Kotimaa
Nuorisobarometri: Suomalaisten nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus on jyrkässä kasvussa
Suomalaisnuoret kokevat selvästi aiempaa enemmän turvattomuutta ilmastonmuutoksen, maailmanpoliittisen tilanteen ja terrorismin vuoksi. Tämä käy ilmi tuoreesta vuoden 2018 Nuorisobarometrista.
Eniten nuoria huolestuttaa ilmastonmuutos, jonka takia melko paljon tai erittäin paljon epävarmuutta tai turvattomuutta vastasi kokevansa yli kolme neljästä vastaajasta. Vielä kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli 40 prosenttia.
Selvä enemmistö vastaajista suhtautuu silti optimistisesti omaansa ja Suomen tulevaisuuteen, joskin epävarmuus koko maailman tulevaisuutta kohtaan on yleistynyt.
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten asenteita ja arvoja. Tämän vuoden tutkimukseen haastateltiin 1 901:tä 15–29-vuotiasta nuorta.
Samaan aikaan kuin suomalaisnuorten kokemat huolet suurista yhteiskunnallisista kysymyksistä ovat lisääntyneet, on heidän kiinnostuksensa politiikkaa kohtaan kasvanut edelleen. Tasainen kasvu on jatkunut 1990-luvulta saakka.
Tuoreessa kyselyssä kaksi kolmesta nuoresta vastasi olevansa joko erittäin tai jonkin verran kiinnostunut politiikasta.
Elina Pekkarisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=elina+pekkarisen ja Sami Myllyniemenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sami+myllyniemen toimittaman raportin esipuheessa arvioidaan, että kiinnostusta on saattanut lisätä esimerkiksi juuri huoli ilmastonmuutoksesta.
Kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta nuorten usko puoluepolitiikkaan on heikentynyt. Jopa kolmannes nuorista koki, että poliitikot ovat epäluotettavia.
Samoin nuorten luottamus poliittisiin puolueisiin on vähäisempää kuin muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin.
Sen sijaan luottamus presidentti-instituutiota kohtaan on noussut voimakkaasti Sauli Niinistönhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niiniston aikana.
Presidenttiin ilmaisi luottavansa 93 prosenttia vastaajista. Suurempaa luottamusta nautti ainoastaan poliisi.
Selvästi aiempaa suurempi osa vastaajista katsoi, että äänestämisen ja järjestöissä toimimisen lisäksi tehokkaita vaikutuskeinoja ovat ostopäätökset ja nettikeskusteluun osallistuminen.
Silti 15 prosenttia vastaajista sanoi myös osallistuneensa poliittiseen toimintaan viimeisen vuoden aikana. Osuus on kaksinkertaistunut sitten vuoden 2013.
Raportin esipuheessa huolestuttavaksi seikaksi mainitaan se, että väkivalta koettiin aiempaa tehokkaammaksi vaikuttamisen keinoksi. Miltei joka kymmenes vastaaja katsoi, että väkivallalla voi vaikuttaa paljon.
Kaiken kaikkiaan Nuorisobarometrin tuloksista korostuvat silti luottamus demokratiaan ja myönteinen suhtautuminen kansainväliseen liikkuvuuteen.
”Yhteenvetona voimme todeta, että Suomessa asuvissa nuorissa elää vahva vaikuttamisen tahto, yhteiskunnallinen vastuu ja pyrkimys rauhanomaisiin ratkaisuihin. Ihmiskunnan ja maailman tulevaisuuden kannalta näitä tuloksia voi pitää erittäin myönteisinä”, esipuheessa sanotaan.
Eniten nuoria huolestuttaa ilmastonmuutos, jonka takia melko paljon tai erittäin paljon epävarmuutta tai turvattomuutta vastasi kokevansa yli kolme neljästä vastaajasta. Vielä kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli 40 prosenttia.
Selvä enemmistö vastaajista suhtautuu silti optimistisesti omaansa ja Suomen tulevaisuuteen, joskin epävarmuus koko maailman tulevaisuutta kohtaan on yleistynyt.
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten asenteita ja arvoja. Tämän vuoden tutkimukseen haastateltiin 1 901:tä 15–29-vuotiasta nuorta.
Samaan aikaan kuin suomalaisnuorten kokemat huolet suurista yhteiskunnallisista kysymyksistä ovat lisääntyneet, on heidän kiinnostuksensa politiikkaa kohtaan kasvanut edelleen. Tasainen kasvu on jatkunut 1990-luvulta saakka.
Tuoreessa kyselyssä kaksi kolmesta nuoresta vastasi olevansa joko erittäin tai jonkin verran kiinnostunut politiikasta.
Elina Pekkarisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=elina+pekkarisen ja Sami Myllyniemenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sami+myllyniemen toimittaman raportin esipuheessa arvioidaan, että kiinnostusta on saattanut lisätä esimerkiksi juuri huoli ilmastonmuutoksesta.
Kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta nuorten usko puoluepolitiikkaan on heikentynyt. Jopa kolmannes nuorista koki, että poliitikot ovat epäluotettavia.
Samoin nuorten luottamus poliittisiin puolueisiin on vähäisempää kuin muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin.
Sen sijaan luottamus presidentti-instituutiota kohtaan on noussut voimakkaasti Sauli Niinistönhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niiniston aikana.
Presidenttiin ilmaisi luottavansa 93 prosenttia vastaajista. Suurempaa luottamusta nautti ainoastaan poliisi.
Selvästi aiempaa suurempi osa vastaajista katsoi, että äänestämisen ja järjestöissä toimimisen lisäksi tehokkaita vaikutuskeinoja ovat ostopäätökset ja nettikeskusteluun osallistuminen.
Silti 15 prosenttia vastaajista sanoi myös osallistuneensa poliittiseen toimintaan viimeisen vuoden aikana. Osuus on kaksinkertaistunut sitten vuoden 2013.
Raportin esipuheessa huolestuttavaksi seikaksi mainitaan se, että väkivalta koettiin aiempaa tehokkaammaksi vaikuttamisen keinoksi. Miltei joka kymmenes vastaaja katsoi, että väkivallalla voi vaikuttaa paljon.
Kaiken kaikkiaan Nuorisobarometrin tuloksista korostuvat silti luottamus demokratiaan ja myönteinen suhtautuminen kansainväliseen liikkuvuuteen.
”Yhteenvetona voimme todeta, että Suomessa asuvissa nuorissa elää vahva vaikuttamisen tahto, yhteiskunnallinen vastuu ja pyrkimys rauhanomaisiin ratkaisuihin. Ihmiskunnan ja maailman tulevaisuuden kannalta näitä tuloksia voi pitää erittäin myönteisinä”, esipuheessa sanotaan.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Nuoret Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Suomi Seuraa
- Tutkimukset Seuraa
- Teemu Muhonen Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24