Kotimaa

Mistä Suomeen kohdistuva maahanmuutto koostuu? HS selvitti, keitä viime vuonna tulleet yli 30 000 ihmistä ovat

Vuoden 2015 turvapaikanhakijatulva hallitsee edelleen keskustelua maahanmuutosta. Viime vuonna turvapaikka myönnettiin 2 700 ihmiselle. Pelkästään venäläisille myönnettiin oleskelulupia kolminkertainen määrä. Mistä Suomeen kohdistuva maahanmuutto koostuu?

Kun Irina Spazhevalta kysyy, milloin hän vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa, hän joutuu kaivelemaan muistiaan. Kertoja on niin monta, ettei hän pysy enää laskuissa.

”Rakastan Suomea ja Helsinkiä. Olen kiinnostunut kulttuurista, historiasta, musiikista...” 30-vuotias Spazheva luettelee. Se oli työmahdollisuuksien lisäksi päällimmäinen syy, miksi hän muutti puolisoineen elokuussa Helsinkiin Karjalan Petroskoista.

Ensimmäinen ajatus Suomeen muutosta syntyi jo vuonna 2008, kun Pohjoismaiden historiaa opiskellut Spazheva oli vaihdossa Turun yliopistossa. Samana vuonna hän tapasi samanhenkisen miehen, josta tuli hänen puolisonsa. Muuttoa harkittiin pitkään.

”Päätös syntyi viime vuonna, kun olimme lomalla Helsingissä”, Spazheva kertoo. ”Meillä oli paljon ystäviä, jotka olivat muuttaneet Suomeen esimerkiksi töihin tai opiskelemaan. Se on aika yleistä Petroskoissa.”

Petroskoissa Spazheva oli työskennellyt projektipäällikkönä kulttuuriyhdistyksessä. Suomi ja suomalaiset olivat tulleet tutuiksi myös siellä.

Tilastojen valossa Spazheva on melko tyypillinen maahanmuuttaja – mutta kun ajattelemme maahanmuuttajia, useimmat meistä eivät ajattele ensimmäiseksi häntä.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä vuonna 2015 vaikuttaa maahanmuuttokeskusteluun edelleen, vaikka turvapaikanhakijat ovat tätä nykyä vain pieni osa suomalaisen maahanmuuton kokonaiskuvasta.

”Usein maahanmuutto yhdistetään suoraan turvapaikanhakuun ja pakolaisuuteen. Se, kuka ylipäätään nähdään maahanmuuttajana, kiinnittyy helposti tiettyihin kansallisuusryhmiin”, sanoo Siirtolaisinstituutin akatemiatutkija Johanna Leinonen.

Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2018 yhteensä runsaat 90 500 päätöstä, jotka koskivat oleskelulupia, EU-kansalaisten rekisteröintiä, kansainvälistä suojelua ja kansalaisuutta. Päätöksistä 6 379 eli noin seitsemän prosenttia koski turvapaikkaa.

Viraston turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 43 prosenttia, eli 2 740 ihmiselle myönnettiin turvapaikka.

Suomeen muuttaa ihmisiä eri syistä, joista yleisimpiä ovat perhesyyt, työnteko ja opiskelu. Humanitaarinen maahanmuutto on yksi osa suurta ja monimuotoista kokonaisuutta, sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio.

”Turvapaikkapäätöksiin verrattuna kaikkia muita päätöksiä on moninkertaisesti. Maahanmuutto on hyvinkin moniulotteinen asia.”

Ulkomailta muutti Suomeen Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä 31 720 ihmistä. Tämä tarkoittaa niitä, jotka ovat saaneet Suomesta kotikunnan. Tämä tarkoittaa siis niitä, joilla on virallinen lupa oleskeluun Suomessa. Määrä on lähellä 2010-luvun keskiarvoa, noin 30 000 maahanmuuttajaa vuosittain.

Euroopan unionin alueelta Suomeen muuttavat eniten virolaiset. EU:n alueelta muuttavat ihmiset eivät tarvitse oleskelulupaa, mutta jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta, oleskeluoikeus pitää rekisteröidä. Vuonna 2018 EU-kansalaisten rekisteröintejä tehtiin yhteensä 8 749, selvästi enemmän kuin edellisvuonna.

Muiden kuin EU- ja Eta-kansalaisten on haettava Suomesta oleskelulupaa, jos he aikovat oleskella maassa yli 90 vuorokauden ajan. Viime vuonna tällaista oleskelulupaa haettiin yhteensä 66 381 kertaa. Määrä on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. Selvästi eniten oleskelulupahakemuksia tekivät venäläiset.

Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin viime vuonna yli 22 000 ihmiselle. Oleskeluluvista noin 40 prosenttia myönnettiin perhesyistä ja noin 35 prosenttia työsyistä.

Irina Spazhevan muuttoon liittyi niin tunne-, työ- kuin perhesyitäkin. Puoliso on it-alan asiantuntija ja yrittäjä, ja pariskunnalle myönnettiin oleskeluluvat hänen työnsä perusteella.

”Ajattelimme, että mieheni voisi kehittyä Suomessa asiantuntijana. Täällä on siihen paljon hienoja mahdollisuuksia”, Spazheva kertoo.

Oleskelulupa on hänen mukaansa niin sanottu EU:n sininen kortti, joka on tarkoitettu työn perässä muuttaville erityisosaajille. Se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2012.

”Mitään ongelmia ei ollut. Noudatimme vain Maahanmuuttoviraston ohjeita, ja luvan saamisessa kesti ehkä kuusi viikkoa.”

Spazheva veresti pari kuukautta kielitaitojaan ja otti sitten yhteyttä Kalasataman vapaakaupunki -projektiin, joka etsi harjoittelijaa Facebookissa.

Kahden kuukauden harjoittelun jälkeen hän sai yhteydenoton tuttaviltaan suomalaisessa Cultura-säätiössä, jonka työ keskittyy venäjänkielisten ihmisten integraatioon Suomessa. Alkuvuodesta hän aloitti säätiössä työkokeilun.

Akatemiatutkija Leinonen sanoo, että maahanmuuttajien kategorisointi esimerkiksi työperäisiin, perhesyistä muuttaviin ja turvapaikanhakijoihin on hankalaa.

”Kategoriat ovat ihmisen omassa elämässä liukuvia.”

Turvapaikanhakija voi esimerkiksi hakea Suomesta opiskelupaikkaa, tai oleskelulupaa töiden vuoksi hakevalla ihmisellä voi olla maassa myös parisuhde.

Keskustelu turvapaikanhakijoista on usein sävyttynyt eri tavoin kuin keskustelu työperäisestä maahanmuutosta, Leinonen huomauttaa.

”Suomessa on ihmisiä, joita ei nähdä resurssina. On taitoa, koulutusta ja halua, mutta heidät nähdään vain turvapaikanhakijan kehikon kautta eikä mahdollisina työntekijöinä.”

Turvapaikkapäätöksissä melko uusi ilmiö ovat uusintahakemukset.

”Olemme nyt menossa kohti normaalitilannetta, mutta vuosi 2015 näkyy edelleen niin, että on tullut paljon turvapaikan uusintahakemuksia. Täysin uusien turvapaikkahakemusten määrä on itse asiassa pienempi kuin ennen vuotta 2015”, Vuorio kertoo.

Uusintahakemuksia tehtiin viime vuonna yhteensä 2 139, kun kaikkiaan turvapaikkahakemuksia jätettiin 4 548. Lähes puolet hakemuksista oli siis uusintahakemuksia.

Uusintahakemuksen voi jättää, kun hakija on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen aikaisempaan hakemukseensa. Sen jälkeen Maahanmuuttovirastossa selvitetään, onko hakijan tilanne muuttunut aiemmasta päätöksestä.

Jos uusia perusteita ei ole, hakemus voidaan jättää tutkimatta. Valtaosassa tapauksista kävi viime vuonna näin.

Jos uusi peruste – kuten kristinuskoon kääntyminen – on olemassa, hakemus menee saman menettelyn läpi kuin uudetkin hakemukset. Viime vuonna vain hieman yli 11 prosenttia uusintahakemuksia koskevista päätöksistä oli myönteisiä.

Suomen maahanmuuttopolitiikassa painotetaan työperäisen maahanmuuton edistämistä. Sitä on pyritty vauhdittamaan esimerkiksi viime vuoden huhtikuussa voimaan tulleella startup-oleskeluluvalla ja kausityötä koskevalla lakimuutoksella.

Viisumivapaasta maasta alle kolmeksi kuukaudeksi töihin tulevat hakevat nykyään kausityötodistusta. Niitä myönnettiin vuonna 2018 yhteensä 6 839.

Vuorio kertoo, ettei startup-oleskelulupa ole vielä saanut suurta suosiota.

”Puhutaan joistakin kymmenistä hakemuksista.”

Töiden perässä Suomeen muuttavien määrä on kuitenkin yhä suurempi, ja työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin noin 10 800, kun vuonna 2017 hakemuksia tehtiin 8 650.

Myös kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on kasvussa, vaikka Suomessa otettiin syksyllä 2017 käyttöön lukuvuosimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille.

Vuonna 2018 hakemuksia tehtiin 6 280. Se on yli 600 hakemusta enemmän kuin edellisvuotena. Eniten kansainvälisiä opiskelijoita hakeutui EU:n ulkopuolelta Suomeen Kiinasta, Venäjältä ja Vietnamista.

”Vuonna 2017 hakijamääriin tuli notkahdus, mutta nyt ne ovat taas nousemaan päin. Useissa maissa opinnot ovat kuitenkin maksullisia, ja jos hakija vertailee eri maita, Suomen hyvätasoinen koulutusjärjestelmä on ilmeinen vetotekijä”, Vuorio sanoo.

Vaikka maahanmuuttajien määrä on kasvanut, Suomessa asuu edelleen vähemmän ulkomaalaisia kuin muissa Pohjoismaissa.

Tilastokeskuksen joulukuun 2018 ennakkotilaston mukaan Suomessa asui vuoden lopussa vakituisesti 260 607 ulkomaan kansalaista. Se on noin 4,7 prosenttia Suomen väestöstä. Esimerkiksi Ruotsin vakituisesta väestöstä ulkomaan kansalaisten osuus oli Ruotsin tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa runsaat 9 prosenttia.

Ulkomaan kansalaisten määrä on suurempi Helsingissä, jonka väestöstä oli ulkomaan kansalaisia vuoden lopussa 63 545 henkeä eli noin 9,7 prosenttia.

Kansainvälisyyden aste riippuu kuitenkin aina siitä, millaisin määritelmin sitä tarkastelee. Ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia oli Helsingin väestöstä vuoden lopussa noin 15,4 prosenttia.

Helsingissä venäläiset ovat virolaisten jälkeen merkittävin maahanmuuttajaryhmä. Spazheva ei ole törmännyt ikäviin asenteisiin taustansa vuoksi, vaikka hän onkin kuullut, että joillakin suomalaisilla on kielteinen asenne maahanmuuttajiin.

”Useimmat ystäväni ovat töissä opetus-, kulttuuri- tai it-alalla. Ehkä monet koulutetut ihmiset ovat suvaitsevaisempia”, hän pohtii.

Tulevaisuudessa Spazheva haluaa vielä parantaa kielitaitoaan ja löytää työpaikan kulttuurialalta.

”Haluan oppia suomea niin hyvin kuin voin. En usko, että töiden saamisessa on mitään estettä, jos on tarpeeksi pätevyyttä ja kielitaitoa.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen futuristisin huoltoasema tuli myyntiin – lähtöhinta 10 000 euroa

    2. 2

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    3. 3

      Maasta poistaminen keskeytettiin, kun sidottu mies rikkoi kahleensa ja yritti purra poliisia Helsinki-Vantaan lentokentällä

    4. 4

      ”Kuplapoikasairautta” poteneet lapset parannettiin hi-viruksen avulla

    5. 5

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    6. 6

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    7. 7

      Haagan puukotuksen uhri joutuu piiloutumaan myös entisen miehensä veljeltä – Epäilty puukottaja uhkailee naista videolla

    8. 8

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    9. 9

      Miksi tuo komea mies on kiinnostunut minusta, mietti Tuula Visa – Nyt hän pyörittää yhden naisen etsivätoimistoa ja takoo järkeä rakastuneiden naisten päähän

      Tilaajille
    10. 10

      Timo Soini jättää politiikan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    2. 2

      Kommentti: Vasemmiston temppu näyttää, miten tähti­ehdokkailla hämätään äänestäjiä eurovaaleissa

    3. 3

      Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

    4. 4

      Tiedätkö, mitä tämä pienen pieni kolmio auton bensa­mittarissa tarkoittaa? Nerokas apuväline ilmestyi kojelautoihin 30 vuotta sitten

    5. 5

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    6. 6

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    7. 7

      ”Ministeri juhlii sitä, että alkoholisoitunut näpistelijä saadaan vankilaan” – Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvostelee Suomen kriminaalipolitiikkaa

    8. 8

      Timo Soini jättää politiikan

    9. 9

      Miksi tuo komea mies on kiinnostunut minusta, mietti Tuula Visa – Nyt hän pyörittää yhden naisen etsivätoimistoa ja takoo järkeä rakastuneiden naisten päähän

      Tilaajille
    10. 10

      Yksi kartta näyttää, kuinka raju kirkon jäsenkato on tällä vuosikymmenellä ollut: ”Ei tätä kehitystä tempuilla tai saarnoilla muuteta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    4. 4

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    5. 5

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    6. 6

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    7. 7

      Näin Ozan Yanar, Paavo Väyrynen, Touko Aalto ja muut eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan

    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    10. 10

      Long Yiru on ihaillut Kimi Räikköstä 15 vuotta – Kun kiinalaisfani vihdoin tunnusti sankarilleen rakkauttaan, vastaus oli puhdasta Räikköstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää