei ole kaikessa paras tai huono.

Pisa-turistien vyörystä on kulunut jo kauan. Suomalainen koulu on yhä useammin kritiikin kohteena. Oppimistulokset ovat osittain laskussa, ja heikosti menestyvien määrä kasvaa. Viime vuosina yhä enemmän on alettu soveltaa inkluusion periaatetta, jonka mukaan erillisiä erityisluokkia ei tarvita, vaan kaikki käyvät samaa koulua yhdessä.

Opettajan tehtävänä on pitää huolta, että kaikki voivat oppia yksilöllisesti. Tämä taas voi tarkoittaa, että pahimmillaan yksi käytöshäiriöinen oppilas imee luokassa opettajan kaiken ajan. Tämä on saanut monet opettajat uupumaan.

”Jos luokassa on paljon erityisen tuen tarvitsijoita, tavalliset oppilaat, jotka tarvitsisivat vähän lisäapua, kuten yhden tukiopetustunnin viikossa, he eivät niitä enää välttämättä saa”, Seija Sihvo kirjoittaa.

Sihvon tutkimuksessa suomalainen koulu erottuu saksalaisesta selkeimmin yhdessä asiassa: opettajat ovat ihmisiä, jotka opettavat inhimillisellä otteella. Heitä kiinnostaa, mitä ja miten oppilaat oppivat. Suomalaisoppilaat kehuivat luottamusta opettajien ja oppilaiden välillä. He pitivät inhimillisistä opettajista.

Saksalaisten lukiolaisten mielestä heidän opettajansa tuntevat kyllä oman alansa, mutta heidän koulutukseensa ei kuulu kasvatustehtävä, he ovat vain oman aineensa opettajia. Tärkeää heille on lähinnä oppilaan saavuttama arvosana.

Suomalaisen peruskoulun vahvuus, sen sivistysperiaate, on vaarassa ajautua yhä kauemmaksi alkuperäisestä tasavertaisuuden periaatteesta ja siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Tämä tapahtuu – karmeaa kyllä – juuri kiitellyn tasavertaisuuden nimissä. Se on vain vedetty äärimmilleen.

Yhä useammat suomalaiset opettajat kertovat luokista, joissa vain muutamat oppilaat saavat opettajan kaiken huomion. Vaikka ajatus kaikkien yhdessä oppimisesta on kaunis, se ei monessa luokassa toimi. Ollaanko Suomessa unohtamassa malli, jossa opettaja voi ohjata oppilasta luottamuksen ilmapiirissä? Sen sijaan koulujen sisään rakennetaan raja-aitoja.

Juttuun korjattu, että kaikissa Saksan osavaltioissa oppilaiden jako eri koulutyyppeihin ei tapahdu viidennellä luokalla. Esimerkiksi Berliinin osavaltiossa jako tehdään kuudennelle luokalle ja vain kahteen koulutyyppiin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti Nykänen varoitti suomalaisia haalimasta omaisuutta, ja suomalaiset uskoivat: osakkeisiin ja rahastoihin sijoitettiin keski­määrin 42 euroa henkeä kohti, raha­peleihin 570 euroa

    2. 2

      Nämä ovat Helsingin upeimmat työpaikat

    3. 3

      Miltä kuulostaisi viiden euron neliö­vuokra pää­kaupungin keskustassa? Wien keksi, miten asuminen pysyy halpana

    4. 4

      Valmentajan mielestä Patrik Laine pelasi pudotuspeleissä uransa parhaan NHL-pelin: ”Tärkeintä on, että hän ymmärtää itse, miten hyvä hän oli”

    5. 5

      Demokraatit pöyristyivät Muellerin raportin uudesta paljastuksesta, mutta presidentin virka­syyte ei maksaisi vaivaa: ”Amerikkalaiset tekevät itse johto­päätöksensä vaaleissa”

    6. 6

      Timo Soini erehtyi luullessaan, että äänestäjät noudattaisivat hänen toiveitaan

    7. 7

      Nuori toimittaja ammuttiin kuoliaaksi Pohjois-Irlannin mellakoissa

    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Emilia Clarke valehteli olevansa kipeä ja livahti koe­kuvauksiin – Nyt hän on maailman parhaiten palkattuja tv-näyttelijöitä, jonka elämän Game of Thrones muutti

      Tilaajille
    10. 10

      लामो काम

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    2. 2

      Suomen futuristisin huoltoasema tuli myyntiin – lähtöhinta 10 000 euroa

    3. 3

      Timo Soini erehtyi luullessaan, että äänestäjät noudattaisivat hänen toiveitaan

    4. 4

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    5. 5

      ”Enkä itse näe suurta eroa Israelin valtion ja Isisin välillä” – Kansan­edustajaksi valittu Hussein al-Taee pyytää anteeksi kirjoituksiaan, Sdp:ssä aiotaan keskustella asiasta

    6. 6

      Maasta poistaminen keskeytettiin, kun sidottu mies rikkoi kahleensa ja yritti purra poliisia Helsinki-Vantaan lentokentällä

    7. 7

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    8. 8

      ”Kuplapoikasairautta” poteneet lapset parannettiin hi-viruksen avulla

    9. 9

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    10. 10

      Miltä kuulostaisi viiden euron neliö­vuokra pää­kaupungin keskustassa? Wien keksi, miten asuminen pysyy halpana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Näin Ozan Yanar, Paavo Väyrynen, Touko Aalto ja muut eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan

    10. 10

      Long Yiru on ihaillut Kimi Räikköstä 15 vuotta – Kun kiinalaisfani vihdoin tunnusti sankarilleen rakkauttaan, vastaus oli puhdasta Räikköstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää