Kotimaa

Keskellä Helsinkiä seisovat Tallink Siljan ruotsinlaivat tupruttelevat edelleen dieselillä aamusta iltaan

Helsingin satamassa maasähköä käyttää toistaiseksi vain kaksi Viking Linen autolauttaa, sillä muilla isoilla aluksilla liittymää ei ole. Jopa koko päivän satamassa seisovat laivat tuottavat sähkönsä omilla koneillaan. Vaikutus näkyy Helsingin ilmanpäästöissä.

Laivojen siirtyminen maasähköön ontuu Helsingissä. Lähes kaikki isot alukset käyvät satamassa apukoneillaan, mikä näkyy ilmanpäästöinä satamien lähellä.

Dieselillä käyvät myös koko päivän Helsingin paraatipaikalla, Kauppatorin kyljessä seisovat Tallink Siljan ruotsinlaivat. Vaikka laivat seisovat satamassa odottamassa illan lähtöä, niissä tarvitaan sähköä etenkin lämmitykseen ja ilmastointiin sekä veden lämmittämiseen.

”Laiva on kuin kaupunginosa. Se tarvitsee paljon sähköä”, sanoo Silja Symphonyn ja Serenaden tekninen tarkastaja Clas-Johan Westén.

Alukset eivät käytä maasähköä, koska töpselipaikkaa ei toistaiseksi ole. Satama vasta selvittää korkeajänniteliittymän tarvetta Eteläsatamassa.

Myös jättimäiset risteilyalukset tupruttelevat Helsingissä omilla koneillaan.

 

”Laiva on kuin kaupunginosa. Se tarvitsee paljon sähköä.”

Vaikutus ei ole ihan pieni, sillä laivojen piipuista pääsee ilmaan merkittäviä määriä typen oksideja, hiukkasia ja hiilidioksidia. Sitä satamissa paikoillaan olleet laivat päästivät viime vuonna ilmaan kutakuinkin saman verran kuin 33 000 bensakäyttöistä henkilöautoa.

Suurimmat päästöt ovat Länsisatamassa, jossa asutus laajenee kohti satamaa. Vaikutus on suuri myös keskustan satama-alueilla.

Helsingissä laivat voivat ottaa sähköä maista toistaiseksi vain Katajanokalla, jossa Viking Linen ruotsinlaivat kytketään maasähköön.

Laiturilla olevasta muuntajasta on vedetty yhdeksän ranteenpaksuista kaapelia järeän kaapelivaunun kautta laivaan, jossa töpselit on kiinnitetty sähkökaapin seinään. Keltaisten kaapeleiden kautta matkustaja-autolautta Mariella saa sähkönsä satamassa.

”Ei tule päästöjä, ja konehuoneessakin on hiljaista, kun koneet eivät ole käynnissä”, sanoo Mariellan sähkömestari Jukka Lehtinen.

Varustamon laskelmien mukaan maasähkö vähensi Mariellan ja sisaralus Gabriellan polttoaineen kulutusta viime vuonna määrällä, joka vastaa 2 700 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Se on yli 14 prosenttia Katajanokan ja Eteläsataman päästöistä ja vastaa noin 1 300 bensa-auton vuosipäästöjä.

Laivat ovat kytkettyinä maasähköön noin 80 prosenttia satamassaoloajastaan.

”Valmistelut vievät aikaa sekä tullessa että lähtiessä. Siksi lyhyen satamakäynnin aikana maasähköä ei voi käyttää”, Lehtinen sanoo.

Satama-altaan toisella puolella Eteläsatamassa laituripaikkaansa pitäviin Tallink Siljan Serenadeen ja Symphonyyn on vastikään asennettu maasähkövalmius muuntajineen ja korkeajännitekaapeleineen. Ne otetaan lähiaikoina käyttöön Tukholmassa, jossa Siljan laituripaikalle on rakennettu maasähköpaikka.

Ihan yksinkertainen operaatio maasähköön siirtyminen ei ole.

”Homma ei toimi niin, että sammutetaan koneet ja laitetaan töpseli seinään. Koko laivan verkko joudutaan ensin synkronoimaan maaverkkoon sopivaksi”, tekninen tarkastaja Clas-Johan Westén kertoo.

Muuntaja on tehokas, neljä megawattia. Sen kautta korkeajännitejohto johtaa sähköä laivan laitteisiin.

Maasähkön hyöty näkyy lähinnä ilmanpäästöjen vähenemisenä.

”Varustamolle järjestelmä on lisäkustannus, joka ei maksa itseään takaisin. Polttoaineen kulutus ei vähene puoltakaan”, Westén sanoo.

 

”Homma ei toimi niin, että sammutetaan koneet ja laitetaan töpseli seinään.”



Helsingin sataman mukaan maasähköliittymä maksaa satamalle ja varustamolle noin 1,5 miljoonaa euroa.

”Järeä sähköliittymä edellyttää myös isoja verkkomuutoksia. Verkkoa pitää vahvistaa, koska laivat kuluttavat paljon sähköä, sanoo sataman teknisten palveluiden johtaja Kari Noroviita.

Noroviidan mukaan Eteläsataman sähköyhteys on selvitettävänä, samoin Länsisataman valmiudet: ”Vaikuttavuus olisi suurin Eteläsatamassa, koska laituripaikka on keskellä kaupunkia. Länsisatamaan liittymä tulee, kun Jätkäsaaren asutus lähestyy satamaa.”

Risteilyaluksille maasähköä ei toistaiseksi ole tarjolla, koska laivat vaihtuvat usein, eikä sopivia standardeja ole.

”Linjalaivoille järjestelmät ovat kohtuullisen hyvin toteutettavissa, vaikka räätälöityjä ratkaisuja niihinkin tarvitaan. Vaikuttavuus on saatavissa ennen kaikkea päivittäisissä kävijöissä. Priorisoimme niihin”, Noroviita sanoo.

Lähisatamista pisimmällä on Tukholma, joka lähti liikkeelle jo 1980-luvun lopulla. Silloin Viking Line sai liittymän.

Nykyisin Tukholma kannustaa alusten siirtymistä maasähköön ilmanpäästöjen ja melun vähentämiseksi myös rahallisesti. Satama tukee varustamoiden sähköinvestointeja miljoonalla kruunulla eli lähes 100 000 eurolla alusta kohden.

Lisäksi Tukholmaan on suunnitteilla maasähköpaikat neljälle loistoristeilijälle, jotka ovat kuin kokonaisia kaupunkeja. Neljän laivan sähköntarve on sen mukainen, jopa sata megawattia eli miltei kokonaisen voimalan verran. Esimerkiksi Helsingin Salmisaari tuottaa sähkötehoa 160 megawattia.

Tallinnassa liittymien rakentamista selvitetään yhteishankkeessa Helsingin kanssa.

Turussa maasähkövalmius on, mutta suurin osa laivoista viipyy satamassa vain vähän aikaa. Maarianhaminassa Vikingin Rosella kytketään verkkoon yöaikaan.

Maasähköön siirtyminen yleistyy satamissa ympäri maailmaa. Suomessa kaivataan yhtenäistä järjestelmää, jotta mahdollisimman moni laiva pääsisi kiinni verkkoon.

”Yritämme kovasti löytää standardeja maasähköön siirtymisen mahdollistamiseksi. Se on erittäin hankalaa, sillä satamissa on erilaisia jännitteitä ja voimakkuuksia”, sanoo johtava asiantuntija Olof Widén Suomen varustamoista.

”Tarvitaan keskitetty ote, jotta täällä ei käy niin kuin monissa muissa maissa, joissa jopa sataman eri osissa voi olla erilaisia järjestelmiä. Kyse on kohtalaisen isoista investoinneista, ja niistä pitäisi olla jotain hyötyäkin.”

Merenkulun ilmanpäästöt ovat alkaneet vähentyä asteittain, vaikka maasähköön siirtyminen ontuukin.

Suomalaiset varustamot vähentävät Itämerellä kulkevien alustensa päästöjä niin uusilla polttoaineilla, purjeilla kuin aurinkovoimallakin.

Polttoaineen kulutuksen vähentäminen auttaa vähentämään myös hiilidioksidipäästöjä. Käytössä ovat vähärikkiset polttoaineet, jätteestä tehdyt biopolttoaineet ja nesteytetty maakaasu eli LNG.

Säästöjä ja päästövähennyksiä haetaan myös digitalisaatiolla, polttoaineenkäytön optimoinnilla, reitin suunnittelulla ja laivojen energiatehokkuutta lisäämällä.

Rikkipäästöt ovat vähentyneet muutamassa vuodessa jopa 90 prosenttia sen jälkeen, kun EU:n rikkidirektiivin määräykset on otettu käytäntöön. Varustamot ovat sitoutuneet vähentämään myös Itämerta rehevöittäviä typpipäästöjään.

Nyt valmistellaan toimia ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Taustalla on kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös ilmastopäästöistä. IMO päätti keväällä 2018, että kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä on alennettava vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

Tavoite on Widénin mukaan kova eikä onnistu nykyteknologialla. ”Tarvitaan uusia polttoaineita ja järjestelmiä, esimerkiksi polttokennoja. Ne tulevat lähinnä uusiin laivoihin”, hän sanoo.

Vuoteen 2050 mennessä tarvitaan ratkaisuja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Niitä ovat muun muassa polttokennoissa käytettävä vety, ammoniakki ja metanoli.

Tulevaisuudessa laivat saattavat Widénin mukaan alkaa kulkea lyhyillä reiteillä sähköllä samaan tapaan kuin sähköautot maanteillä. Tämä kuitenkin edellyttää nykyistä parempia akkuja ja paristoja.

TAUSTA: Rikkidirektiivistä vapaaehtoisiin ympäristötoimiin

Merenkulun päästövähennysten taustalla ovat ennen kaikkea kansainvälinen säätely mutta myös imago-tekijät.

Muutos ei ole ollut kivuton. Esimerkiksi EU:n rikkidirektiiviä edelsi vuosia kestänyt poliittinen kiistely.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti jo vuonna 2008 laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden alentamisesta Itämerellä. Päätös eteni vuonna 2012 EU:n rikkidirektiiviksi, joka tuli voimaan vuoden 2015 alussa.

Itämerellä laivapolttoaineen rikkipitoisuuden rajaksi määriteltiin korkeintaan 0,1 prosenttia, kun se aikaisemmin oli yksi prosentti.

Tavoite oli parantaa ilmanlaatua ja vähentää rikin oksideista aiheutuvia terveyshaittoja.

Rikkidirektiivi sai varustamot ja elinkeinoelämän takajaloilleen. Uusien säännösten pelättiin vaarantavan koko merenkulun . Se ei kuitenkaan loppunut, vientiteollisuus ei romahtanut eikä merirahdin hinta ponnahtanut pilviin.

Laivat hankkivat rikkipesurin tai siirtyivät käyttämää vähärikkisiä tai vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua LNG:tä. Suomalainen rikkipesuriteknologia on noussut alan kärkeen, ja Suomea kutsutaan merenkulun ympäristöinnovaatioiden edelläkävijäksi. Kaupanpäällisiksi tuli rikkipäästöjen vähenemien liki nollaan.

Typpipäästöjä aletaan vähentää Itämerellä vuonna 2021, jolloin laivojen typpipäästöille tulee tiukat rajat.

Itämeren maat hyväksyivät typpirajoituksen vuonna 2016. Suomi empi tätäkin uudistusta Itämeren suojelukomissio Helcomissa, koska rajoitus tuo kustannuksia varustamoille. Siirtymäaika on kuitenkin pitkä, sillä rajoitukset koskevat vain uusia, vuonna 2021 tai sen jälkeen rakennettavia laivoja

Rajoituksilla pyritään parantamaan Itämeren tilaa. Laivoista tuleva typpilaskeuma rehevöittää merta.

Matkustaja-alusten käymäläjätevesien päästökielto Itämereen tulee voimaan tänä vuonna.

IMO päätti vuonna 2016, että puhdistamattomien alusjätevesien päästäminen mereen kielletään kesällä 2016. Itämeren ulkopuolelta suoraan Pietarin alueelle kulkevat laivat saivat siirtymäaikaa kesään 2023 saakka.

Alusten painolastivesien käsittelyä koskeva kansainvälinen yleissopimus puolestaan tulee voimaan vuonna 2022. Sopimus hyväksyttiin IMO:ssa jo vuonna 2004, mutta sopimus tuli voimaan vasta 2017 sen jälkeen, kun Suomi oli ratifioinut sen.

Sopimuksen mukaan kansainvälisen liikenteen aluksille pitää asentaa painovesien käsittelylaitteisto alusten katsastusten yhteydessä viimeistään vuoden 2022 aikana.

Painolastivedet on puhdistettava haitallisten vieraslajien aiheuttamien tuhojen estämiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    2. 2

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    3. 3

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    4. 4

      Harvinainen rikosten sarja Espoossa toi tuomion: Mies varasti lapsilta reput ja uhkasi tappaa viimeisillään raskaana olevan naisen

    5. 5

      Kaahari ajoi reilusti yli kahtasataa satasen alueella – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    6. 6

      Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

    7. 7

      Alle kymmenen vuotta vanhassa asunnossa voi olla rakennusvirheitä, ja jos tärkeä vakuutus puuttuu, ostaja saattaa joutua maksamaan korjaukset itse

    8. 8

      Norja tarjoaa työtä mutta vie osaavaa työvoimaa – Rajan toisella puolella työssä käyvät utsjokelaiset ovat väsyneet byrokratiaan

    9. 9

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    5. 5

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    8. 8

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    9. 9

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    10. 10

      Grafiikka näyttää, miten suomalaiset kahmivat norjalaisten yhtiöiden pika­lainoja: Viran­omaiset ryhtyivät uusiin toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    8. 8

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    9. 9

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää