Opetushallitus: Ilmastolakko ei velvoita koulua antamaan oppilaille vapaata

Useissa Suomenkin kaupungeissa on perjantaina järjestetty ilmastolakko-mielenosoituksiahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006035851.html, joissa nuoret jäävät pois koulusta ottaakseen kantaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta.

Eri kaupungit ja koulut ovat tehneet erilaisia linjauksia siitä, onko ilmastolakko hyväksyttävä syy poissaoloon. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kouluja on ohjeistettu, että jos huoltaja pyytää lapselleen lupaa jäädä mielenosoituksen vuoksi pois oppitunnilta, se tulisi myöntää.

”Tästä on tullut kysymyksiä muutamalta koululta, ja kun asia nousi vahvasti yleiseen keskusteluun, niin laitettiin eilen kouluille siitä viesti”, kertoo Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salohttps://www.hs.fi/haku/?query=outi+salo.

Samantyyppinen viesti on hänen mukaansa lähetetty myös kaupungin lukioille.

Turun Sanomien https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4513209/Turun+sivistystoimialan+johtaja+Ilmastolakko+lapsen+perustuslaillinen+oikeus+ei+voida+kieltaamukaan myös ainakin Turun kaupunki on antanut samantyyppisen ohjeen turkulaisille oppilaitoksille, peruskoulujen lisäksi myös lukioille ja ammattioppilaitoksille.

Joissakin kaupungeissa ja kouluissa linja on ollut tiukempi. Erilaisista linjauksista on keskusteltu myös sosiaalisessa mediassa.

Esimerkiksi Lappeenrannassa asuva lukiolainen Sonja Korpelainen https://www.hs.fi/haku/?query=sonja+korpelainenkritisoi aamulla Twitterissä sitä, ettei lukiolaisten lakkoilua ole hänen kotikaupungissaan hyväksytty.

”Rehtori on laittanut meille Wilmaan viestin, ettei oppilaita kannusteta ilmastolakkoon”, Korpelainen kertoo HS:lle. ”Kuulemma johtoryhmä on päättänyt, että se ei ole hyväksyttävä syy olla pois koulusta.”

Sen sijaan opiskelijakunnan hallitus, johon Korpelainenkin kuuluu, levitti perjantaina lukion aulaan ilmastolakanan. Siihen opiskelijat saivat kirjoittaa omia ajatuksiaan asiasta.

Korpelainen päätyi menemään perjantaina oppitunneille, koska kursseista on hänen mukaansa vaikea päästä läpi, jos on ollut poissa luvatta. Hän kertoo käyneensä ruokatunnin aikana mielenosoituksessa kaupungintalolla.

”On tietysti vähän erikoista, että jos nuoret itse haluavat toimia aktiivisesti jonkin asian puolesta, niin siihen ei kannusteta”, Korpelainen pohtii. ”Jos annetaan ymmärtää, että poissaolo ei ole hyväksyttävä, niin antaahan se kuvan, ettei tätä asiaa pidetä tärkeänä.”

16-vuotias Korpelainen on mukana kansalaisjärjestö Planin ”lastenhallituksessa”. Hän oli viime syksynä päivän HS:n päätoimittajana tyttöjen päivän Girls takeover -tempauksessa.

Lappeenrannan lyseon lukion rehtori Mika Luukkonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+luukkonen vahvistaa HS:lle, että koulu ei kannusta opiskelijoitaan osallistumaan ilmastolakkoon. Sama päätös on tehty myös Lappeenrannan Kimpisen lukiossa, hän kertoo.

Rehtorin mukaan huolena oli, että jotkut lukiolaiset käyttäisivät ilmastolakkopäivän lokoiluun.

”Laitoin viestin opiskelijoille ja huoltajille, että ilmastolakkoon osallistuminen tarkoittaa selvittämätöntä poissaoloa. Samalla korostin, että ilmastoasia on tärkeä. Kehotin osallistumaan lähiaikoina lähiaikoina Lappeenrannassa järjestettäviin ilmastotapahtumiin”, Luukkonen sanoo.

Luukkosen mukaan perjantaina koulusta oli poissa ”ehkä yksittäisiä oppilaita”.

”Lukiolaiset selvittävät poissaolonsa itse. Jos joku nyt on ollut ilmastolakossa, ei siitä sen suurempaa asiaa tule.”

Laki on asiassa varsin yksiselitteinen. Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Samantyyppinen kirjaus on myös perusopetuslaissa.

”Koulu tietenkin päättää, mikä on hyväksyttävä syy olla poissa”, kommentoi oppimisen ja kansainvälistymisen johtaja Anni Miettunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=anni+miettunen Opetushallituksesta.

”Tässä on ollut aika paljon kysymyksiä siitä, miksi koulut tekevät erilaisia päätöksiä. Siihen tietysti liittyy myös se, millainen tilanne opetuksessa on. Voi olla esimerkiksi koepäivä, tai koulu voi järjestää oman ilmastotapahtuman tai mielenilmaisun, johon oppilaat voivat osallistua.”

Sinänsä mielenilmaisu ja kansalaisaktiivisuus ovat hyvinkin opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita, Miettunen pohtii.

”Esimerkiksi lukion opetussuunnitelmassa mainitaan kestävä kehitys, osallistuminen ja osallisuus yhteiskunnallisissa asioissa.”

Turussa poissaolo-oikeutta on Turun Sanomien mukaan perusteltu perustuslailla.

”Periaatteena on, että myös alaikäisellä on perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltään. Rehtori ei voi lähtökohtaisesti kävellä tämän periaatteen yli”, sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen https://www.hs.fi/haku/?query=timo+jalonenkommentoi lehdessä.

Opetushallituksen oikeudellisista asioista vastaava johtaja Matti Lahtinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+lahtinen tulkitsee lakia eri tavoin kuin Turussa on artikkelin perusteella tehty.

”Oppilailla on sananvapaus ja oikeus mielipiteen ilmaisemiseen. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että oppilaat voisivat vapaasti jäädä pois opetuksesta”, Lahtinen kertoo Opetushallituksen HS:lle välittämässä viestissä.

Työntekijöille turvataan perustuslaissa ammatillinen yhdistymisvapaus, johon myös työtaisteluoikeuden on katsottu kuuluvan. Koululaisilla tai opiskelijoilla ei sen sijaan ole lakiin perustuvaa lakko-oikeutta.

”Lakko-oikeuden osalta oppilaita ja työntekijöitä ei rinnasteta toisiinsa.”

Kansainvälisen nuorten ilmastolakon alullepanija on 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberghttps://www.hs.fi/haku/?query=greta+thunberg. Hän julistautui syksyllä 2018 koululakkoon Ruotsin vaalien alla ja istui koulupäivät valtiopäivätalon edessä.

Suomessa perjantain ilmastolakko on ollut muutaman tunnin mittainen mielenosoitus.